Periaatekeskustelu

Turvaa ja vapautta muuttuvassa maailmassa

***Voit kommentoida keskusteluaineistoa klikkaamalla hiirellä sitä kappaletta, jonka yhteyteen kommenttisi haluat. Lisää kommenttisi avautuvaan ikkunaan ja klikkaa lopuksi lähetä-painiketta. Toivomme, että kommentoit omalla nimelläsi.***

***VOIT KOMMENTOIDA ASIAKIRJAA 31.8.2016 ASTI***

Keskusteluaineisto sosialidemokratian periaatteista

»Valtiotamme sanotaan demokratiaksi: siinä on päätösvalta kansalaisten enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Yksityisiä riitoja ratkaistaessa ovat kaikki kansalaiset tasa-arvoisia lain edessä, mutta arvonanto, jota henkilö jostakin syystä saa osakseen, ei perustu kansanluokkaan, vaan hänen persoonallisiin ansioihinsa. Köyhääkään miestä ei hänen vaatimaton säätynsä estä etenemästä. Olemme vapaamielisiä julkisessa elämässämme ja kartamme myös kansalaistemme jokapäiväiseen elämään kuuluvan toiminnan epäluuloista urkkimista»

Perikles, vanha sosialidemokraatti…

Sisällysluettelo 

Mitä on Sosialidemokratia?
Sosialidemokratia sivilisaatioliikkeenä
Meidän arvomme
Demokratia
Demokratian puolustus
Parlamentarismi, suora demokratia ja globalisaatio
Vapaus ja tasa-arvo
Sivistys
Vapaus kulttuuriin – kulttuuri kuuluu kaikille
Sukupuolten tasa-arvo
Solidaarisuus
Inhimillinen työ
Vastuu luonnosta
Yhteiskuntanäkemyksemme
Markkinat ja kapitalismi
Sosialidemokratian tehtävät tämän päivän maailmassa
Hyvään työelämään
Tasa-arvoiseen digiyhteiskuntaan
Vastuulliseen ympäristöpolitiikkaan
Euroopan haaste ja kansainvälinen yhteistyö
Rahoitusmarkkinat palvelemaan kasvua ja työllisyyttä
Kansainväliset kriisit ja muuttoliikkeet
Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen

Mitä on Sosialidemokratia?

Sosialidemokratian ydin, aatteen sydän ja sielu, on kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo ja oikeudet. Sen elävänä ihanteena on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina, taustasta riippumatta.  Yhteiskunta, jossa asemat, syntyperät ja koulutukset jätetään ihmisten kesken sivuun, kuten vaatteet ja vormut saunan pukuhuoneeseen.

Sosialidemokratia on aate, puolue ja kansanliike, joka uskaltaa kuvitella maailman uusiksi. Tavoitella parempaa yhteiskuntaa rohkeasti mutta realistisesti. Se on liike, jolla on sydäntä nähdä rikkinäisen maailman epäkohdat, kärsivällisyyttä korjata niitä ja järkeä hyväksyä epätäydellisessä maailmassa välttämättömät kompromissit.

Sosialidemokratia nousi vastustamaan epätasa-arvoa ja turvattomuutta. Se muutti maailman, mutta työ on vielä kesken.  Parempi huominen tarvitsee tekijänsä. Oikeudenmukaisempi maailma ei synny itsestään.

Sosialidemokratian tavoitteena on avoin ja vapaa yhteiskunta, jossa ihmiset huolehtivat toisistaan. Yhteisö, jossa pelko ja ahdistus ei hallitse ja aja ihmisiä vastakkain. Sen ihmiskuva on positiivinen: kun ihmisille annetaan vapautta ja mahdollisuuksia, syntyy parempaa kuin pelolla ja pakolla.

Sosialidemokratia sivilisaatioliikkeenä

Sosialidemokratia syntyi 1800-luvulla kapinana kohtaloa, ”luojan luomaa” yhteiskuntajärjestystä vastaan.  Luoja ja luonto ei ole asettanut toista emännäksi ja toista piiaksi. Me ihmiset olimme näin tehneet. Teollinen kapitalismi oli luonut uuden maailman, mutta ei oikeudenmukaisuutta.

Sosialidemokratia on radikaali liike, yritys korjata itsensä luonnon kädenjälki. Rakentaa parempi maailma kuin luonnostaan tai näkymättömän käden ohjaamana syntyy.

Luonto ja säätelemättömät markkinat ovat vahvimman oikeutta. Luonnontilassa pelko hallitsee maailmaa – pelko toimeentulosta, omasta paikasta yhteiskunnassa, läheisten kohtalosta. Oikeudenmukaisuus ei toteudu, liian usein paha ei saa palkkaansa ja reilusti pelaaville käy huonosti.

Pelko tekee ihmiset heikoksi vallalle ja auktoriteetille. Pelokkaat ihmiset etsivät turvaa toisten alistamisesta ja vahvojen johtajien seuraamisesta. Pelokkaat pakenevat vastuuta ja epävarmuutta kansankiihottajien ja karismaattisten johtajien tykö, jotka lupaavat vapauttaa ihmiset sivilisaation taakasta. Ottaa meiltä meidän yksilöllisyytemme musertava moraalinen vastuu, raskas aikuisuus, ja antaa meidän sulautua kollektiiviin. Kokea se huumaava varmuus ja vastuuttomuus, jonka vain lauma voi tarjota.

Sivilisaatio on taakka, koska se haastaa meidät kantamaan moraalisen vastuumme yksilöinä. Se on meidän kollektiivinen aikuisuutemme sekä yhteinen velvollisuutemme. Me haastamme itsemme ja toisemme nousemaan pelkojemme yläpuolelle, olemaan parempia ihmisinä ja torjumaan omat ennakkoluulomme ja epävarmuutemme.

Sosialidemokratian tehtävä on korjata maailma ja markkinat oikeudenmukaisemmiksi, mutta sosialidemokratia on myös sivilisaatiopuolue. Ja sen tehtävä on huuto, haaste maailmalle: yhdessä me voimme muuttaa yhteiskunnan. Olemme yhdessä vapaita, mutta yksilöinä vastuussa.  Ihmisyyttämme emme voi ulkoistaa kenellekään. Olemme vastuussa itsestämme, toisistamme ja koko planeetasta.

Kasvavan aineellisen yltäkylläisyyden maailmassa meillä ei ole syytä eikä tarvetta alistua aiempaa suurempaan turvattomuuteen tai epäoikeudenmukaisuuteen.

Sodat, kriisit, digitalisaatio ja ympäristöongelmat asettavat uudet haasteet.

Vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon ihanteiden pohjalta voimme luoda uuden, paremman maailman. Aineelliset resurssit ovat suuremmat kuin koskaan, vain tahtoa tarvitaan.

Meidän arvomme

Demokratia

Demokratia ei tarkoita vain poliittista järjestelmää. Se on aate, ihanne ja arvojärjestelmä, joka perustuu tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Kaikki saavat osallistua ja kaikkien mielipiteillä on arvo. Kukaan ei ole yksin asiantuntija siinä, mikä on hyvä yhteiskunta ja hyvä elämä. Vain me, kansalaiset, voimme sen määrittää yhdessä.

Parhaiten totuus ja viisaus saadaan esiin tasavertaisessa avoimessa keskustelussa.

Demokratia, vapaus ja tasa-arvo kietoutuvat toisiinsa eivätkä voi elää ilman toisiaan. Ilman vapautta demokratia ei voi toteutua. Alistetut, ohjatut ihmiset äänestyskopeissa on irvokas näytelmä. Ilman demokratiaa vapaus näivettyy korruptioon ja laajeneviin erityisoikeuksiin, joita hallitseva ryhmä väistämättä itselleen suo. Tasa-arvo – kaikkien yhtäläinen ihmisarvo ja kunnioitus – on se pohja, jolla vapaus ja demokratia kasvavat. Henki, joka antaa demokratialle sen sisällön ja jota ilman se on tyhjä muoto, ilman elinvoimaa tai pysyvyyttä.

Ennen vanhaan epätasa-arvoa puolustettiin vetoamalla sallimukseen, nykyään taloudelliset ”pakot” ovat ottaneet niiden paikan.  Liian usein uskomme talouden asiantuntijoita kysymättä, mistä aatteellisesta näkökulmasta suositukset annetaan ja ovatko seuraukset oikeasti sitä, mitä me kansalaiset haluamme. Talous on olemassa ihmisiä varten, ei toisin päin.

Me kansalaiset päätämme, minkälaisen yhteiskunnan haluamme. Markkinat eivät sitä sanele. Kaikki, mikä palvelee taloutta, ei palvele ihmisarvoista elämää. Siksi demokratian on saneltava reunaehdot taloudelle.

Yhdessä voimme asettaa omat arvomme sen edelle, mitä markkinat vaativat. Kukaan meistä ei halua elää maailmassa, jossa talous, raha, sanelisi kaikki ihmissuhteet ja valtasuhteet. Demokratiassa päätämme yhdessä, mihin rajan vedämme. Emme voi jättää valintaa asiantuntijoille, koska kukaan ei ole toista suurempi asiantuntija siinä, mikä ihmiselämässä on arvokasta ja mikä ei.

Demokratia on puolustuksemme talouden näennäisiä ”välttämättömyyksiä” vastaan. Yhdessä voimme muuttaa maailmaa, demokratia tarttuu maailmaan ja laajentaa sitä mikä on mahdollista.

Demokratia on vapauden, ihmisarvoisen elämän mutta myös ympäristön suojelun välttämätön edellytys. Kaikki muut yhteiskunnallisen vallan muodot kääntyvät lopulta palvelemaan vain omaa olemassaoloaan, siksi ne ovat kyvyttömiä ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. Ne kykenevät ainoastaan ajelehtimaan ajan virrassa.

Demokratian puolustus

Sosialidemokratia puolustaa demokratiaa. Jos demokratian annetaan rapautua, käy myös muiden arvojen puolustaminen mahdottomaksi. Willy Brandt kirjoitti: ”Tarvitsemme enemmän demokratiaa, emme vähempää – itsevastuun ja yhteisvastuun mielessä. Tarvitsemme enemmän kansalaisoikeuksia, emme vähempää. Tarvitsemme enemmän yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, emme vähempää. Tarvitsemme enemmän vastuuntuntoista vapautta, emme vapauden rajoittamista, joka voi lopulta johtaa sen menettämiseen.”

Demokratia ja demokraattiset oikeudet ovat monessa maassa uhattuna.  Autoritaariset liikkeet ja johtajat heikentävät opposition mahdollisuuksia toimia ja rajoittavat sananvapautta, kunnes todellinen demokratia käy mahdottomaksi.

Meidän aikamme demokratia on uhattuna myös toiselta suunnalta. Taloudellisen vallan kasautuminen kalvaa ja heikentää demokraattista päätöksentekoa.  Esimerkiksi tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen ja vaalirahoituksen järjestäminen luovat vaikutuskanavia, joilla talouseliitti voi ohjata poliittista päätöksentekoa. Demokraattisessa yhteiskunnassa meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Ei vain niiden, joilla on varaa suurimpaan megafoniin.

Myös lakiin ja hyvinvointiin pohjautuva turvallisuus on demokratian edellytys. Rakentamalla turvallista yhteiskuntaa olemme pystyneet historiamme aikana torjumaan ääriryhmien yritykset horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Olemme taistelleet tietämättömyyttä ja pelkoa vastaan rakentamalla sivistysyhteiskuntaa, joka on perustunut sekä palkansaajien omatoimisen sivistystoiminnan että yhteiskunnan koulutusverkon varaan.

Ilman demokraattista kontrollia yhteiskunta korruptoituu ja myös markkinoiden toiminta muuttuu tehottomaksi.

Demokratiassa ihmisten on konkreettisesti pystyttävä vaikuttamaan lähidemokratian kautta. Etäiset, suuret kokonaisuudet jäävät muuten liian abstrakteiksi ja ihmiset vieraantuvat politiikasta. Silloin osa ihmisistä sulkee itsensä demokratian ulkopuolelle, demokratia heikkenee. Pahimmillaan poliittinen toiminta kanavoituu silloin epädemokraattisiin ääriliikkeisiin.

Demokratia voi olla uhattuna myös kehittyneessä ja vauraassa yhteiskunnassa, siksi sen rapautumista vastaan on taisteltava.

Parlamentarismi, suora demokratia ja globalisaatio

Suoraa demokratiaa tarjotaan joskus ratkaisuksi politiikasta vieraantumiseen ja kansanäänestyksiä voidaankin käyttää tilanteessa, joissa on selkeät vaihtoehdot.  Silloin kuitenkin yksi parlamentaarisen demokratian kulmakivistä, päättäjien vastuu päätöksistä kansan edessä, tippuu pois. Huonoa politiikkaa tehneet päättäjät voidaan vaaleissa vaihtaa. Erehdykseksi osoittautunut kansanäänestyksen tulos on vaikeampi muutettava, eikä vastuuta kanna kukaan.

Vastuun ongelmaa ei kuitenkaan tule, jos kansalaisten osallistumista päätöksenteon valmisteluun vahvistettaisiin. Millään ministeriöllä ei voi olla yhtä paljon asiantuntemusta kuin koko kansakunnalla kollektiivisesti. Uudet mediat tarjoavat kanavan, jota pitkin kansalaisilla oleva asiantuntemus ja uudet ideat voidaan jalostaa päättäjien käyttöön. Monessa palvelussa käyttäjät kollektiivisesti arvioivat ja korjaavat esitetyt ratkaisut ja vastaukset niin, että yleisesti parhaan pidetyt nousevat esiin.

Kansalaiset osallistuvat ja tukevat päätöksentekoa, mutta vastuu säilyy siellä, missä sen kuuluu olla – poliittisella päättäjällä, jonka on kohdattava kansalaiset myös ensi vaaleissa.

Sosialidemokraatit edellyttävät keskeisten, yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien toimien säilyvän demokraattisen päätöksenteon piirissä myös silloin, jos jotkut toiminnot on perusteltua yhtiöittää.

Monet nykyisen maailman valtarakenteista ovat globaaleja, ja niitä on mahdotonta ohjata ilman kansainvälistä yhteistyötä. Siksi kansainvälisyys on välttämätön osa demokratiaa – myös tulevaisuudessa. Muuten kenttä jää vapaaksi uusliberaalille globalisaatiolle. Demokraattisen kontrollin puute jättää valtatyhjiön, jonka muut voimat täyttävät, ja jotka sitten sanelevat ”välttämättömät” reunaehtonsa kansallisvaltioihin käpristyneille demokratioille. Kansainvälinen solidaarisuus ei ole vain oikein, se on välttämätöntä, jos haluamme ohjata oman kohtalomme emmekä vain olla olosuhteiden uhreja.  Sorto ja riisto missä vain ovat uhka vapaudelle kaikkialla.

Identiteetit ylittävät kasvavassa määrin kansalliset rajat, mutta tehokkaimmat vaikutuskanavat ovat vieläkin sidoksissa kansallisvaltioihin. Sosialidemokratia on kansainvälinen liike, joka pyrkii yhteistyön kautta ulottamaan demokraattisen kontrollin myös koko maapalloa koskeviin kysymyksiin.  Ilmastonmuutokseen tai globaaliin talouteen ei voi vaikuttaa kuin yhteistyöllä.

Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee tehostamista ja uusia välineitä. Miten kyetään ohjamaan suuria, joskus jopa globaaleja prosesseja ja toisaalta antamaan yksilöille vaikuttamisen mahdollisuuksia ja osallistumisen tunne?

Vapaus ja tasa-arvo

Sosialidemokratia on vapausliike, jonka tavoite on taata kaikille mahdollisuus elää mielekästä elämää ja toteuttaa haaveitaan. Sosialidemokratia on mahdollisuuksien tasa-arvoa. Vapaus tasa-arvon kulmakivi. Se on yhtäläinen luovuttamaton syntymäoikeus, ei harvojen etuoikeus, ja sellaisena vapaus voi toteutua vain tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Todellinen vapaus ei ole vain pakkojen puuttumista. Todellinen vapaus edellyttää voimavaroja tehdä aitoja valintoja. Voimavarat nähdä, tunnistaa ja toteuttaa todellisia valintoja syntyvät koulutuksen, kasvatuksen ja turvatun perustoimentulon kautta.

Vapauden edellytykset ovat myös sisäisiä. Tietämätön ei voi valita eikä pelokas uskalla tarttua mahdollisuuksiin. Sosialidemokratia haluaa edistää ja suojella vapautta myös laajentamalla sitä, minkä koemme olevan mahdollista.  Vapaa ihminen voi tehdä elämäänsä koskevia päätöksiä – toisia ihmisiä kunnioittaen, muita loukkaamatta.

Vapaus on perusoikeuksien lisäksi myös vapautta pelosta ja epävarmuudesta. Vapautta on mahdollisuus kukoistaa yksilönä ja yhteisön jäsenenä.  Sosialidemokratian vapauskäsityksen mukaan ihmisen vapaus liittyy vastuuseen eikä sen lopullista muotoa voi eikä pidä määritellä, sillä se muodostuu ulkoisista edellytysten lisäksi jokaisen omista valinnoista.

Sosialidemokratia on antirasistinen liike. Jokainen ihminen on taustastaan tai alkuperästään riippumatta aina arvokas. Ihmisarvosta ei voi tinkiä missään olosuhteissa. Sosialidemokraattinen yhdenvertaisuuden ihanne koskee kaikkia maailman ihmisiä.

Vähemmistöjen oikeuksien ajaminen edellyttää kykyä asettua toisen ihmisen asemaan – eli solidaarisuutta. Sosialidemokratia on edistänyt vähemmistöjen kansalaisoikeuksia ja oikeuteen työhön ja toimeentuloon. Paljon on saavutettu, mutta työ on vielä kesken.

Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden purkamiseksi.  Pyrkiessämme yhteiskunnalliseen tasa-arvoon voi julkinen valta joutua joskus tilapäisesti luomaan vähemmistöille ratkaisuja, jotka poikkeavat enemmistöä koskevista.  Niiden tarkoituksena ja lopputuloksena ei pidä olla eri- tai etuoikeuksia, vaan se, että samat oikeudet kuin valtaväestöllä taataan myös vähemmistöön kuuluville ihmisille.

Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä. Päinvastoin todellinen moniarvoisuus edellyttää tasa-arvoa, koska ihmisillä on silloin mahdollisuus seurata vapaata tahtoaan. Erilaisuus rikastuttaa yhteiskuntaa, kunhan se ei rajoita muiden vapautta olla erilainen.

Poliittinen demokratia luo edellytykset tasavertaiselle yhteiskunnalle. Mutta se ei yksin riitä. Poliittinen demokratia on vapaan kansalaisen elämäntapa ja sosialidemokratian välttämätön edellytys. Sosiaalinen tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus eivät toteudu pelkästään hyvillä käytöstavoilla.

Ilman taloudellisen tasa-arvon edistämistä eivät ihmisten yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, löytää oma polkunsa ja kurottaa kohti omaa täyttä potentiaaliaan toteudu. Miksi kukaan olisi solidaarinen yhteiskunnalle, jonka pelisäännöt heti syntymästä alkaen ovat syrjivät ja epäoikeudenmukaiset? Todellinen demokratia, ihmisten kyky osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja puolustaa oikeuksiaan, edellyttää kaikille vapaata koulutusta, vapaata tiedonvälitystä ja ihmisarvoiseen elämään riittävää toimeentuloa.

Yhteiskunta, jossa räikeät tuloerot jakavat kansalaiset toisistaan erillisiin elämänpiireihin, kadottaa yhteisöllisyytensä. Asenteet kärjistyvät ja solidaarisuuden kanssa kuolevat silloin myös tasa-arvoinen kanssakäyminen ja keskinäinen kunnioitus. Taloudellinen epätasa-arvo nakertaa poliittisen demokratian perustuksia. Erioikeudet syrjäyttävät yhteisen hyvän.

Ilman tasa-arvoa ja yhtäläistä kunnioitusta tieto ei kulje eikä totuus paljastu.

Yhteiskunnassa, jossa nöyristely korvaa suoran kanssakäymisen, eliitti eristyy omaan kuplaansa, ja vastakkainasettelut kärjistyvät.

Sivistys

Sivistys antaa avaimet ymmärtää paremmin itseään, toisia ja yhteiskuntaa.  Sosialidemokraattisen liikkeen tavoitteena on sivistynyt yhteiskunta ja sivistynyt ihminen.

Sivistys ei ole pelkästään tietoa, vaan empatiaa ja ymmärrystä. Koulutus ei takaa sivistystä, mutta se antaa siihen paremmat eväät. Moni on kyennyt sivistämään itsensä vaatimattomista lähtökohdista ja huonoista koulutusmahdollisuuksista huolimatta.  Sosialidemokratiaan on aina kuulunut itsensä sivistämisen ihanne.

Sivistys kutsuu meitä olemaan eettisiä, vastuullisia toimijoita. Ymmärtämään yhteiskuntaa, maailmaa ja ihmisyyttä sekä asettumaan muiden ihmisten asemaan ja kantamaan sosiaalista vastuuta. Sivistys tukee demokratiaa auttamalla ymmärtämään myös poliittisten päätösten taustoja.

Meillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus laajentaa omaa sivistystämme läpi koko elämän. Tiedon, osaamisen ja sivistyksen arvo ei ole vain siinä aineellisessa hyvässä, jonka se meille tuottaa, vaan siinä merkityksellisyydessä, ilossa ja onnessa, jonka se parhaimmillaan ihmiselle antaa.

Sivistys on kysymistä ja sen myöntämistä, ettei meillä ole kaikkia vastauksia. Se on avoimuutta, kyseenalaistamista ja uteliaisuutta. Samalla kertaa nöyrää ja rohkeaa. Ihmisiä on rohkaistava esittämään kysymyksiä. Mitä vaikeampia, sen parempi.

Kriittinen kansalainen osaa ja uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, kyseenalaistaa auktoriteetit ja vallitsevat normit sekä esittää kriittisiä kysymyksiä. Kansanvallalle kriittisyys on elinehto. Sorrolle, harvainvallalle ja passiivisuudelle se on uhka. Kansanvaltainen yhteiskunta perustuu siihen, että kansalaiset eivät hyväksy valmiita vastauksia kuten alamaiset.

Sivistyksen suurimmat hyödyt, hyvä inhimillinen elämä ja yhteiskunta, voidaan saavuttaa vain sivistyksen jakamisella. Sen tuottamat kokemukset, ymmärrys, ilo, riemu, innostus, empatia, mielekkyys ja kyky vastuuseen ovat arvokkaimmillaan silloin, kun ne voi jakaa toisten ihmisten kanssa.

Sosialidemokratia on myös humanismin puolustaja. Sivistys ja humanismi täydentävät toisiaan. Erityisesti humanismi pelottaa markkinavoimia siksi, että sen valossa jokaisen yksilön arvo on mittaamaton ilman mitään tuotto- ja kulutusvaatimuksia.

SDP on perinteensä mukaisesti sivistyspuolue. Vanha työväenliike puhui siveellisyydestä. Tuolloin siihen liittyi raittius, naisen aseman parantaminen, yhteiskunnan kehittämisen utopiat.  Utopioita tarvitsemme nytkin. Sivistykseen kuuluvat etiikka ja filosofia, joiden myötä kasvavat kyvyt kriittiseen ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen. Ilman näitä taitoja ei synny kestävää vuorovaikusta ja keskustelua yhteiskunnassa eikä myöskään yhteiskunnan kehitykselle välttämättömiä utopioita.

Yleissivistävän koulun tehtävän tulee olla kulttuurinen, ei vain taloudellinen tai tekninen. Historia, filosofia, musiikki ja kuvataiteet ovat kasvatuksellisesti tärkeitä yhtä lailla kuin tekniset taidot. Taito- ja taideaineet, käden taidot, taide- ja demokratiakasvatus ylipäätään antavat lapsille ja nuorille luovuutta ja kyvyn ja henkistä pääomaa ja itsevarmuutta nopeasti muuttuvissa elämän tilanteissa. Oppimisessa on tärkeää edesauttaa osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. Teknologisessa muutosvauhdissa korostuu turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön merkitys.

Vapaus kulttuuriin – kulttuuri kuuluu kaikille

Itse kullakin tulee olla vapaus nauttia sellaisesta kulttuurista kuin itse haluaa. Kansalaisella on myös oltava vapaus luoda sellaista kulttuuria kuin haluaa. Emme halua ennakkosensuuria kulttuurin kokemisen tai sen luomisen tielle. Jokaisella on oikeus harrastaa ja luoda kulttuuria kuitenkaan polkematta toisen ihmisryhmän oikeuksia.

Sukupuolten tasa-arvo

Sosialidemokratia on feministinen liike, jonka politiikassa ja toiminnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Politiikan tavoitteena ei voi olla vain epätasa-arvoisten lopputulosten estäminen, vaan myös epätasa-arvon johtavien syiden poistaminen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on avain oikeudenmukaisempaan ja humaanimpaan yhteiskuntaan. Kaikille pitää taata mahdollisuus osallistua työelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen täysin yhdenvertaisina kansalaisina. Kaikkien ihmisten mahdollisuus työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamiseen turvataan.

Naisten asemaa työmarkkinoilla on vahvistettava, ja kaikilla aloilla tarvitaan naisia myös johtotehtävissä. Samasta työstä on saatava sama palkka. Naisvaltaisten alojen arvostusta on kasvatettava, ja palkkatasot on useissa ammateissa nostettava kuopastaan. Palkkauksen epätasa-arvoon pitää puuttua myös, koska pienemmistä työtuloista kertyy pienempi eläke ja muu sosiaaliturva. Palvelut, terveydenhuolto ja koulutus aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, ovat tulevaisuudessa entistä merkittävämpiä ja tekijöille on myös maksettava sen mukaisesti.

Samalla kun huolehditaan naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa, pitää huolehtia myös syrjäytymisriskissä olevista yksinasuvista miehistä. Sosiaalinen eristyneisyys – kyvyttömyys ylläpitää sosiaalisia suhteita – johtaa usein ongelmiin työ- ja yksityiselämässä. Yhteiskunnassa pitää etsiä uusia keinoja tavoittaa yksinäiset ihmiset ja saada heidät mukaan ja osallisiksi.

Konservatiiviset sukupuoliroolit kahlitsevat yksilöitä ja estävät yhteiskunnan kehittymisen.  Ihmisten erilaisten ominaisuuksien huomioiminen rikastaa yhteiskuntaa ja vapauttaa yksilöitä. Yhteiskunnassa on varmistettava jokaisen ihmisen oikeus keholliseen koskemattomuuteen ja tunnustettava sukupuolten moninaisuus.

Solidaarisuus

Elämme maailmassa, jossa jokaisen yksilön, yhteisön, valtion ja valtioliittouman politiikka vaikuttaa meihin kaikkiin. Voimme menestyä ja toimia kestävällä tavalla vain, jos toimimme vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti. Jokaisella on

oikeus toteuttaa itseään ja saada yhteiskunnan tarjoamat palvelut, mutta jokaisella on myös velvollisuus osallistua yhteiskunnan ylläpitoon omien kykyjensä mukaan. Yhteiskuntaa ja maailmaa on rakennettava oikeudenmukaisella tavalla, joka edistää hyvinvoinnin tasaisempaa jakautumista ja ylläpitää rauhaa.

Kestävän kehityksen ja yhteiskuntarauhan turvaaminen kaikkialla maailmassa voi edellyttää yksittäisissä tilanteissa ihmiskunnan intressin asettamista kansallisen edelle. Vain monenkeskisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa aikamme suuret ratkaisut: ilmastonmuutoksen hillintä, globalisaation hallinta, luonnonvarojen ja muun varallisuuden tasaisempi jakaminen sekä kaikkien ihmisten välinen yhdenvertaisuus.

Taloudellinen yhdenvertaisuus ja hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen ovat edellytys yhteiskuntarauhalle. Sosialidemokratiaan kuuluu solidaarisuus: pystytään asettumaan toisen asemaan ja tukemaan apua tarvitsevia. Varakkaampien maiden on panostettava kehitysyhteistyöhön oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi. Raja-aitojen rakentaminen ei ole kestävä ratkaisu. Yhteisvastuullisuus on välttämätöntä jokapäiväisessä elämässä ja päätöksenteossa, jotta voimme säilyttää rauhan.

Ihmisten liikkuvuus ei ole aina vapaaehtoista rauhattomassa ja epävakaassa maailmassa. Meidän tulee tarjota jokaiselle turvalliset olosuhteet elämään, mikäli joku on sodan tai vainon takia pakotettu lähtemään kotimaastaan. Monikulttuurisessa maailmassa kaikkien tulee voida elää rinnakkain. Rasismi ja kaikenlainen syrjintä ja ihmisarvon polkeminen ovat ehdottomasti tuomittavaa kaikissa tilanteissa.

Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukaisella jakautumisella ylläpidetään yhteiskuntarauhaa. Oikeus koulutukseen, työhön ja hyvään elämään on oltava jokaisella taustasta riippumatta.

Inhimillinen työ

Työ ei ole pelkkää toimeentuloa.  Ihmisillä on syvä tarve olla osa mielekästä tarinaa, olla tekemässä itsestään jotain tai muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Iso osa oman elämän mielekkyydestä tulee siitä, miten voi edistää ja suojella itselleen tärkeitä asioita ja auttaa läheisiään. Kaikki tämä on työtä, sen laajemmassa merkityksessä.

Kaikilla pitää olla oikeus osallistua mielekkääseen työhön. Tässä merkityksessä työ on yksi sosialidemokratian syvimpiä perusarvoja.

Meidän kaikkien tarvitsemat tavarat ja palvelut tuotetaan yhteisellä työllä, ja moni meistä kokee tärkeäksi osallistua, tehdä oma osansa. Mutta työ on myös itsensä kehittämistä ja maailman edistämistä. Jos haluamme paremman maailman, se pitää rakentaa työllä. Kaikilla pitää olla oikeus osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Työ on yksi tapa kantaa vastuuta itsestään ja toisistaan, ja se luo pohjaa oikeutetulle itsekunnioitukselle. Mahdollisimman monella pitäisi olla mahdollisuus tehdä mielekästä työtä ja saada siitä myös oikeudenmukainen korvaus. Vajaatyökykyisyys, on se sitten lyhytaikainen tai pitempään kestävä, ei saa olla este työhön osallistumiseen. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua omalla panoksellaan yhteiskunnan kehittämiseen.

Palkka ei kuitenkaan ole työn inhimillisen arvon mittari. Moni tekee korvaamatonta, henkiä pelastavaa työtä vapaaehtoisena palkatta, ja toisaalta monen korkeasti palkatun työn inhimillinen arvo voi olla vähäinen. Ihmiselle työ merkitsee turvaa, mutta myös mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa tasa-arvoisena kansalaisena. Muuttuvassa yhteiskunnassa meidän täytyy tunnustaa, nostaa esiin ja arvostaa myös perinteisen palkkatyön rinnalle nousevia uusia tapoja tehdä työtä ja osallistua.  SDP on perinteensä mukaisesti työväenpuolue, mutta myös itsensä työllistävien ja pienyrittäjien puolue.

Vastuu luonnosta

Jaamme ainutkertaisen planeettamme kaikkien elävien olentojen kanssa ja olemme vastuussa siitä myös tuleville sukupolville. Meillä on velvollisuus huolehtia koko biosfäärin tulevaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Meidän on myös taattava eläimille mahdollisuus elää hyvin, sopusoinnussa luonnon ja ihmisten kanssa turhaa kärsimystä välttäen.

Ilmastonmuutos ja käynnissä oleva massasukupuuttoaalto ovat aikamme suuria uhkia. Ne ovat myös uhka lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle ja vaativat nopeita toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä.  Emme halua jättää jälkeemme köyhtynyttä ja autioinuttua planeettaa.

Luonnon monimuotoisuus, ympäristön kauneus ja se kaikille kuuluva elämänlaatu, jonka terve elävä ympäristö antaa, ovat itseisarvoja, joita ei pidä uhrata lyhyen tähtäimen taloudelliselle kehitykselle. Lyhytnäköinen itsekkyys vahingoittaa lopulta myös ihmiskuntaa, kun korvaamatonta monimuotoisuutta katoaa vieden mukanaan vielä tuntemattomia antibiootteja ja muita luonnon tarjoamia mahdollisuuksia.

Ihminen on osa luontoa. Meillä on myötäsyntyinen kyky nauttia elämästä ja kauneudesta ympärillämme.  Kunnioitus luontoa ja elämää kohtaan kasvaa luonnossa liikkuessa, ja jo muutaman minuutin liikkuminen luonnossa rauhoittaa ja elvyttää. Kauniissa elävässä ympäristössä myös lapsilla on parempi mahdollisuus varttua tasapainoisiksi, muita kunnioittaviksi yksilöiksi. Meidän tulee taata tuleville sukupolville mahdollisuus kasvaa ihmisiksi vuorovaikutuksessa muun elollisen luonnon kanssa.

Ympäristön suojelu ja elollisen luonnon oikeuksien kunnioitus ovat läpikäyviä periaatteita, jotka tulee huomioida kaikessa politiikassa, taloudesta koulutukseen ja kaupunkisuunnitteluun saakka.

Yhteiskuntanäkemyksemme

Talous ja tuotantosuhteet vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään. Teollinen vallankumous ei mullistanut vain ihmisten työn vaan koko yhteiskunnan. Ihmisten itseymmärrys muuttui. Heidän käsityksensä maailmasta mullistui ja vaikutukset ulottuivat ihmisten arkeen sekä kaikkiin yhteiskunnan instituutioihin. Olemme uuden, mittasuhteiltaan yhtä valtavan murroksen kynnyksellä. Maailma tulee muuttumaan ja haluamme ohjata muutosta humaaniin ja oikeudenmukaiseen suuntaan.

Sosialidemokratia ei ole vain poliittinen aate vaan myös tapa tarkastella yhteiskuntaa. Teknologia, pääomanmuodostus sekä työn organisoituminen vaikuttavat yhteiskuntaan ja ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Tietotekniikan kehitys, digitalisaatio, robotiikka, sosiaalisen median kasvu ja talouden uudet muodot kuten jakamistalous mullistavat taloutta, sosiaalisia suhteita ja työn organisoitumista. Olemme siirtymässä digikapitalismin aikakaudelle.

Vaikka tuotannolla ja taloudella on yhteiskunnassa suuri merkitys, on ihmisten elämä paljon muutakin. Ihmiselämän muut osa-alueet kuten perhe-elämä, ravinto, lepo ja vapaa-aika ovat paitsi itseisarvo myös edellytyksiä hyvälle ja toimivalle työelämälle. Tasapaino talouden ja muun inhimillisesti arvokkaan elämän välillä luo edellytykset kestävämmälle, luovemmalle ja dynaamisemmalle talouselämälle. Onnelliset ihmiset ovat tuottavia ja luovia.

Hyvinvointivaltio on antanut ihmisille mahdollisuuden kehittyä yksilöinä ja vapautua perinteisistä siteistä. Erityisen tärkeä julkisen vallan rooli on ollut naisten aseman parantamisessa yhteiskunnassamme. Naiset ovat päässeet mukaan työelämään täysivaltaisina kansalaisina, kun osa naisten perinteisestä palkattomasta työstään on siirtynyt julkisen sektorin hoidettavaksi.

Koulutus ja terveydenhoito on avattu kaikille, tuloista riippumatta. Yksilön vapaus on näin kasvanut ja samalla mahdollistanut paremman taloudellisen kehityksen yhteiskunnassamme. Kattava kasvatus, koulutus ja ehkäisevä, terveyskäyttäytymistä edistävä terveydenhuolto ovat tehokkaita keinoja estää jo varhaislapsuudessa uhkaavaa syrjäytymistä ja väestön terveyseroista johtuvaa eriarvoistumista.

Yhteiskunnan ja talouden kehitys on viime aikojen vaikeuksista huolimatta ollut pitkällä aikavälillä suotuisaa. Sen kääntöpuolena on ollut negatiivinen vaikutus rajalliseen luontoon ja luonnonvaroihin. Hyvinvoinnin nopea kasvu, jonka teollisen tuotannon läpimurto toi, perustui työlle ja ahkeruudelle mutta myös erityisesti halvalle energialle, ennen muuta öljylle. Pitkällä tähtäimellä rakennamme hyvinvointimme uusiutuville luonnonvaroille. Rajalliset luonnonvarat on otettava kaikessa päätöksenteossa huomioon niin, että maailma jonka taaksemme jätämme, on elinkelpoinen myös tuleville sukupolville.

Markkinat ja kapitalismi

Markkinatalous on tehokkain talousjärjestelmä vaurauden tuottamiseksi yhteiskuntaan. Säännelty markkinatalous toimivine instituutioineen palvelee parhaiten niin yrityksen omistajia, työntekijöitä kuin kuluttajiakin. Markkinoiden avulla on luotu uusia resursseja, parannettu ihmisten elämää ja nostettu iso joukko ihmisiä köyhyydestä. Hyvin toimivat markkinat ruokkivat ihmisten luovuutta ja kohdentavat resurssit tehokkaasti.

Vahva oikeusvaltio, elävä demokratia ja vakaat työmarkkinat luovat edellytyksiä toimivalle markkinataloudelle. Ilman näitä markkinamekanismi ei toimi, vaan taustalla vaaniva, mekanismiin itseensä sisältyvä, keskittymisen ja monopolisoitumisen trendi ottaa ylivallan. Vapaa kilpailu toteutuu vain muun yhteiskunnan ylläpitämien normien avulla.

Säätelemätön markkinatalous johtaa sekä ihmisten että luonnon riistoon ja alistamiseen. Markkinavoimat eivät myöskään itsestään ota kaikkia yhteiskunnan voimavaroja käyttöön; talous voi kasvaa ja samanaikaisesti työttömyys nousta.

Markkinatalous pitää erottaa kapitalismista. Kapitalismi on markkinatalouden vääristymä. Kapitalismissa päätökset tekevät pääoman omistajat ohi ja yli muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ja etujen. Talous määrää tällöin ihmisen arvon ja hänen oikeutensa. Tällainen vallankäyttö rajoittaa muiden kuin pääoman omistajien oikeuksia ja vapautta.  Se luo myös eriarvoisuutta tulon- ja varallisuudenjaossa ja lisää jännitteitä ja konflikteja niin valtioiden sisällä kuin niiden välilläkin. Taloudellisen itsekkyys vahingoittaa myös ympäristöä ja kuluttaa luonnonvaroja kestämättömästi.

Demokratiaa tarvitaan vastapainoksi kapitalismin tuhoaville piirteille. Tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotta markkinatalous voi toimia hyvin ja tehokkaasti. Taloudesta riippumaton päätöksenteko pitää yllä tervettä kilpailua ja estää yksityisten monopolien syntymisen. Demokraattista päätöksentekoa tarvitaan myös suojelemaan ihmiskunnan yhteistä omaisuutta kuten puhdasta ilmaa ja vettä.

Yhteiskunta voidaan organisoida monella tavalla. Sosialidemokraatit eivät vanno ikuisesti yhteen ja ainoaan kaikkina aikoina pätevään organisointitapaan. Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa on arvioitava aina uudelleen mikä voisi olla sekä arvojemme että oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden kannalta parhain tapa järjestää yhteiskunta. Markkinoiden ja demokratian suhde on siksi erilainen eri toimialoilla ja eri aikoina. Me emme kuitenkaan koskaan suostu antamaan ihmis- ja sosiaalisia oikeuksia markkinavoimille. Ne kuuluvat kaikille tuloista ja varallisuudesta riippumatta.

Demokratian pitää ulottua myös taloudelliseen toimintaan. Ihmisten tulee saada vaikuttaa talouden toimintaan niin kansalaisina, palkansaajina kuin kuluttajinakin. Se miten talouden tuloksia jaetaan, työt organisoidaan ja mitä työehtoja noudatetaan kuuluvat demokraattisen päätöksenteon piiriin. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet ja erilaiset omistamisen muodot lisäävät motivaatiota, hyvinvointia, sitoutumista ja yrityksen taloudellista menestystä. Siksi on tärkeää, että työelämässä kunnioitetaan kaikkien työtä, sitoutetaan työntekijät työorganisaatioon, tehdään päätökset yhdessä ja työn tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti.

Menestyvälle yhteiskunnalle on tärkeää turvata markkinoiden toiminta ja mahdollisuudet liikevoittoon. Taloudelliset etunäkökohdat eivät saa kuitenkaan koskaan asettaa rajoituksia demokraattiselle päätöksenteolle. Demokratian pitää olla aina ensisijaista ja asettaa rajat ja ehdot taloudelle.

Sosialidemokraattien tavoitteena on sekatalous, joka perustuu yhteiskunnallisten toimenpiteiden ja markkinamekanismien yhdistelmälle; tehokkaalle julkiselle sektorille, vastuulliselle yrittäjyydelle, vahvalle ammattiyhdistysliikkeelle ja tietoisille ja aktiivisille kuluttajille.

Sekatalouden toimijoita ovat monenlaiset paikalliset toimijat, kuten kulutus- ja palveluosuuskunnat sekä toisaalta esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset, joiden tuotolla ratkaistaan yhteiskunnallisia ongelmia.

Sosialidemokratian tehtävät tämän päivän maailmassa

Sosialidemokratian elinehto on aina ollut uusien aikakausien muutoksiin sopeutuminen perusarvoista ja ihanteista tinkimättä. Nykypäivänä sosialidemokratian keskeiset tehtävät ovat demokratian puolustaminen, hyvän digitaalisen yhteiskunnan rakentaminen kaikille, hyvinvointivaltion uudistaminen, Euroopan inte-graation ohjaaminen tasapainoisempaan suuntaan, rauhan edistäminen, eriarvoisuuden vastainen kamppailu maailmanlaajuisesti, rahoitusmarkkinoiden taltuttaminen sekä ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisu.

Sosialidemokratian pitää rakentaa aktiivisesti yhteistyötä muiden edistyksellisten poliittisten voimien ja uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi ja uusien ajatusten tuomiseksi osaksi demokraattista prosessia.

Hyvään työelämään

Tuotannon ja työnteon muodot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien. Sosialidemokratia on uudistusvoima, joka näkee mahdollisuuksia uusissa teknologioissa ja tavoissa rakentaa taloutta, mutta joka katsoo, että uusien teknologioiden tuoman vaurauden on levittävä laadukkaan työn kautta laajalle kaikkiin yhteiskuntaryhmiin.

Viime vuosikymmeninä kehitys on suosinut pääomaa työntekijöiden kustannuksella. Erityisesti rahoitusmarkkinoiden vapautuminen ja tuotannon globalisaation uusi vaihe ovat vahvistaneet pääoman neuvotteluvaltaa suhteessa työntekijöihin. Työn tulo-osuus talouden luomasta arvonlisäyksestä on supistunut viime vuosikymmeninä.

Työn tulo-osuuden supistuminen ja palkkaerojen kasvu ovat olleet keskeisiä tekijöitä kehittyneiden maiden eriarvoistumiskehityksen taustalla. Tulevaisuudessa työn tuottavuuden kasvu ja ostovoiman kehitys on jälleen kytkettävä yhteen. Tällainen kehitys tukisi sekä yritysten kannattavuutta että kokonaistaloudellista kehitystä.

Korkean työllisyyden on oltava talouspolitiikassa keskeinen tavoite hintavakauden, julkisen talouden vakauden ja talouden ulkoisen tasapainon rinnalla. Työllisyyttä tukeva talouspolitiikka huolehtii pitkäjänteisesti kilpailukyvystä ja tasaa aktiivisesti talouden suhdanteita.

Pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden kasvun pitäisi johtaa kokopäiväisten työntekijöiden viikkotyöajan lyhenemiseen. Viikkotyöajan lyhentämistä edellyttävät työllisyysnäkökohtien lisäksi myös halu edistää hyvää elämää työntekijöiden vapaa-aikaa lisäämällä.

Sosialidemokraatit haluavat lisätä ihmisten vapautta myös työmarkkinoilla takaamalla laadukkaan koulutuksen ja mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen. Uskomme ihmisen kykyyn ja haluun nostaa omaa osaamistaan ja luoda itselleen uusia mahdollisuuksia. Osaavalla on enemmän valinnanvaraa ja parempi neuvotteluasema.

Vapautta on myös mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, kuinka ison osan elämästään työhön käyttää. Työn tasaisempi jakaminen mahdollistaa useammalle ihmiselle elämän, jossa työ ja muu elämä ovat paremmassa tasapainossa vaihtelevissa elämäntilanteissa ja jossa työ on myös henkisen kehityksen ja itsensä toteuttamisen väline eikä pelkkää toimeentuloa.

Sosialidemokratia toimii yksilöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi työmarkkinoilla. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua työelämään.

Sosialidemokratia toimii tasa-arvoisen työelämän puolesta myös kannattamalla sopimisen kulttuuria, jossa työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa tasaveroisesti työnantajien rinnalla. Sopimisen kulttuuri edellyttää sitä, että työntekijät saadaan myös tulevina vuosikymmeninä järjestäytymään ja aktivoitumaan työelämän kehittämisessä. Samalla sopimisen kulttuuri tukee pitkän tähtäimen yritystoimintaa ja investointeja lisäämällä toimintaympäristön ennustettavuutta.

Sosialidemokratia tunnistaa yhteiskuntavastuunsa tuntevan yrittäjyyden kasvavana yhteiskunnallisena voimana, joka uudistaa taloutta ja työelämää. Yrittäjyyden merkityksen kasvu ja osa-aikatyön, pätkätyöläisyyden ja vuokratyön kaltaiset ilmiöt haastavat uudistamaan hyvinvointivaltiota, sillä myös uuden työn tekijöille on taattava erityisesti kohtuullinen työttömyys- ja eläketurva.

Yhteiskunnan on myös nykyistä paremmin tuettava uusien yritysten syntyä ja liikeideoiden tuotteistamista tavaroiksi ja palveluiksi. Yritysten kasvua tulee tukea ja alkuvaiheen riskejä lieventää.

Uusi talous vaatii työntekijöiltä yhä joustavampia työaikoja ja työn tekemisen tapoja. Vastaavasti työntekijöille on kehitettävä uusia keinoja, käytäntöjä ja rakenteita, jotka auttavat työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Työntekijöiltä ei voi edellyttää 24/7-valmiutta, vaan kaikilla on oltava mahdollisuus irrottautua työstä – virkistäytyä, harrastaa. Uuden talouden joustavuuden on tarjottava mahdollisuuksia myös työntekijöille.

Tasa-arvoiseen digiyhteiskuntaan

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarve rakentaa digitaalinen ja ympäristöä vähemmän kuormittava talous- ja yhteiskuntamalli kuuluu sosialidemokraattisen politiikan suuriin haasteisiin.

Digitalisaatio on maailmanlaajuinen yhteiskunnallinen muutosvoima. Yhä suurempi osa tuotannosta, kulutuksesta, tiedosta ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta siirtyy verkkoon. Digitalisaatio on samanaikaisesti valtava mahdollisuus mutta myös haaste tasavertaiselle, reilulle taloudelle ja yhteiskunnalle.

Teknologinen murros luo kasvua ja kilpailukykyä tuottavuuden kautta. Se synnyttää uusia tuotteita ja palveluita kuluttajille sekä uusia mahdollisuuksia yhteiskunnan muuttamiseksi ekologisesti kestävämmälle pohjalle. Uuden teknologian ohjaamiseksi palvelemaan kestävästi koko yhteiskuntaa tarvitaan sosialidemokraattista edistyksellistä politiikkaa.

Digitaalinen murros on toistaiseksi tuottanut vähemmän keskiluokkaisia työpaikkoja kuin teollinen murros 1900-luvulla. Työn loppua on toisaalta ennustettu moneen otteeseen jo edellisten teknologisten vallankumousten eri vaiheissa, ja uusia työtehtäviä on toistuvasti syntynyt vanhojen tilalle.

Uudet teknologiat ovat muuttaneet markkinatulonjakoa eriarvoisempaan suuntaan kehittyneissä maissa. Digitalisaation myötä tarve varallisuuden ja tulojen uudelleenjakoon yhteiskunnissa korostuu entisestään.  Jos työntekijät pakotetaan yhä enemmän kantamaan aiemmin yrittäjälle kuulunutta riskiä uudessa taloudessa, on kohtuullista, että he saavat osansa myös mahdollisista tuotoista. Uudenlaiset omistus- ja voitonjakojärjestelmät tasaisivat työntekijän ja yrittäjän riskiä ja palkintoja talouden ylä- ja alamäissä.

Digitaalisen yhteiskunnan tasapainoinen kehitys edellyttää koulutuspolitiikan päivittämistä, uusiin työnteon ja yrittämisen tapoihin taipuvia työllisyyspolitiikan sekä sosiaaliturvan muotoja, kärsivällistä pääomaa, ajanmukaista digitaalista infrastruktuuria ja yritysten ja yksilöiden halua omaksua uusia toimintatapoja.  Yhteiskunnan on myös panostettava helppokäyttöisyyteen sekä tarvittaessa tukeen, jottei kukaan jää uusien digitaalisten palveluiden ulkopuolelle.

Digitaalisen ajan kasvu- ja elinkeinopolitiikan tulee toimia yhä korostuneemmin tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kautta. Valtion panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä innovatiiviset julkiset hankinnat sysäävät verkostomaisia innovaatiohankkeita liikkeelle.

Uudet digitaaliset liiketoiminnan muodot eivät saa johtaa työehtojen polkemiseen. 2010-luvulla jakamistaloudeksi tai tilaustaloudeksi luonnehdittu kehitys on esimerkiksi johtanut siihen, että keikkaluonteisen työn merkitys on kasvanut.

Tietoturvan ja yksityisyyden painoarvo digitaalisen ajan politiikan kysymyksinä kasvaa entisestään, kun kaikista laitteista tulee osa tietoverkkoa. Uutta valtavaa tietovarantoa on kuvattu termillä ”suuri data”.  Suuri data on sekä mahdollisuus että uhka riippuen siitä, miten sitä käytetään. Se mahdollistaa sekä yhteiskunnan muuttumisen että muuttamisen oikea-aikaisen seurannan. Voimme seurata, saavutettiinko muutoksilla se vaikuttavuus, mitä niillä tavoiteltiin.

Kerättyä tietoa on mahdollista käyttää myös muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen. Suuryritysten ja viranomaisten tapaa käsitellä hallussaan olevia yksilöiden tietoja on valvottava entistä kattavammin.

Ihmisten oikeudet myös virtuaalisessa todellisuudessa on turvattava. Keskeisin näistä on oikeus yksityisyyteen. Virtuaalitodellisuudessa meitä koskeva tieto on osa jokaisen identiteettiä. Yksityisyyden loukkauksia tulisi käsitellä kuten kajoamista fyysiseen koskemattomuuteen. Sosialidemokraatit eivät usko informaation rajoittamiseen, vaan haluavat vahvistaa yksilön mahdollisuuksia hallita oman datansa käyttöä ja hyödyntämistä. Globaalissa maailmassa ja valtion rajat ylittävässä virtuaalitodellisuudessa tähän tarvitaan kansainvälistä lainsäädäntöä.

Digitalisaatio mullistaa myös ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Sosiaalinen media tarjoaa uusia demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia ja demokratisoi tiedontuotannon, mutta se on myös lisännyt rasismia, vihapuhetta, vähemmistöjen ja vastakkaista poliittista näkemystä edustavien leimaamista ja pelottelua. Sosiaalisen median tarjoama vapaus edellyttää uuden vastuullisen demokraattisen kulttuurin kehittymistä.

Vastuulliseen ympäristöpolitiikkaan

Etenevä ilmastonmuutos on luonnon ja ihmiskunnan vakavimpia uhkia.  Vaikka edistysaskelia on otettu, eivät nykyiset toimet ole riittäviä ilmastonmuutoksen ja sen seurausten hillitsemiseksi.

Ilmaston lämpeneminen kahdella asteella merkitsee jäätiköiden sulamista ja merenpinnan nousemista sekä myrskyjen ja tulvien lisääntymistä. Lämpötilan nousu aiheuttaa kuivuutta, joka vaikuttaa merkittävästi ruoan tuotantoon ja makean veden saantiin eri puolilla maapalloa. Ilmaston lämmetessä luonnon herkkä monimuotoisuus kärsii ja sen seurauksena lukuisat eläinlajit joutuvat uhanalaisiksi. Luonnon monimuotoisuus katoaa Suomessakin suhteellisesti yhtä kovaa vauhtia kuin sademetsissä.

Sosialidemokraatit toimivat kunnianhimoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan puolesta, jossa kaikkien maiden tulee olla mukana. Rikkaiden maiden tulee kantaa oma vastuunsa. Tavoitteemme on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta.

Globaalia ympäristö- ja ilmastokriisiä ei ratkaista pelkästään nykymuotoisella ympäristöpolitiikalla. Tulevina vuosina ihmisen aiheuttaman ympäristöhaitan vähentäminen on kytkettävä erottamattomaksi osaksi yleistä talouspolitiikkaa. Perinteisten talouspolitiikan tavoitteiden kuten työllisyyden, vakauden tai kasvun ohella tavoitteeksi on nimettävä tuotannon ja kulutuksen aiheuttaman ympäristöhaitan ja ilmastopäästöjen kääntäminen laskuun. Materiaalien kierrätys ja uudelleen käyttö sekä jätteen syntymisen minimoiminen ovat Suomelle mahdollisuuksia, kunhan pystytään luomaan uusia liiketoimintamalleja.

Pidämme tärkeänä, että kaikkien tarvitsemat luonnonvarat kuten vesi ja ilma pysyvät kansallisessa omistuksessa ja vapaina kaikille kansalaisille. Jokamiehen oikeudet on turvattava.

Suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa ja niiden kehysalueilla, joiden pinta-ala kattaa 5 prosenttia Suomen maa-alueesta.  Sosialidemokratia tukee kaupunkipolitiikkaa, jossa eheitä yhdyskuntia ei tehdä viheralueiden kustannuksella. Vanhoja asuinalueita kehitetään tuomalla niihin viherympäristöjä, jotka lisäävät alueiden viihtyvyyttä. Asuinalueita kehitetään edelleenkin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueiden monimuotoisuuden periaatteet huomioon ottaen. Asuinalueiden rakentamisessa on huomioitava toimivat lähipalvelut ja kevyen liikenteen väylät, jotka vähentävät yksityisautoilun tarvetta ja edistävät hyötyliikuntaa.

Globaalisti on olemassa viitteitä siitä, että liikennekäyttäytyminen on murroksessa. Kaupunkien keskustojen asukastiheyden lasku on vuosikymmenten jälkeen taittunut ja jo lähtenyt useissa maissa kasvuun ja auton omistamisen suosio vähenee useissa maissa. Automatisoidun liikenteen uskotaan olevan tosiasia jo ensi vuosikymmenellä. Yhdistettynä ICT-ratkaisuihin voi vaikutus olla hyvinkin radikaali esimerkiksi yksityisautoilun kannalta, erityisesti kaupungeissa. Sosialidemokratia edistää uusia tapoja järjestää auton omistus, julkinen liikenne sekä yhdistää erilaiset palvelut, jotka vähentävät ympäristöä kuormittavan liikkumisen tarvetta.

Pidemmän aikavälin vähähiiliset teknologiset ratkaisut liikenteessä ovat mm. vety- ja sähköautot sekä maa- ja biokaasu. Fossiilisia polttoaineita voidaan osittain korvata myös biopohjaisilla polttoaineilla. Biopolttoaineiden osuuden lisäämisessä täytyy kuitenkin huolehtia siitä, etteivät raaka-aine ja tuotantoala ole poissa ruuantuotannolta kansallisella ja globaalilla tasolla.

Euroopan haaste ja kansainvälinen yhteistyö

Eurooppa rakennettiin sodan jälkeen tuhkasta. Raunioilla, polttouunien varjossa vannottiin jälleen, niin kuin 30 vuotta aiemminkin ”ei enää koskaan”. Kansakuntien välinen epäluulo, pelko ja kilpailu, joka ajoi Euroopan tuhoon, piti pysäyttää. Kesyttää kilpailu rakentavaksi, luoda Eurooppa jossa ihmiset haastavat toisensa markkinoilla, tieteessä ja taiteessa. Ei enää taistelukentillä.

Euroopan unioni on ollut valtava menestys, lopettanut krooniset sodat ja myrkylliset epäluulot alueeltaan. Aiemmin hajanaiset, riitaiset Euroopan valtiot voivat yhdessä näytellä paljon suurempaa roolia maailmalla; edistää meille kaikille tärkeitä asioita globaalisti tavalla, johon pienet kansallisvaltiot eivät pysty.

Haluamme edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa maailmassa sekä huolehtia ympäristöstä ja jarruttaa ilmastonmuutosta. Tarvitsemme pysyvämpiä ja syvempiä monenkeskisen yhteistyön muotoja, pelkät valtioiden keskinäiset sopimukset eivät riitä. Tässä työssä Euroopan unionilla ja YK:lla on keskeinen rooli myös tulevaisuudessa.

Euroopan yhteisöllä ja myöhemmin unionilla oli tärkeä rooli demokratian laajentamisessa ja juurruttamisessa Espanjaan ja Portugaliin sekä Itä-Euroopan entisiin kansandemokratioihin.  Viime vuosina EU:n rooli demokratian edistäjänä on rapautunut.  Euroopan unionin on pidettävä tiukemmin kiinni peruskirjansa arvoista.

Euro luotiin syventämään taloudellista integraatiota, mutta myös edistämään syvempää poliittista yhteistyötä. Alusta asti ymmärrettiin yhteisen rahan vaativan ennen pitkää myös laajempaa poliittista integraatiota. Euron oli tarkoitus, viiveellä, edistää laajempaa demokratiaa kehittämällä Euroopan yhteistä päätöksentekoa.

Eripuraiset EU-maat ja epäluuloiset kansalaiset eivät kuitenkaan halunneet edetä poliittisessa integraatiossa niin nopeasti ja niin pitkälle kuin yhteinen raha olisi edellyttänyt. Euro-alueen talouspolitiikkaan on kohdistettu lisääntyvää kritiikkiä. Talouspolitiikka on koettu yhtäältä konservatiiviseksi, toisaalta uusliberalistiseksi ja sen on katsottu osaltaan hidastaneen EU-maiden selviytymistä lamasta. Juuri oikeistolaiseksi koettu talouspolitiikka on syönyt poliittisen integraation kannatusta.

Euroopan integraation kehitys asettaa suuren haasteen sosialidemokratialle. Euroopan unionissa ovat korostuneet 1980-luvulta lähtien liikaa suuryritysten ja rahoituslaitosten intressit suhteessa työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksiin. Euroopan unioni tarvitsee taakseen aidon sosiaalisen ulottuvuuden taloudellisen ulottuvuuden rinnalle.

Erityisesti Euroopan talous- ja rahaliiton kehitys on asettanut merkittäviä rajoitteita kansalliselle talouspolitiikalle ja hyvinvointivaltiokehitykselle. Nykyiset finanssipolitiikan säännöt ovat vaikeuttaneet järkevän vakauttamispolitiikan harjoittamista.  Säännöt ovat johtaneet laskusuhdanteiden aikana koviin leikkauksiin erityisesti julkisella sektorilla.

Nykymuotoinen euroalue ei ole oikeastaan kenenkään mielestä toimiva kokonaisuus.  Sosialidemokratian tehtävä on pyrkiä korjaamaan yhteisvaluutta euron valuvikoja ja muokata euroalueesta tavallisen ihmisen puolella oleva eurooppalainen talousunioni, joka mahdollistaa aktiivisen talous- ja elinkeinopolitiikan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltiokehityksen.

Rahoitusmarkkinat palvelemaan kasvua ja työllisyyttä

Vakaan globaalin rahoitus- ja valuuttajärjestelmän luominen on myös sosialidemokratian avainhaasteita. Maailmalla ja Euroopassa on kohotettava työllisyyttä sekä vähennettävä epävarmuutta ja köyhyyttä. Rahoitusjärjestelmä on rakennettava tukemaan taloutta ja ihmisten hyvinvointia.

Pohjoismaissa tai Keski-Euroopassa rahoitussektorin osuus koko talouden tuotannosta ei ole kasvanut yhtä suureksi kuin Yhdysvalloissa ja anglosaksisissa maissa, mutta osakemarkkinoiden logiikan lyhytjännitteisyys haittaa yritysten kestävää kehittämistä myös Suomessa. Voittojen välitön ja osin liiallinen siirto osinkoihin investointien sijaan haittaa yritysten pitkän aikavälin kehittämistä. Yritysten suotuisa kehitys edellyttää kärsivällistä pääomaa ja pitkäjänteisiä investointeja. Spekulointi arvopaperi-, valuutta-, ja osamarkkinoilla luo tarpeetonta epävakautta talouteen.

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen on ollut seurausta talouden globalisoitumisesta. Pääomien nopeatkin siirrot maasta toiseen ovat tulleet osaksi talouden dynamiikkaa mutta niistä aiheutuu myös iso uhka kansallisvaltioiden talouksille. Siksi on tärkeää, että valtioilla on riittävät mahdollisuudet hallita ja kontrolloida erityisesti spekulatiivista ja maanrajat ylittävää rahaliikennettä. Rahoitusmarkkinoilla on voimakkaat lobbarinsa.  Tänään päätetyt säätelytoimet voivat olla huomenna jo vanhentuneita uusista ”rahoitusinnovaatioista” johtuen. Rahoitusmarkkinoiden suhteen on hyvä tiedostaa, että monimutkaisten kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden luonnehtima kapitalismi on paitsi innovatiivinen, mutta toistuvasti epäonnistuva järjestelmä. Siksi tarvitaan valvovia ja vakauttavia instituutiota, keskuspankkia ja julkista sektoria.

Eurooppalaisen sosialidemokratian tavoitteena on veroparatiisien sulkeminen ja epäreilun verokilpailun lopettaminen. Myös yritysten ja pääoman omistajien on osallistuttava hyvinvointivaltion rahoittamiseen.

Kansainväliset kriisit ja muuttoliikkeet

Ihmiset ovat muuttaneet aina, erilaisista syistä: sotien, kuivuuden, tulvien, työn, tai tautien vuoksi. Muuttoliikkeet ovat olleet pieniä tai suuria, välillä kohti Eurooppaa ja toisinaan sieltä poispäin. Tulevaisuuden muuttajien virrat liittyvät yhä useammin ilmastonmuutoksen seurauksiin, ympäristökatastrofeihin ja konflikteihin, joissa osapuolina eivät ole valtiot.

Siirtolaisuus on rikastuttanut kulttuureja ja edistänyt talouskasvua.  Kuitenkin kriisitilanteissa, kun suuret ihmisjoukot äkillisesti joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä, syntyy inhimillisten tragedioiden lisäksi myös yhteiskunnallisia haasteita. Rankimmin nämä haasteet ovat kohdistuneet köyhiin kehittyviin maihin, joilla on monesti ollut vaikeuksia tarjota edes perustason suojaa ja toimeentuloa kriisiä pakeneville ihmisille. Kansainvälinen apu on ollut riittämätöntä.

Sosialidemokraatit haluavat ratkaista kriisit ensisijaisesti politiikan ja diplomatian keinoin. Räikeimpiin ihmisoikeusloukkauksiin ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan tulee kansainvälisen yhteisön puuttua myös suoremmin keinoin.

Pitkällä tähtäimellä kriisejä voidaan ehkäistä tukemalla yhteiskunnallista kehitystä kriisien uhkaamilla alueilla. Oikeudenmukaisempi kauppapolitiikka, aidosti kohdemaan kansalaisten tarpeista lähtevä kehitysyhteistyö ja tasaisempi globaali tulonjako poistavat kriisien perimmäisiä syitä.

EU:n on tehtävä yhteisiä päätöksiä, jossa pakolaiset pääsevät pakenemaan hätää myös Eurooppaan. Yhteisen politiikan on oltava kestävää, tehokasta ja toimijoiden riittävästi resursoituja, jotta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä nopeasti ja oikeudenmukaisesti. Pakolaisia on kohdeltava osana yhteiskuntaa, ihmisinä, joiden ihmisarvo on yhtä jakamaton ja oikeudet yhtä todelliset kuin kenen tahansa muun. Kriisin helpottaessa on myös paluusta tehtävä helppoa, ja turvallista.

Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä ihmisten oikeutta muuttaa työ- ja perhesyistä, emmekä paheksu ihmisten halua hakea parempaa elämää ja suurempia mahdollisuuksia kuin syntymämaa tarjoaa. Suunnitelmallinen ja humaani maahanmuuttopolitiikka, jossa kotoutumiseen panostetaan riittävästi, ehkäisee jännitteiden muodostumista.

Maahanmuutto, oikein hoidettuna, tukee talouskasvua eikä lisää työttömyyttä.

Väestön ikääntyminen lisää palveluiden kysyntää ja heikentää huoltosuhdetta. Tarvitsemme tulevaisuudessa lisää työikäisiä ihmisiä.

Kotouttamisen epäonnistuessa esimerkiksi osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa maahanmuutto voi aiheuttaa kilpailua ja lisätä työllisyyttä alhaisen osaamisen matalapalkka-aloilla. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättömyys, vaan kohdemaan poliittisten valintojen tulosta. Sosialidemokraatit eivät hyväksy kahden kerroksen työmarkkinoita, vaan työehtojen tulee olla kaikille samat.

Maahanmuutto on yhteiskunnallinen ongelma vain, jos olemme jo luopuneet ajatuksesta, että voimme taata työtä, toimeentuloa ja hyvinvointipalveluita kaikille yhteiskunnan jäsenille, myös heikoimmassa asemassa oleville.

Sosialidemokratia on perustaltaan internationalistinen liike. Arvomme koskevat yksilöitä, ihmisiä, joiden arvo on yhtäläinen riippumatta ihonväristä, uskonnosta, sukupuolesta tai synnyinmaasta. Siksi keinotekoinen erottelu kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ei ole arvojemme mukaista. Politiikkamme lähtökohtana on hyvinvoinnin ja mahdollisuuksien takaaminen kaikille yhteiskuntamme jäsenille, riippumatta siitä, miten he yhteiskuntamme jäseniksi ovat tulleet.

Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen

Vaikka taloudellinen vaurautemme on ennennäkemättömällä tasolla ja yhä useampi ihminen on kyennyt nousemaan absoluuttisesta köyhyydestä, on eriarvoistuminen edelleen merkittävä globaali ongelma. Köyhyys ja siihen liittyvä epävarmuus, turvattomuus ja syrjäytyminen ovat tänäkin päivänä inhimillisiä tragedioita.

Eriarvoistumiskehitys alkaa jo varhaislapsuudessa. Kattava varhaiskasvatus ehkäisee tätä ja auttaa tunnistamaan tukea tarvitsevat lapset, perheet ja heidän lähiyhteisönsä.

Köyhyys kaventaa ihmisen vapautta vaikuttaa olosuhteisiinsa ja mahdollisuuksiinsa. Rajatut mahdollisuudet periytyvät usein seuraaville sukupolville; ilman tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia lähtökohtia ei voi olla olemassa myöskään mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Samalla esimerkiksi suurtyöttömyyden kautta hukataan valtava määrä osaamista ja luovuutta.  Kaikkien pitäisi pystyä osallistumaan yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Taloudellisen eriarvoisuuden kärjistyminen ja varallisuuden keskittyminen hidastavat myös talouskasvua.

Taloudessa ahtaalle ajettujen ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien tai pienituloisten eläkeläisten ja yksinhuoltajien energiasta merkittävä osuus kuluu arkipäiväiseen selviytymiseen ja jokapäiväisistä haasteista selviämiseen. Työikäiselle pitää pystyä tarjoamaan työtä tai muuta merkityksellistä tekemistä ihmiselle kuuluvana perusoikeutena.

Eriarvoisuus näkyy kaikkein rujoimmin eri sosiaaliryhmien välisissä terveyseroissa. Erityisen haavoittuvaisia tässä mielessä ovat yksin asuvat miehet. Köyhä kuolee nuorempana ja elää sairaampana kuin  varakas ja koulutettu. Keskeisestä on rakentaa ja ylläpitää laadukasta ja kansalaisille tasa-arvoista julkista terveydenhuoltoa sekä tukea terveydenedistämistä.

Sosialidemokraatit tavoittelevat yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on aito mahdollisuus tehdä terveyttä ylläpitäviä valintoja. Tasa-arvoa vakavasti uhkaavien terveyserojen juuret ovat usein jo lapsuudessa. Terveyseroja voidaan ehkäistä varhaiskasvatuksella ja koulutuksella.

Perheen ja yksilön kokema taloudellinen epävarmuus, huoli tulevasta, tahtomatta yksin eläminen ja fyysisesti raskas työ, josta ei ehdi palautua vapaapäivinä ja lomilla, altistavat elinajanodotetta lyhentäville terveyseroille epäoikeudenmukaisesti. Terveyseroille alttiit ryhmät on tunnistettava, ja yhteisön tulee mahdollistaa niihin kuuluville hyvinvointia edistävien valintojen tekeminen.

Viime aikoina kasvava eriarvoisuus on koskettanut lisääntyvästi myös säännöllisissä palkkatöissä olevia pienituloisia ihmisiä. Työn tulosten jakosuhde omistajien ja työntekijöiden välillä on merkittävä eriarvoisuuden lähde. Nykyinen kehitys, jossa yhä suurempi osa yhteisen työn tuloksista maksetaan omistajille, pahentaa eriarvoisuutta.  Sosialidemokratia etsii keinoja pysäyttää eriarvoisuutta lisäävä tulonjaon muutos.

Sosialidemokratia haluaa parantaa palkansaajien asemaa huolehtimalla, että työstä saatu korvaus ja työn tekemisen edellytykset ovat reilut ja oikeudenmukaiset. Kansainvälisillä sopimuksilla pitää lisäksi varmistaa, että myös omaisuustuloista maksetaan kohtuulliset verot yhteiskunnan palveluiden ylläpitämiseksi.

Sosialidemokratia tavoittelee yhteiskuntaa, jossa mahdollisimman moni voi olla paitsi palkansaaja tai yrittäjä myös omistaja. Monipuoliset tulonlähteet vähentävät riippuvaisuutta yhdestä työstä ja tasaavat eroja ihmisten välillä yhä useamman päästessä nauttimaan varallisuuksien tuotoista.

Koulutus on keskeisin yhteiskunnallinen palvelu, jolla ihmisten elämää ja asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa ja siten purkaa eriarvoisuuden syvimpiä syitä. Koulutus ja itsensä kehittäminen on jokaisen perusoikeus, jonka pitää olla vapaasti saatavilla kaikille, taustasta ja varallisuudesta riippumatta.

***

Vuonna 2030 Suomi on oikeudenmukainen
yhteiskunta, jossa ihmisiä ja luontoa kohdellaan
reilusti ja vastuullisesti. Suomessa on innostava
ilmapiiri, joka antaa ihmisten kasvulle ja
yritteliäisyydelle tilaa ilman pelkoa syrjinnästä tai
epäoikeudenmukaisuudesta. Suomalaiset voivat
luottaa, että hädän hetkellä kukaan ei jää yksin.

sulje kommentit
Ismo Kainulainen -

Kuluttajanäkökulmaa olisi syytä käsitellä useamman kappaleen verran. Se Voisi olla sosialidemokratian seuraavan vuosisadan ilmentymä osana kansalaisyhteiskuntaa.

Jaakko Lehtonen -

Käsite oikeudenmukaisuus on erittäin vaikea asia. Se vaihtelee yksilöittäin, maittain, roduttain, uskonnoittain jne. Ei ole olemassa absoluuttista oikeudenmukaisuutta. Havainnollistaminen käy jo ajattelemalla tuomioistuinjärjestelmää. Jos olisi olemassa absoluuttinen oikeudenmukaisuus, ei tarvittaisi muutoksenhakuasteita. Ensimmäinen aste tekisi poikeuksetta aina oikeudenmukaisen ratkaisun.
Tarkoitatte siis sosiaalidemokraattien mielestä oikeudenmukaista yhteiskuntaa, joka voi olla jo muiden puolueiden mielestä tavoitteiltaan epäoikeudenmukainen, saati kansalaisten mielestä. Enkä usko, että demarien sisälläkään olisi löydettävissä yhtenäistä näkemystä oikeudenmukaisuudesta.

Entinen demari -

Se että sanotaan SDPn olevan pienyrittäjien puolue ei riitä, jos todelliset avaukset ovat vähissä. Lisäksi twitterissä seuratessani demari kansanedustajia, nousee jatkuvasti esiin yritys ja markkinatalousvastaisuus. Tämä on tullut taas esille sotekeskustelussa ja yhtiöittämisestä. Jos yritys hoitaa sotepalveluja paremmin kuin kunnan tk, se on demareista huono, koska tehdään voittoa.Kaikessa nostetaan esiin työntekijöiden ja ay-liikkeen asemaa, eikä tunnisteta että pienyrittäjä uupuu sen taakan alle, mitä mm. ay-liike sanelullaan asettaa. Niin kauan kun demarit on ay-liikkeen äänitorvi ja etujennpuolustaja, eivät yrittäjät siihen luota. Demareissa ei tunnisteta yrittäjien arkea ja sen vuoksi esitykset jäävät tasolle “olemme pienyrittäjien asialla”. Demareilla tärkein arvo tuntuu olevan rakenteiden puolustus, asiakkaalla, eli veronmaksajalla ei niin väliä. En usko, että demarit kykenevät nykyisellään muutokseen. Olen nähnyt ennenkin hienoja muutosohjelmia, mutta jos se vanha aate kytee sisällä kantavana voimana edelleen, ei periaateohjelmista ole mitään hyötyä.

Päivi Kykyri -

Kuluttajan ja varsinkin tuottajien näkökulmasta Suomessakin alettaisiin tarvita reilun kaupan tuotteita. Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että reilulla kaupalla tuetaan kehitysmaiden tuottajia. Mielestäni tässä näkyy selkeästi kapitalismin aiheuttamat haitat: Halpuuttaminen on liian usein jonkun osapuolen köyhdyttämistä ja valinnanvapauden kaventamista. Vapaassa, sosiaalidemokraattisessa markkinataloudessa elämänarvot ohjaavat myös ostopäätöksiä. Täytyy uskoa, että me, pienet ihmiset, ohjaamme markkinoita, eikä maailmankauppa sanele pakkoja. Valinta ja vastuu on oikeasti meidän!

Soopaa -

Perustuvatko ensimmäiset kaksi virkettä joihinkin faktoihin?

Soopaa -

Robottien lisääntyessä työllisyys ei voi enää olla itseisarvo, on siirryttävä tarkastelemaan toimeentuloa.

Jukka Maja -

Tämä on vanhaa sosialidemokratiaa, jonka vuoksi en äänestä SDP:tä, vaikka periaatteessa voisin. Talouden ehtoja voidaan jonkun verran säädellä, mutta tämä haisee kommunismilta nykymaailmassa.

Jukka Maja -

Ei ole tätä päivää Suomessa. Tässä taas pelotellaan ihmisiä turhaan. Olen nähnyt 60-70-luvun vasemmistolaisen YLE:n ja se ei ollut kovin mukava juttu. Ihmisiä nolattiin ja haukuttiin poliittisin perustein YLEN ohjelmissa. Häpeä tuota aikaa Suomessa. Eipä ollut valinnan vapautta!!!

Jukka Maja -

Sosiaalidemokratian ajatus on muuttaa yhteiskuntaa, mutta kenenkä resursseilla? Vapaus maksaa aina jotain ja yleensä sen maksavat hyvin toimeen tulevat ihmiset. Olisiko aika myös vaatia vastuuta myös toivojilta?

Jukka Maja -

Tämä maksaa yhteiskunnalle liikaa. Yksityinen puoli on tehokkaampi. Yhteiskunnalla on byrokraattinen toimintatapa, joka maksaa liikaa. Eduskunta tekee hyvä lain, mutta maksajia ovat veronmaksajat. Suomi on yliverotettu ja toimintakyvytön juuri tämän vuoksi. Ei ole pohjatonta kassaa, josta voi aina vain lisätä menoja. Sosiaalidemokraatit tekevät hyviä aloitteita, mutta toteutettuna ne ovat kalliita.

Jukka Maja -

Kirjatkaa tähän kohtaan myös kansalaisten vastuu itsestään ja muita kohtaan. Jos on oikeuksia niin on myös velvollisuuksia. Jokainen on vastuussa koulutuksestaan ja itsensä kehittämisestä. Yhteiskunta antaa raamit, mutta yksilö tekee päätökset. Huonoista päätöksistä vastuu kannetaan itse, ei yhteiskunta. Vapaamatkaajat ovat yhteiskunnan syöpä.

Pirre -

Jää aika irralliseksi heitoksi.

Pirre -

Miksi tämä loppuu ….? Perikles ei myöskään edustanut kovinkaan sosialidemokraattisia arvoja.

Pirjo -

Yleistä ja turhaa liibalaabaa, jossa ei oikeasti sanota mitään uutta – tai edes sanota sitä vanhaa ja tiedettyä napakasti.

Pirre -

Otsikko on hyvä. Sen sijaaan seuraavat kappaleet eivät juuri vastaa konkreettisesti tähän kysymykseen mitään, seuraa vain runollista taivaanrannan maalailua. Konkretiaa kehiin! Esim. sosiaalidemokratia on sitä, että jokainen voi opiskella kykyjensä mukaan, varallisuudesta riippumatta. Samaan tapaan työttömyysturva, julkiset palvelut, luontoarvot jne jen.

Pirre -

Kappaleen tyyli on edelleen outo – onko tämä jokin proosaruno? Asiapitoisempaa ja selkeämpää tekstiä. Tietääkö tavallinen äänestäjä esim. mihin viitataan kun puhutaan näkymättömästä kädestä? Kielenhuoltoa vaatisi myös koko kappale.

Pirre -

Selvennä käsitettä sivilisaatiopuolue – mitä tällä käsitteellä tarkoitetaan?

Pirre -

Ovatko kaikki mielipiteet todella yhtä arvokkaita? Minusta eivät. Perusteltu ja hyvin argumentoitu on arvokas mielipide, jokin satunnainen heitto ei ole. Kannattaisi myös korostaa demokratian jakamattomia ihmisarvoja, joiden ympärille demokratia rakentuu.

Pirre -

Digitalisaatio ei ole automaattisesti negatiivinen asia, joten miksi se on rinnastettu sotien ja kriisien kanssa? Lause on muutenkin hyvin irrallinen – onko edes tarpeellinen?

Pirre -

Tuntemattomat antibiootit ja muut luonnon tarjoamat mahdollisuudet 😀 Päivän naurut. Luonto on itseisarvo sinänsä, ei pelkkä välinearvo. Välinearvonakin sillä on paljon muutakin tarjottavaa kuin vain “tuntemattomat antibiootit”!

Pirre -

Ai että miesten syrjäytymisriski johtuu lähinnä puutteellisista sosiaalisista taidoista?! Työttömyydellä, päihdeongelmilla, jne ei ole mitään tekemistä asian kanssa? Aikä törkeä kappale.

Pirre -

Koko kappale oli oikeastaan kerrontaa siitä, miten asiat nyt ovat. Periaateohjelmassa toivoisin, että puolue kertoisi miten se toivoisi asioiden tulevaisuudessa olevan!

Pirre -

Kertoo kyllä jotain kulttuurin arvostuksesta, jos nämä lauseet ovat ainoat mitä periaateohjelmasta löytyy. Entäpä kulttuurin tarjoaminen julkisin varoin? Erityisryhmät? Kulttuurin tukeminen?

Pirre -

Yhdyssanat! Tässäkään ei taas sanottu konkreettisesti juuri mitään. Miten lasten ympäristökasvatus? Lähiruoka? Eettisyys, luomutuotanto, jne jne? Voisi myös mainita suoraan, että teollisuuden työpaikat/vienti eivät voi ajaa ympäristöarvojen ohi.

Pirre -

Mihin tutkimukseen perustuu väite, että luonnon monimuotoisuus katoaa Suomessakin suhteellisesti yhtä kovaa vauhtia kuin sademetsissä?

PispalanPartisaani -

Vaaleanpunainen pantteri ; ) tai Robin, punarinta( Hood ): Älkää vaan antako periksi liberaalikapitalismille, jonka vastuuton välinpitämätön ahne itsekäs ahne saalistus ei järjestä yhteiskuntaa kaikkien parhaaksi, myy vaikka oman mummonsa “hoiva”suuryhtiöille.

Mielestäni SDPn nykyinen pj.A.Rinne on mies paikallaan, samoin kuin Lyly on ollut pätevä äijä paikallaan. Heinäluoma ja Urpilainen ovat edustavia sosiaalidemokraatteja, mutta Rinne on käytännön lakimies.

Liberaalikapitalismin johtomaalla on äärettömästi velkaa, joten onko heillä oikeasti toimiva talousjärjestelmä, vain vain sallittu vastuusta vapaa ihmisen luontainen itsekkyys ja ahneus muista välittämättä .. olen vasemman siiven keskustalainen, ja ilman äSDeePeetä Keskusta ei yksin pysty pitämään Suomea maltillisena.

Tökkii pahasti hallitus”yhteistyö” kokkareiden vedätyksessä.

Vasemmistolaisuus on nousussa, katsokaa USA:n pressavaaleja jossa on eka kerran demokraattien ehdokkaana avoimesti vasuri sosiaalidemari.

Jaa ettäkö kone? Miten olisi punainen nelivetovalmetti, siinä on (maatalous)yrittäjätkin ja teollisuustuotanto hyvin mukana .. MaSi olisi ehkä liian militaaria, vaikka patriootteja ollaankin?

Kotiranta -

Myös universaalit etuudet kuten lapsilisä lisäävät eriarvoistumista. Osalla etuus menee elämän välttämättömyyksin, osalla osakkeisiin. Tulonsiirroista keskiluokalta keskiluokalle pitäisi osata luopua. SDP voisi olla tässä edelläkävijä, koska Kokoomushan ei näistä eduista halua luopua.

Haapajärvi -

Sinänsä ihan kiva lainaus, missä kuvataan kreikkalaisen meritokraattisen demokratian perusajatusta. En sisällyttäisi lainausta SDP:n periaateohjelmaan, sillä se on varsin kaukana nykyisestä ihmisoikeuskäsityksestä, vaikkakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltiossa on meritokraattisia piirteitä mahdollisuuksien tasa-arvon korostamisessa. Ihmisoikeusjulistuksessa ihminen on samanarvoinen jo syntyessään, eikä tätä arvoa sidota esim. kansalaisuuteen (vapaat miehet).

Haapajärvi -

SDP:n pitäisi pyrkiä muuttamaan realismia, eli todellisuutta missä me ja lapsemme tulevaisuudessa elämme. Jos toteamme periaateohjelmassa olevamme realisteja, korostaa se unelmiemme vähäisyyttä ja toisaalta mikä puolue lähtisi identifioimaan itseään epärealistisena puolueena, eli mikä eduskuntapuolue on vastapuolemme kun kaikki ilmoittavat olevansa realisteja.

Välttämättömien kompromissien mainitseminen nollaa koko periaateohjelman arvon. Miksi kirjaisimme periaatteitamme, jos kaikki on kuitenkin kaupan (epätäydellisessä maailmassa)?

Haapajärvi -

Kuka on tekstissä mainittu Luoja?

Haapajärvi -

Pidän luonnon ja markkinoiden rinnastamista retorisesti huonona, sillä uusliberalistit pyrkivät juuri kuvaamaan taloustiedettä luonnontieteenä, missä universaalit luonnonlait liikuttavat markkinoita.

Luonnotila käsitteen käyttö on riskialtis, se voidaan helposti sekoittaa Hobbesin ja Rousseaun kiistaan. Ehkä tämä koko pelon retoriikka liittyy liikaa perussuomalaisten populismiin ja meidän olisi hyvä rakentaa periaateohjelma itsemme kautta, eikä identifioida liikaa ajassa liikkuvien imiöiden kautta.

Haapajärvi -

Tässä ehkä vähän yhteiskunta-analyysi pettää. Populismille on tyypillistä osoittaa syyllinen ihmisten omaan kurjuuteen. Diktaattorit voivat luvata ottaa “isällisesti” ihmisiltä vastuuta, mutta olisi hyvä kirjoittaa tämä periaateohjelma demokratialähtöiselle yhteiskunnalle.

Haapajärvi -

Sivilisaation taakka ja kollektiivinen aikuisuus voivat olla monelle lukijalle vähän kryptisiä käsitteitä. Kuulostavat helposti keittiöpsykologialta tai Paolo Coelhon soopalta. Yrittäisin välttää ylenkatsovaa ja eriyttävää asennetta tähän “pelkäävien luolamiesten” joukkoon, joka ei ymmärrä olla sosialidemokraatteja vaan valitsevat jotain helpompaa.

Haapajärvi -

En ymppäisi digitalisaatiota samaan kastiin sotien ti ympäristöongelmien kanssa vaikka puhutaankin haasteista.

Haapajärvi -

Lisäisin tähän kyllä solidaarisuuden. Viimeinen lause, missä puhutaan hengestä on aika ylevä ja sisällötön.

Haapajärvi -

Sallimus on kristinuskon peruskäsitteistöä, mikä huonosti istuu poliittiseen ohjelmaan. Tämä leimaa samalla kirkon syylliseksi taloudellisen vallan epätasapainoon menneinä vuosisatoina. Ehkä siihen on kuitenkin ollut syynä ihmisten ahneus ja toisaalta voimakas eloonjäämisvietti aikana jolloin sille on todella ollut tarvetta.

Pois -

Markkinatalous pitää erottaa kapitalismista. Kapitalismi on markkinatalouden vääristymä.

Haapajärvi -

Kaiken taloudellisen toiminnan tulee palvella ihmisarvoista elämää.

Pois -

Samalla kun huolehditaan naisten ja sukupuolivähemmistöjen asemasta yhteiskunnassa, pitää huolehtia myös syrjäytymisriskissä olevista yksinasuvista miehistä. Sosiaalinen eristyneisyys – kyvyttömyys ylläpitää sosiaalisia suhteita – johtaa usein ongelmiin työ- ja yksityiselämässä. Yhteiskunnassa pitää etsiä uusia keinoja tavoittaa yksinäiset ihmiset ja saada heidät mukaan ja osallisiksi.

Pois -

Markkinatalous on tehokkain talousjärjestelmä vaurauden tuottamiseksi yhteiskuntaan. Säännelty markkinatalous toimivine instituutioineen palvelee parhaiten niin yrityksen omistajia, työntekijöitä kuin kuluttajiakin. Markkinoiden avulla on luotu uusia resursseja, parannettu ihmisten elämää ja nostettu iso joukko ihmisiä köyhyydestä. Hyvin toimivat markkinat ruokkivat ihmisten luovuutta ja kohdentavat resurssit tehokkaasti.

Haapajärvi -

Yllä oleva siis korvaisi lauseen “Kaikki, mikä palvelee taloutta…..”

Pois -

Vahva oikeusvaltio, elävä demokratia ja vakaat työmarkkinat luovat edellytyksiä toimivalle markkinataloudelle. Ilman näitä markkinamekanismi ei toimi, vaan taustalla vaaniva, mekanismiin itseensä sisältyvä, keskittymisen ja monopolisoitumisen trendi ottaa ylivallan. Vapaa kilpailu toteutuu vain muun yhteiskunnan ylläpitämien normien avulla.

Haapajärvi -

Ensimmäinen lause: “Yhdessä voimme asettaa omat arvomme sen edelle, mitä markkinat vaativat.” On aika käsittämätön. Ihmisten tulisi varmaan elää arvojensa mukaan ja puolueen tehdä arvojensa mukaan muuttaa niitä pelisääntöjä, joilla markkinat toimivat.

Haapajärvi -

Demokraattisilla oikeuksilla tarkoitettaneen poliittisia ja kansalaisoikeuksia.

Haapajärvi -

Tähän olisi hyvä lisätä myös varallisuuden kasautuminen(kts. mm. Piketty) yhä harvemmille, mikä on vallan jakautumistakin hankalampi yhteiskunnallinen ilmiö.

Haapajärvi -

Ihana joukkoälyn ideaali. Toivoisin kuitenkin, että Suomessa ministeriöissä olisi paras osaaminen valtion talouden ja omien hallinnonalojen strategisesta johtamisesta, eikä asiaa tarvitsisi facebookilta kysyä. Lakipykälien viilaamista voi joukkoistaa, mutta tuskin kuitenkaan virkamiesten työtä.

Haapajärvi -

Olisi hyvä jos periaateohjelmassa ei haettaisi oikeutusta sellaisille poliittisille operatiivisille politiikkatoimille, mitkä näkyvät horisontissa, jotta voitaisiin jälkeenpäin sanoa, että demareiden puoluekokous on hyväksynyt yhtiöittämisen. Periaateohjelma ei ole työkalu tällaiselle toiminnalle. Olisiko siis parempi sanoa, että julkisen sektorin toiminnot ja keskeiset strategisesti tärkeät yhteiskunnan toiminnot, kuten sähkön- ja juomaveden jakeluverkot säilytetään julkisessa omistuksessa. Lisäksi kaikki muut julkisesti omistettujen yhtiöiden päätöksenteko saatetaan julkisuuslainsäädännön piiriin.

Haapajärvi -

Uusliberaali globalisaatio on terminä vähän hankala, ehkä finanssimarkkina- tai suuryritysvetoinen olisi parempi. Demokraattisen kontrollin puute on jo nyt johtanut maailmaan, missä talousjärjestelmät on valjastettu yksin voiton tavoittelulle, eikä palvelemaan inhimillisen sivistyksen ja hyvinvoinnin kasvua.

Haapajärvi -

Mitkä tai ketkä identiteetit?

Haapajärvi -

Voisiko kukoistaa sanan korvata sanalla edistää tai ilmentää riippuen mitä kukoistus-sanalla haetaan.

Haapajärvi -

Solidaarisuus tarkoittaa yhteisvastuullisuutta.
Empatia tarkoittaa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan.

Haapajärvi -

Sosialidemokraattisia liikkeitä toimii myös maissa joissa ei ole poliittista vapautta. Koko ko. kappaleen alku kiertää ajatuksellisesti kehää.

Haapajärvi -

Eristyy-sanan voisi korvata eriytyy-sanalla.

Haapajärvi -

Mikä totuus ei paljastu? Vai viitataanko tässä sivistykseen totuuden etsimisenä?

Haapajärvi -

Joku voisi jopa sanoa, että sosialidemokratia on humanismia.

Haapajärvi -

“Ihmisillä on syvä tarve olla osa mielekästä tarinaa” on melkoisen ulkoistava ja passiivinen ihmiskuva.

Haapajärvi -

Työ on korkealla sosialidemokraattisessa arvostuskulttuurissa. Se on keino päästä yhteiskunnallisiin tavoitteisiimme. Ja näemme sen tärkeänä oikeutena kaikille. Perusarvojamme taas ovat veljeys (solidaarisuus), vapaus ja tasa-arvo (ja demokratia osana osallistumisen tasa-arvoa). Ne ovat samalla päämääriä, joihin pyrimme pääsemään yhteiskuntaa kehittämällä mm. takaamalla kaikille työtä ja osallistuminen työmarkkinoille. Työ ei ole arvo sinänsä, vaan ainoastaan väline päästä arvojemme mukaiseen yhteiskuntaan (kts. Platon, Valtio (arvoteoria))

Haapajärvi -

Loppulauseessa voi kyllä puhua koko ekosysteemin romahduksesta, mikä mm. heikentäisi merkittävästi ihmiskunnan mahdollisuuksia ruuantuotantoon.

Haapajärvi -

En tiedä onko digikapitalismi niin vakiintunut sana että sitä kannattaisi käyttää tässä yhteydessä. Pankkitoiminnan palvelut digitalisoitiin yrityksille jo 80-luvulla. Eli kapitaalista tuli digiä jo silloin, mikä johti mm. useiden uusien veroparatiisien syntymiseen.

Haapajärvi -

Markkinatalous voi luoda kyllä varautta, mutta se on järjestelmänä heikko allokoimaan hyvinvoinnin kasvua tasaisesti. Yhtälailla markkinatalousjärjestelmämme on kyvytön luomaan tasaista talouskasvua vaan ajautuu vääjäämättä aina ylilyönteihin ja lamoihin.

Tässä osiossa olisi hyvä kieltää pankeilta oikeus luoda rahaa. Vaatia valtiolta voimakkaampaa roolia tulonjaon tasaamisessa, koska markkinat ovat siihen kykenemättömiä. Ottaa positiivinen kanta valtioiden suhdannepolitiikkaan sekä vaatia valtuota suojelmaan kansalaisiaan markkinatalouden negatiivisilta vaikutuksilta kuten markkinakuplilta, työttömyydeltä ja eriarvoistumiselta.

Haapajärvi -

Keskeinen puute koko osuudessa on se, ettei tässä puhuta sosialidemokraattisesta tavasta kehittää markkinataloutta kohti paremmin hyväksyttävää ja vähemmän ongelmia aiheuttavaa mallia. Olkoon se nyt nimeltään vaikka se sosiaalinen markkinatalous tai ihmiskeskeinen (humaani) markkinatalous.

Haapajärvi -

Halusimmeko kuitenkin eheitä yhteskuntia, mutta ei viheralueiden kustannuksella.

Lasse Pihlajamäki -

Voisi mainita erilaisia vähemmistöjä. Voisi mainita, että Sdp vastustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimistä Suomessa ja muualla maailmassa, sillä Sdp on tasa-arvon puolue.

Lasse Pihlajamäki -

Sdp voisi historiallista taustaa ajatellen kirjata ohjelmaan demokraattisen sosialismin tavoitteen, jotta myös taloudellinen demokratia toteutuisi yhteiskunnassa.

Lasse Pihlajamäki -

Tästä voidaan olla eri mieltä onko markkinatalous tehokkain järjestelmä vaurauden tuottamiseksi. Ainakaan se ei ole oikeudenmukainen, kun valta markkinataloudessa keskittyy tuotantovälineitä omistavalle luokalle. Mielestäni Sdp:n perinteinen tavoite demokraattinen sosialismi pitää tässä mainita. Sdp:n on turha yrittää olla ei-sosialistinen puolue.

Tietoduunari -

On kyseenalaista, elämmekö varsinaisesti enää kapitalistisessa yhteiskunnassa. Markkinoita Suomessa toki on, joten niihin kannattaa ottaa kantaa.

Tietoduunari -

Poistaisin maininnat kapitalismista kokonaan, koska on kyseenalaista, elämmekö enää kapitalistisessa yhteiskunnassa. Kannattaisi käsitellä lähinnä markkinatalouteen liittyviä ongelmia.

Tietoduunari -

Poistaisin maininnat kapitalismista kokonaan, koska on kyseenalaista, elämmekö enää kapitalistisessa yhteiskunnassa. Kannattaisi käsitellä lähinnä markkinatalouteen liittyviä ongelmia.

Tietoduunari -

Älkää tehkö yhden virkkeen kappaleita. Tämän voisi liittää osaksi jotakin toista kappaletta.

Tietoduunari -

Luvussa ei mainita deliberatiivista demokratiaa eikä lähidemokratiaa. Pitäisikö mainita?

Tietoduunari -

Enpä huomannut alalukuja. Olisi muuten hyvä, jos omia kommenttejaan saisi poistettua tästä keskustelusta.

Mimmi -

Tuloerojen räikeä kasvu jatkuu ja aiheuttaa sen, että päättäjätkin vieraantuvat tavallisen ihmisen arjesta, sosiaalidemokraatit saisivat olla ajamassa vähävaraisten ihmisten asiaa ja pitämässä huolta siitä, että vähimmäistoimeentulo säilyy, kaikille riittäisi asuntoja ja työstä saisi sellaisen toimeentulon, jolla Suomessa voi elää ja se riittäisi myös terveydenhuoltoon, esimerkkinä tästä, että esimerkiksi hammashuoltoon ei enää pääse kuin päivystystapauksissa ja ennaltaehkäisevä hammashuolto tapahtuu yksityisten toimesta ja sinne ei monella ole varaa.
Ammattijärjestötoiminta on menettänyt kaiken sananvaltansa, nyt ehdotetaan vain 0-ratkaisuja, paikallista sopimista ja ties mitä. Mihin meidän jäsenmaksumme menevät? Herrojen vatsanseudun kasvattamiseen ja ison organisaation pyörittämiseen. SDP saisi olla yhteistyökumppanina palauttamasta luottamusta työväen ammattijärjestöjen toimintaan ja siihen, että kansalaiset voisivat luottaa niiden ajavan heidän etujaan, nyt näin ei enää ole.

Tietoduunari -

Toivoisin, että koulutuspolitiikan päivittämisestä tehtäisiin oma kappaleensa tässä yhteydessä, ja avattaisiin aihetta nykyistä tarkemmin periaatteellisella tasolla. Millaista on sosialidemokraattisten arvojen mukainen koulutuspolitiikka digitalisaation aikakaudella? Itselläni ei ole tähän kuitenkaan ehdotuksia.

Tietoduunari -

Sosialidemokraattista biotalouspolitiikkaa voisi avata tässä luvussa toteutunutta laajemmin. Olisiko vihreä keynesiläisyys osa sitä? Mikä on sosialidemokraattisen biotalouspolitiikan kova ydin?

Haapajärvi -

Tai tietenkin eristäytyy.

Tietoduunari -

Olen periaatteessa samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Haluaisin kuitenkin lisätä, että sosiaalisten taitojen puutteellisuus on vaikea ongelmakenttä. Ainakaan ilmiötä ei kannata sinänsä sitoa periaateohjelmassa mihinkään sukupuoleen.

Ilpo Rossi -

“Demokratiassa ihmisten on konkreettisesti pystyttävä vaikuttamaan lähidemokratian kautta. Etäiset, suuret kokonaisuudet jäävät muuten liian abstrakteiksi ja ihmiset vieraantuvat politiikasta. Silloin osa ihmisistä sulkee itsensä demokratian ulkopuolelle, demokratia heikkenee. Pahimmillaan poliittinen toiminta kanavoituu silloin epädemokraattisiin ääriliikkeisiin.”

Tämä tärkeä kappale vaatii kuvauksen siitä, miltä sosialidemokraattinen vaihtoehto osallistamisesta ja osallistumisesta näyttää. Kansanliikkeet ja kansalaisjärjestöt, sosiaaliset yhteisöt eri muodoissaan muodostavat – niiden täytyy muodostua – sellaiseksi kansalaisia aktivoivaksi ja demokraattiseen vaikuttamiseen johtavaksi väyläksi, joka nostaa ihmiset passiivisuudesta aktiivisiksi ja toimiviksi, tietoisiksi kansalaisiksi.

Edessä on suuri, moottoriteiden ja metron rakentamiseen verrattava osallistamisen valtaväylän rakentaminen. Meidän on kyettävä visoimaan, osallistava, aktiivinen yhteiskunta ja opittava varaamaan sen kehittämiseen riittävästi resursseja samaan tapaan kuin varaamme liikkumisen infrastruktuuriin. Keskusteluluonnoksessa mainittu suora demokratia edellyttää rakenteita, jossa yhteisöllisyyden, yhteistoiminnan, aktivoitumisen ja sekä vastuunoton kokemukset voivat toteutua.”Demokratiassa ihmisten on konkreettisesti pystyttävä vaikuttamaan lähidemokratian kautta. Etäiset, suuret kokonaisuudet jäävät muuten liian abstrakteiksi ja ihmiset vieraantuvat politiikasta. Silloin osa ihmisistä sulkee itsensä demokratian ulkopuolelle, demokratia heikkenee. Pahimmillaan poliittinen toiminta kanavoituu silloin epädemokraattisiin ääriliikkeisiin.”

Ilpo Rossi -

Tässä kaivattaisiin kokonaisvaltaisempaa kuvausta siitä, millä tavalla sosialidemokratia kokee rakenteiden vaikuttavan elämäntapaan. Ylläoleva kuvaus sopii autoritaarisella tavalla epäproduktiivisiin olosuhteisiin ja eritoten autoritaarisen luonteenpiirteistön alistuvaan, vastaanottavaiseen puoleen.

Epäproduktiivisia asennesuuntauksia on muitakin, kuten esimerkiksi kiihkeä omistamisen halu, hamuaminen, omaisuuksien kokoaminen keinolla millä hyvänsä ja samalla yhteisen vastuun välttely. Epäproduktiivisuus voi olla myös väkivallan ja voiman ihannointia, varustautumista puolustamaan itseään ja koko kansakuntaa uskoen väkivallan ja aseellisen ylivoiman olevan se ainoa tie,jolla voidaan menestytä ja rakentaa tulevaisuutta. Samaan sarjaan kuuluu myös kaupallisuus, idolien palvonta ja välinpitämättömyys kanssaihmisen kohtalosta.

Suomalaisen elämäntapa – ja yhteiskunnassa vallalla olevan luonteenlaatu – voi saada myös produktiivisen, elämää ylläpitävän, omaehtoisuuteen ja luovuuteen suuntautuvan sisällön. Voimme sosialidemokraatteina kaiketi todeta, että peruskoulu ja lyhyessä ajassa aikaansaadut hyvinvointirakenteet ovat jo nyt vahvasti vaikuttaneet ihmisten odotuksiin ja elämäntapaan siten että näitä rakenteita pidetään jopa itsestäänselvyytenä ja että niiden varaan voi rakentaa tulevaisuutta.

Peruskoulun oppilaat ovat menestyneet erinomaisesti kansalinvälisissä vertailuissa ja mm. naapurimaassamme Ruotsissa pidetään Suomen perkoulurakennetta tietynlaisena malliesimerkkinä hyvästä, oikeaan luonteenlaatuun ja suuntaan kasvattavasta, voimaannuttavasta koulusta. Sosialidemokratian tulee kaikin käytettävissä olevin voimin ja sisällöllisin kuvauksin ja harjoituksin edesauttaa havahtumista omien pntentiaalisten voimavarojen käyttöön. Järvenpäässä vaikuttava Juhani Rsänen on kuvannut paremmin kuin ehkä kukaan muu tätä myönteistä, koululaista energisoivaa lähestymistapaa.

Juuri kiihtyvällä vauhdilla tapahtuva kaupallistaminen, yhtiöittäminen, globaaliin kilpailuun ilman suojarakenteita suuntautuva asennoituminen edustaa kokonaan toisenlaista, useita epäproduktiivisen yhteiskuntakehityksen muotoja. Tällä tavalla luodut rakenteet edellyttävät autoritaarista, kilpailevaa, väkivaltaan taipuvaa, yhdenvertaisuutta vähättelevää, ja lopulta ihmisen nujertavaa luonnerakennetta, johon esimerkiksi meidän peruskoulumme ei juuri millään tavalla valmista kasvuikäistä lasta ja nuorta.

Lyhyesti: yhteiskunnalliset rakenteet muovaavat ihmisen asennoitumista ja luonteenlaatua joko hyvään, elämää ylläpitävään suuntaan tai muodostuvat sille esteeksi ja nostavat asennoitumiseen vähemmän produktiivisia alämäntapoja ja luonteenpiirteitä. Tämä on tärkeä yhteiskunnallisen toimintamme ja aktiivisuutemme peruslähtökohta.

Kaija Pikkarainen -

Edellisessä kappaleessa “mm. luonto ei ole asettanut toista emännäksi ja toista piiaksi..” Mutta heti sen alla “sosialidemokratia on radikaali liike, yritys korjata itsensä luonnon kädenjälki.” Ja jäljempänä on vielä tarkennetaan luonnon merkitystä säätelemättömän markkinatalouden rinnalla. Tuskin tarkoitetaan aivan sitä mitä on kirjoitettu tai jos tarkoitetaan niin aika sekavaa on luonnon touhu.

Ilpo Rossi -

Kyky asettua toisen ihmisen asemaan riippumatta hänen alkuperästään, ihonväristään, etnisestä taustastaan, uskonnollisesta vakaumuksesta tai poliittisista mielipiteistään edellyttää ehdottoman rakkauden, “äidin oikeuden”, matriarkaalisen arvoperinteen elvyttämistä sosialidemokraattisessa liikkeessä. Äidinrakkauden ehdottomuus kuuluu sosialidemokratiaan sen yhteiskunnallsia arvovalintoja ohjaavana ja tukevana periaatteena.

Kun ohjelmassa puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, olisi liikkeen kuvaaminen matriarkaalisia arvoja kunnioittavana ja toteuttavana liikkeenä parempi kuin puhuminen “feministisestä” liikkeestä.

Ilpo Rossi -

Tähän sivistystä koskevaan, sinänsä hyvään kuvaukseen liittäisin konkreettisena vaatimuksena omaehtoisen, “toisen sivistystien” avoinna pitämisen. Tämä tarkoittaisi omaehtoisen sivistämisen ja elämänkokemuksen huomioonottamista muodollisen koulutuksen ja oppiarvojen ohella pätevyyksiä antavana “koeteltuna kansalaiskuntona”. Työväen Sivistysliiton emerituspääsihteeri Juhani Pikkusaari on kirjassaan “Työväen omaehtoisen sivystystyön aatteen kantavuus” (2014) tehnyt myös avauksen tähän suuntaan.

Ilpo Rossi -

Työn näkeminen sekä ihmisen itsensä toteuttamismuotona että arvoja ja rakenteita luovana voimavarana on luonnoksessa nähty melko hyvin. Raha työn arvon mittarina ja toimeentulon välttämättömänä välineenä tarkoittaisi sitä, että työn taloudellinen, kulttuurinen ja omaehtoisuutta toteuttava arvo tulee olla myös rahan välinein mitattavissa. Raha, “universaalinen portto” (Karl Marx) on kesytettävä tukemaan ihmisen itsensä toteuttamista ja inhimillisen, omaehtoista aktiivisuutta tukevan yhteiskunnan rakentamista.

Ilpo Rossi -

Käsityksemme työstä heijastuu myös markkinatalouteen, omistamiseen ja siihen missä olosuhteissa työ luo kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla kaikille tehokkaimmin hyvinvointia ja vaurautta. Yritykset luovat hyvinvointia vain sillä edellytyksellä että niiden tuotteille on kysyntää ja ostovoimaa. Julkinen sektori tarvitsee tuekseen yksityistä aloitteellisuutta mahdollistavia rakenteita kuten yhdistyksiä, yrityksiä, säätiöitä ja julkisesti tuettuja laitoksia, projekteja. Raha- ja finanssipolitiikalla luodaan edellytyksiä kansalaisten olennaisiin tarpeisiin ja sitä varten rakennettavaan infrastruktuuriin. Julkisen ja yksityisen sektorin erilainen rooli ja tehtävä muodostaa yhdessä sosialidemokraatisen sekatalousjärjestelmän perustan. Julkisen ja yksityisen erilainen motiivi ja siitä johtuva suuntautumisero muodostavat edelleenkin pysyvän ja jatkuvaa korjausta vaativan työn ja pääoman välisen ristiriiristiriidan.

Ilpo Rossi -

Työn ja pääoman välisessä ristiriidassa Euroopan Unionin rakenteet ovat osoittautuneet pääomalle ja sen yhtiömuotoiselle omistamiselle etusijan antavaksi, pohjoismaista kansanvaltaista hyvinvointimallia tunnistamattomaksi ja sitä syrjiväksi rakenteeksi. Näitä rakenteita oli luotu jo vuosia ennen kuin Suomi päätti liittyä Euroopan Unioniin ja näiden rakenteiden hyväksyminen oli jäseneksi pääsemisen ehto. Hypättiin siis vauhdissa olevaan junaan. Yhdessä EKP:n perusrakenteen kanssa Eurooppa uhkaa muuttua täysin markkina-alisteiseksi suuryritysten ja “yhtiöiden Euroopaksi”, jossa kansanvaltaisilla ja transparenteilla julkisen sektorin rakenteilla on vain markkinoille alisteiseksi rakennettu rooli. Forssan 1903 ohjelmaan viitaten pitäisi sanoa, että “julkisia rakenteita ja yhteisiä voimavaroja on kaikissa olosuhteissa puolustettava ja välikäsien toimivaltaa muutettava alisteisiksi demokraattiselle päätöksenteolle”.

Ilpo Rossi -

Materialistisen historiankäsityksen kannalta toteaisin vain, että olemassaolevat rakenteet vaikuttavat ihmisen elinolosuhteisiin ja siihen, miten hyviä tai huonoja ratkaisuja yksilö ja joukot tekevät ja millaisia ratkaisuja he ovat taipuvaisia tekemään. Kun ihmisen vastausten suuntautumisen määrä on rajallinen, muodostuu keskeisistä ratkaisumalleista se “yhteiskuntaluonne” (Erich Fromm)jolla turvallista toimintayhteisöä pyritään rakentamaan.

Ilpo Rossi -

Euroopan Unionin markkinahegemoniaa yksipuolisesti vahvistavat – ja julkista, yhteistä hyvinvointia heikentävät rakenteet on luotu tavalla, joka käytännössä estää niiden muuttamisen. Tämä muodostaa samalla pysyvän ja pitkäaikaisen esteen sosialidemokraattisen politiikan toteuttamiselle.

http://ilporossi.blogspot.fi/2016/05/hylsytettya-hyvinvointia.html

Ilpo Rossi -

Eurooppalaisen sosialidemokratian suurimpia haasteita on Euroopan Unionin palauttaminen rauhan, demokratian ja sosiaalisen turvallisuuden linnakkeeksi. Konservatiivinen ja uusliberalistinen hegemonia, joka on johtamassa koko Unionin markkina-alisteiseksi globaalienb yritysten temmellyskentäksi, on jyrkässä ristiriidassa Euroopan Unionin alkuperäisten tavoitteiden kanssa. Markkina-alisteinen sanelupolitiikka, jonka uhriksi on markkinoiden varaan tulevaisuutensa rakentanut Kreikka ensimmäisenä joutunut, on äärimmäisen kova haaste eurooppalaiselle sosialidemokratialle.

http://ilporossi.blogspot.fi/2016/05/hylsytettya-hyvinvointia.html

ns. rasisti -

Kaunis periaate, mutta Suomella ei ole varaa elättää koko maailmaa. Omat ensin.

Sitoutumalla rajat auki -ajatteluun suljette ulos ne äänestäjät, jotka sekä kannattavat hyvinvointivaltiota että ymmärtävät taloudellisia realiteetteja.

ns. rasisti -

Automaatio tuhoaa työpaikkoja, ja todellista tuottavaa työtä tarjotaan yhä harvemmalle. Ilman jäävien taloudellista ahdistusta voi vähentää työttömyysturvalla, perustulolla, tai jollain vastaavalla. Henkisen ahdistuksen vähentämiseksi pitää päästä irti tämänkin kappaleen esiintuomasta ajatuksesta, jonka mukaan elämän mielekkyys tai jopa koko ihmisarvo rakentuu työstä. Työ ja ajatus yhteiskuntaan kuulumisesta tulee erottaa toisistaan.

ns. rasisti -

Kääntäen, maahanmuutto väärin hoidettuna rasittaa taloutta ja lisää työttömyyttä. Kuten nyt Suomessa, ja pidemmälle ehtineitä esimerkkejä löytyy muista Euroopan valtioista. Haitattoman maahanmuuton esimerkkiä voi hakea Japanista.

Taloutta tukeva maahanmuuttopolitiikka, sekä humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka jota ohjelmassa aiemmin kannatetaan, ovat toisilleen vastakkaisia. Ohjelma ei voi uskottavasti esittää molempia.

ns. rasisti -

Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä. Ei tullut työvoimapulaa. Päinvastoin, työn määrä suhteessa väestöön vähenee.

ns. rasisti -

Tämä on täysin virheellinen. Totuudenmukainen versio:

Vapaa maahanmuutto on ongelmatonta vain, jos olemme jo luopuneet ajatuksesta, että voimme taata työtä, toimeentuloa ja hyvinvointipalveluita kaikille yhteiskunnan jäsenille, myös heikoimmassa asemassa oleville.

ns. rasisti -

Toistoja karsimalla ja toisilleen vastakkaisista tavoitteista puolet pudottamalla voisi ohjelman pituutta karsia ja luettavuutta parantaa.

Ihmettelijä -

Sivilisaatioliike? Jahas. Hyvin sekavaa tekstiä. Mikä on se sosialidemokraattinen sivilisaatio? Ja onko se kenties parempi kun muut sivilisaatiot? Ainakin oikeistopopulistit keskutelevat Euroopan sivilisaation kohtaamista uhista eräästä ”toisesta sivilisaatiosta” … tulee vähän mieleen Samuel P. Huntingtonin ”Clash of Civilizations” tästä.

Ihmettelijä -

Miksi tässä on tällainen irtonainen heitto. Kuka on kirjoittanut tämän periaateohjelman pohjain oikein?

Ilpo Rossi -

Kun Suomi tässä vähitellen – itse asiassa aikamoisella vauhdilla – puhalletaan tyhjiin, joutuvat tulevat sukupolvet aloittamaan tavalla tai toisella taas alusta. Kun valtio on ryöstetty, joudutaan uudelleen turvautumaan omiin, valtiosta riippumattomiin, autonomisiin rakenteisiin. Näin syntyivät aikanaan työväen ja kuluttajien joukkojärjestöt, ammattiyhdistysliike, osuuskauppaliike ja demokratiaa elämäntapana kunnioittavat sivistys-, kulttuuri-, kasvatusjärjestöt. Minun sukupolveni yritys onnistui jo tuottamaan mallin kansanvaltaisesta hyvinvointivaltiosta, tulevan sukupolven on yllettävä tietoisempaan, päättävämpään ja mielikuvituksellisempaan visioon. Ennen sitä kuitenkin käydään pohjalla – taas kerran.

Ilpo Rossi -

Sosialidemokraattisen periaateohjelman luonteeseen kuuluu, että sen tulisi tarjota avauksia vaihtoehtoisen tien toteuttamiseen. Periaateohjelmalinjauksen toteuttaminen vaatii vähintäänkin aktiivista sosialidemokraattista Europpa-politiikkaa ja välineitä nykyisen finanssi- ja rahapolitiikan vakavien seurausten korjaamiseksi. Jos ero Unionista tai sen valuuttajärjestelmästä ei tule kysymykseen – niin mitkä ovat keinot?

Ilpo Rossi -

Jakaisin puolueen toiminnan ylipäätään kahteen, toisistaan eri tavalla toimivaan lohkoon: 1) hallinnolliseen, järjestödemokratian edellyttämään puoleen ja 2) poliittisen toiminnan operatiiviseen, sisältöjä tuottavaan rakenteeseen. Tätähän tässä nytkin tavoitellaan, mutta puoluevaltuusto on yksinkertaisesti liian kankea ja suljettu rakenne keskustelun, ajatusten ja ideoiden eteenpäinviemiseen. Dynaamisen ja osallistavan poliittisen koneen rakentaminen on iso tulevaisuuden juttu…

Jaakko Huuki -

Menestyvä yhteiskunta on myös terveen ja virkeän taloustoiminnan elinehto. Yhteisesti rakennettu ja tuettu infrastruktuuri sekä sivistynyt ja terve väestö takaa yritystoiminnan edellytykset.

Jaakko Huuki -

Sosialidemokraattien tulisi ottaa myös positiivinen kanta kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksien kehittämiseen Suomen kaupungeissa. Tämä suunta on jo otettu monissa kaupungeissa huomioon ja sen taloudelliset, kansantaloudelliset ja ympäristövaikutukset on tutkitut ja todetut.

Lisäysehdotus:
Kaupunkien liikenneinfrastruktuuria tulee aktiivisesti kehittää tukemaan kävelyä ja polkupyöräilyä.

Jaakko Huuki -

Suurin muutos saadaan aikaan muuttamalla miten asumme ja liikumme. Ratkaisu on yhdyskuntarakenteen aktiivinen muokkaaminen yksityisautoilun tarpeen vähentämiseksi.

Ottaen huomioon autojen valmistukseen ja liikkumiseen kuluva energia, yksityisautoilun vaativa infrastruktuuri sekä sen valmistamiseen ja ylläpitoon vaadittava energia ja tila (sekä hinta), on autoa liikuttavan energialähteen muuttaminen vähähiiliseksi pieni osa kokonaisratkaisua.

Esitys:
Suomessa tulee vähentää selvästi turhien, alle 3km pitkien yksityisautolla tehtyjen matkojen osuutta liikenteessä. Tämä saavutetaan muokkaamalla kaupunkien infrastruktuuria suosimaan vaihtoehtoisia liikennemuotoja.

Jaana -

Sana “mutta” mitätöi edeltävän lauseen. Harkitkaa lauseen lopettamista ja uuden aloittamista.

“Köyhääkään miestä” – vuonna 2015 vielä unohdetaan naiset. Laittakaa muotoon “köyhääkään ihmistä”.

Kokonaisuudessaan teksti kalskahtaa vanhahtavalta.

Jaana -

Poistakaa “luoja”.
“Emäntä” ja “piika” ovat epätasa-arvoiset sanat, koska siinä unohdetaan miehet.

Esim.

Sosialidemokratia syntyi kapinana 1800-luvun yhteiskuntajärjestystä vastaan tavoitteenaan lisätä ihmisten tasa-arvoa vastapainona kapitalismin tuomalle eriarvoisuudelle.

Ville -

Mielestäni ohjelma vaatisi enemmän painotusta, sille millainen SDP haluaisi maailman olevan tulevaisuudessa ja miten tämä on saavutettavissa konkreettisin ehdotuksin ja esimerkein. Voidaan katsoa Forssan ohjelmaa ja kaikkia sen tavoitteita (vaikka katse tulee ohjelmassa ohjata tulevaisuuteen), jotka ollaan suurimmaksi osaksi saavutettu. Toivoisin jotain samantyylistä konkreettisuutta puolueen tavoitteista ja toiveista tulevaisuuteen. Yksi tällainen voisi olla sosiaaliturvan uudistaminen demarinuorten esittämän yleisturva-mallin pohjalta.
On hyvä, että puhutaan arvoista ja tehdään selväksi, millaisia arvoja puolue edustaa, mutta nämä arvot saattavat jäädä ihmisille pelkiksi kauniiksi sanoiksi ilman konkreettisia ehdotuksia siitä miten niitä viedään eteenpäin.

Pena -

On kannatettavan hieno ajatus korjata maailma ja markkinat. Kuinka se tehdään koska ei kukaan huipulla oleva taho luovu eduistaan.Taitaa olla kuitenkin niin että markkinoiden korjaus käy ns ‘pohjan’ kautta. Kun markkinat ovat saaneet tarpeeksi suuren osan itselleen ja tavalliset ihmiset ovat tosi vaikeuksissa niin silloin voi tapahtua.

Esko Ranto -

Ohjelma on aivan liian pitkä periaateohjelmaksi. Se on myös jossain määrin historiaton eikä käy kunnianhimoisesti kiinni niihin asioihin, joihin sosialidemokratiaa tarvitaan globalisaation edetessä vauhdilla. Sosialismi-käsitteen poisjättäminen on käsittämätön ratkaisu. Nyt tarvittaisiin syvällistä analyysia siitä, mitä demokraattinen sosialismi globalisaation oloissa tarkoittaa niin arvolähtökohdista kuin kapitalismin ongelmien korjaamisen näkökulmasta. Ohjelman kieliasu ei ole innostava. Kyllä jää kaipaamaan Oittisen loisteliasta kielenkäyttöä vuoden 1952 periaateohjelmasta.

Esko Ranto -

Tämä Perikles ei kyllä nyt edusta mitenkään sosialidemokratian juuria. Sosialidemokratian juuret ovat kristinuskossa, länsimaisessa humanismissa ja sosialismissa. Näitä historiallisia juuria pitäisi käsitellä ohjelman alussa.

Esko Ranto -

Sosialidemokratian ydin, aatteen sydän ja sielu, on ihmisten välinen solidaarisuus.

Esko Ranto -

Tämä koko luku otsikkoa myöten on aivan ihmeellinen ja historiantulkinta sosialidemokratian synnystä vähintäänkin erikoinen. En ymmärrä mihin tällä koko luvulla pyritään. Tilalle voisi kirjoittaa kunnollisen analyysin sosialidemokratian aatteellisista juurista.

Esko Ranto -

Tästä arvokokonaisuudesta puuttuu yksi sosialidemokratian tärkeimmistä arvoista eli sosialismi. Sosialidemokraatit ovat kautta historian olleet nimenomaan arvososialisteja ja määritelleet itsensä demokraattisiksi sosialisteiksi. Historian saatossa kenties parhainta pohdintaa tästä asiasta ovat esittäneet Brandt, Kreisky, palme ja myös Kalevi Sorsa. Tämä näkökulma tulee säilyttää periaateohjelmassa. Olisi äärimmäisen epäviisasta poistaa sosialismi sosialidemokrattien arvolähtökohdista tilanteessa, jossa globalisaation oloissa kansainväliset suurkapitalistit vain tiivistävät rivejään. Koko ohjelmaehdotuksen historiattomuus paljastuu pahiten tässä arvokokonaisuudessa. Sosialismista pitäisi kirjoittaa kokonaan oma osuus.

Esko Ranto -

Tämä kokonaisuus kaipaa huomattavaa terävöittämistä ja sitoutumista selvästi aktiivisempaan ympäristöpolitiikkaan. Puhdas vesi ja puhdas ilma on asetettava taloudellisten, tuotannollisten ja jopa työllisyystavoitteiden edelle.

Esko Ranto -

Onko tämä aktiivisen rauhanliikkeen julistus? Mielestäni ei ole. Nyt kun suursodan uhka maailmassa ja jopa Euroopassa on suurempi kuin vuosikymmeniin, sosialidemokraattien on otettava rauhanpolitiikan retoriikka taas käyttöön ja ryhdyttävä mobilisoimaan kansalaisia toimimaan rauhan puolesta. Tämä näkökulma puuttuu tekstistä.

Irma Peiponen -

Jos jätettäis Perikles tästä pois. Hän oli kyllä aikaansa katsoen hyvä johtaja, mutta vain noin neljäsosa Ateenan asukkaista oli kansalaisia.

Irma Peiponen -

Jos jätettäis Perikles tästä pois. Hän oli kyllä aikaansa katsoen hyvä johtaja, mutta vain noin neljäsosa Ateenan asukkaista oli kansalaisia. Taisin töpätä tekniikassa.

Ehdotan: Sosial. nousi vastustamaan epätasa-arvoa ja turvattomuutta, mikä ilmeni maatalousyhteiskunnassa eri maata omistamattomien ryhmien keskuudessa ja toisaalta nousevan teollisuusyhteiskunnan työläisten keskuudessa. Sosialistisen ajattelun osana sosialidemokratia asetti tavoitteekseen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden avulla muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi niin, että aktiiviset kansalaiset voivat tavoitella ihanteitaan kansojen välisessä yhteistyössä, talouden rakenteiden säätelyssä ja sivistysyhteiskunnan kehittämisessä. (Sitten tähän seuraavasta kpl:eesta ) Sodat, kriisit ja… Parempi huminen tarvitsee…

Irma Peiponen -

Sosialidemokratia on radikaali liike ja vaatii rohkeaa ajattelua. Taloudellisen liberalismin tarjoma “näkymätön käsi” ei riitä korjaamaan eopäoikeudenmukaisuuksia taloudessa. Tarvitaan lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi

Irma Peiponen -

Irma Peiponen -

…. Pelokkaat pakenevat vastuuta…. johtajien tykö tarjoavat yksinketaisia vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Loppu delete kappaleesta.

Irma Peiponen -

Sivilisaatio haastaa meidät kantamaan …

Irma Peiponen -

Yhdistäisin kappaleet Demokratia ja Demokratian puolustus ja vaihtaisin kappaleiden järjestystä.
Demokratia voisi alkaa Sosialidemokratia puolustaa demokratiaa kappaleella. sitten alkuun.
Demokratia ja vapaus kietoutuvat toisiinsa … Delete lauseelle Alistetut, ohjatut ihmiset.
Delete myös seuraavan kappaleen ensimmäiselle lauseelle (Ennen vanhaan)
Sitten kpl Demokratia ja demokraattiset oikeudet…
Lisäys: Demokratia ei ole pelkkä metodi, millä taataan hallinnon legitimiteetti seuraaviin vaaleihin. Vaikka metodinakin demokratia edellyttää oikeusvaltion toimintaa ja mielipiteen vapautta
Meridän aikanamme… kappaleeseen kuuluu edelliseltä sivulta Liian usein uskomme…
anteeksi, että tuli vähän monimutkaisesti

Irma Peiponen -

Kansainvälinen yhteistyö tarvitsee tehostamista ja uusia välineita, että pystytään ohjaamaan globaaleja prosesseja kansalaisia osallistamalla.

Irma Peiponen -

…. Varakkaampien maiden on panostettava YK:n asettamien kehitystavoitteiden saavuttamiseksi oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.
Raja-aitojen … lause seuraavaan kappaleeseen ensimmäisen lauseen jälkeen.

Irma Peiponen -

rahoitusmarkkinat tämän luvun perään

Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuminen sitten Vastuullisen ympäristöpolitiikan jälkeen

Irma Peiponen -

YK:ta ja sen kehitystarvetta ei mainita.
tähän kappaleeseen sopisi.

Ja Ja loppuun pitäisi vielä saada lause tai kaksi vielä kans. väl. yhteistyöstä ja SDP;stä rauhan rakentajana. Sioihen sopisi sitten lopettaa. Enpä nyt vain keksi, miten. Tämä siitä huolimatta, että neuvottelut on mainittu ja ulkopol. asiakirja tietty tulee.

Irma Peiponen -

Ennen tätä siirtymä globaalitasolta esim.;

Vaikka Suomi on aineellisesti mitattuna maailman rikkaimpia maita on meilläkin sosiaalista turvattomuutta.

Mikko Norilo -

A Suomesta puuttuu Venäjän rakkaus, kaikki puolueet haluavat olla länsimaisia. Siis amerikkalaisia, sitähän se on. Kuitenkin Venäjä on ollut hyvin tärkeä Suomelle ja meitä venäläistaustaisia on maassa paljon. Olemme nykyään vailla poliittisia puolestepuhujia arvoillemme ja isiemme töille täällä. Lapsena meitä sorrettiin koulussa ja lähiympäristössämme, nyt sama meininki on palaamassa takaisin. Putin on Suomessa demonisoitu väärin perustein. Nato on aggressiivinen ja arvaamaton, ei Venäjä. Venäjä arvoonsa Suomessa, ns lännestä piittaamatta, siinä tehtävää puolueelle joka haluaa sada meidän, ei niinkään pienen välttämättä, vähemmistön tuen. Venäjän kauppaa ei saa menettää eikä muitakaan venäläisiä arvoja.

Reijo Liinamaa -

Sosialidemokratia on radikaali liike, yritys korjata itsensä luonnon kädenjälki. Rakentaa parempi maailma kuin luonnostaan tai Adam Smithin “näkymättömän käden” ohjaamana syntyy.

Reijo Liinamaa -

Yleissivistävän koulun tehtävän tulee olla kulttuurinen, ei vain taloudellinen tai tekninen. Historia, filosofia, musiikki ja kuvataiteet ovat kasvatuksellisesti tärkeitä yhtä lailla kuin tekniset taidot. Taito- ja taideaineet, käden taidot, taide- ja demokratiakasvatus ylipäätään antavat lapsille ja nuorille luovuutta ja kyvyn ja henkistä pääomaa ja itsevarmuutta nopeasti muuttuvissa elämän tilanteissa. Uskonnon opetuksessa tulee siirtyä kaikille uskontokunnille yhteiseen, yleistä uskontotietoa ja sen historiaa sisältävään oppiaineeseen.
Oppimisessa on tärkeää edesauttaa osallistumista, vaikuttamista ja vastuullisuutta. Teknologisessa muutosvauhdissa korostuu turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön merkitys.

Reijo Liinamaa -

Muutosehdotus:
Demokratia voi olla uhattuna myös kehittyneessä ja vauraassa yhteiskunnassa. Yksi sen rapautumisen tunnusmerkki on kansalaisten aleneva äänestysaktiivisuus. Sitä vastaan on taisteltava muotoilemalla poliittiset tavoitteet yksinkertaisesti ja selkokielellä.
Peruskouluopetuksessa yhteiskuntaopin ja historian osuutta tulee edelleen lisätä.

Reijo Liinamaa -

Kommentti.
Tämä kappale on yksi muutamista, jotka joko ovat liian korkealentoisia auetakseen tai sitten vain ajatuksina keskeneräisiä. Mitähän tässä mahdetaan tarkoittaa ratkaisuilla, jotka joihinkin kohdistettuina “poikkeavat enemmistöä koskevista”?

Reijo Liinamaa -

(Lisäykset lihavoitu)
Meidän aikamme demokratia on uhattuna myös toiselta suunnalta. Taloudellisen ja poliittisen vallan kasautuminen kalvaa ja heikentää demokraattista päätöksentekoa. Kehittyneimmissä markkinatalouksissa tämä näkyy niin, että pelkkä vaaliehdokkuus edellyttää niin mittavia taloudellisia resursseja, ettei normikansalaisella ole tähän mahdollisuuksia. Tähän liittyvä tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen ja vaalirahoituksen järjestäminen luovat vaikutuskanavia, joilla talouseliitti voi ohjata poliittista päätöksentekoa. Demokraattisessa yhteiskunnassa meidän on pidettävä huolta siitä, että kaikkien ääni kuuluu. Ei vain niiden, joilla on varaa suurimpaan megafoniin.

Reijo Liinamaa -

Lisäys:
Sosialidemokraatit pyrkivät parantamaan äänestäjän kuluttajasuojaa korvaamalla eduskuntavaalien nykyisen henkilökeskeisen vaalitavan nk. suhteellisella listavaalilla. Näin vaaleja edeltävä keskustelu keskittyisi eri vaaliohjelmiin yksittäisten ehdokkaiden mielipiteiden asemesta.

Reijo Liinamaa -

“Vapautta on mahdollisuus kukoistaa yksilönä ja yhteisön jäsenenä.”
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa?
Tähän tekstiin tulisi tavalla tai toisella saada maininta vapauteen liittyvästä kansalaisvastuusta. Siitä, etteivät muita heikommalla henkilökohtaisella vastuuntunnolla varustetut yksilöt kohtuuttomasti voi siipeillä oman kuormansa kantavien kustannuksella.

Reijo Liinamaa -

Sosialidemokraatit edellyttävät keskeisten, yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien toimien säilyvän demokraattisen päätöksenteon piirissä myös silloin, jos jotkut toiminnot on perusteltua yhtiöittää. valtion, kuntayhtymien ja kuntien kokonaan omistamien osakeyhtiöiden päätöksenteon siirtämistä julkisuuslain piiriin niin, että niissä tehtävät päätökset ovat kaikkien saatavilla.

Reijo Liinamaa -

Kommentti: Hyvä, että yrittäjät halutaan noteerata!

Reijo Liinamaa -

Ilmastonmuutos ja käynnissä oleva massasukupuuttoaalto ovat aikamme suuria uhkia. Ne ovat myös ennenkaikkea uhka lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudelle sekä luonnon monimuotoisuudelle ja vaativat nopeita toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä. Emme halua jättää jälkeemme köyhtynyttä ja autioinuttua planeettaa.

Reijo Liinamaa -

Vahva oikeusvaltio, elävä demokratia, läpinäkyvä hallinto ja vakaat työmarkkinat luovat edellytyksiä toimivalle markkinataloudelle. Ilman näitä markkinamekanismi ei toimi, vaan taustalla vaaniva, mekanismiin itseensä sisältyvä, keskittymisen ja monopolisoitumisen trendi ottaa ylivallan. Vapaa kilpailu toteutuu vain muun yhteiskunnan ylläpitämien normien avulla.

Ritva Tähtinen -

Yhteiskunnan demokraattisten toimijoiden läpinäkyvyyttä ei saa rajoittaa sisäänrakennetuilla yhtiöillä, joiden säännöt estävät toiminnan arvioinnin.

Veikko Simpanen -

Siksi demokratian on saneltava ehdot taloudelle.

Veikko Simpanen -

…, joka on perustunut sekä kansan ja kansanliikkeiden omatoimisen sivistystoiminnan että yhteiskunnan koulutusverkon varaan.

Veikko Simpanen -

, siksi sen puolesta on toimittava jatkuvasti.

Veikko Simpanen -

Lisäys kappaleen loppuun:
Myös näiden yhteiskunnan yhtiöitettyjen toimien toiminnan ja niitä koskevan päätöksenteon tulee olla yhtä läpinäkyvää kuin kuin julkisen hallinnon päätösten.

Veikko Simpanen -

Ensimmäisen virkkeen täydentämisesitys:
Meillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus mahdollisuuksiemme mukaisesti laajentaa omaa sivistämme läpi koko elämän.

Veikko Simpanen -

Ensimmäisen virkkeen muutosesitys:
Sosialidemokratia on liike, jonka politiikassa ja toiminnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia.

Veikko Simpanen -

Muutetaan viimeinen virke kuulumaan seuraavasti:
Sosialidemokratia toimii tulonjaon eriarvoisuuden poistamiseksi ja tulonjaon oikeudenmukaistamiseksi.

Veikko Simpanen -

Lisätään kappaleen loppuun seuraava teksti:
Myös digitalisaation kehittyminen antaa uusia suuria mahdollisuuksia työn tekemisen ja työntekijän vapauttamiselle ja samanaikaisesti tuottavuuden kasvulle. Sosialidemokrata haluaa edistää työelämän joustavuutta työntekijän elämänlaadun parantamiseksi myös sellaisten digitalisointisovellusten käyttöönottoa edistäen, jotka toteuttavat tätä tavoitetta.

Veikko Simpanen -

Muutetaan viimeinen virke kuulumaan seuraavasti:
Sosialidemokratia toimii tulonjaon eriarvoisuuden poistamiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi.

Antti Vuolanne -

Jos haluamme olla hyvinvointivaltion hylkäävän uusliberalismin ja ihmisten eriarvoistamisen vastavoima, tulee meidän selkeyttää, mitä haluamme tehdä markkinataloudelle.

Minkälaisia parannuksia ajamme talousjärjestelmään. Peräänkuuttaisin tarkkuutta ilmaisuissa.

Jos jätämme kritiikin vain sille tasolle, että nykymenossa on ongelmia, ja että meillä on unelma, ihmisten tekemä yhteisvastuullinen tulevaisus, joka ei kuitenkaan ota kantaa jonkin tietyn talousjärjestelmän puolesta, jätämme talouspoitiikan konkreettisen pelikentän aatetyömme ulkopuolelle.

Eli on uskallettava sanoa, missä tarvitaan markkinoita, ja missä valtion sääntelyä, konkreettisesti.

Tiina Arlin -

Maailma ja ihmiset ovat rikki. Nyt on aika aloittaa korjaukset läheltä ja laajentaa niitä korjaustoimia kauemmaksi vasta jos/kun resurssit riittävät. Vain vahva ja yhtenäinen kansa voi auttaa muita. Kompromissit eivät saa aina viedä suomalaiselta köyhältä lisää.

Tiina Arlin -

Työttömiä ei tule kohdella massana . Jokainen työtön on yksilö. Työttömän oikeutta valita itse työnsä kansainvälisten sopimusten mukaan tulee kunnioittaa. Pakkotyöt karenssin uhalla eivät kuulu sivistysvaltioon.

Tiina Arlin -

Palkattoman työn teettäminen “kauniilla” nimikkeillä on lopetettava. Orjatyö on orjatyötä kun siitä ei saa palkkaa vaikka sitä työntekoa millä nimellä kutsuttaisiin. Millään tekosyyllä työn teettäminen palkatta eli ihmisten asettaminen eriarvoiseen asemaan ei tule olla hyväksyttävää. Tämän tulee koskea kaikkia työntekijöitä kansalaisuudesta riippumatta siis myös suomalaisia suomessa.

Tiina Arlin -

Luoja?! Mikä? Kuka? Evoluutio?

Raimo Turunen -

Kommentti: Turvapaikanhakijana maahan tulo paremman elintason toivossa on väärin ja suorastaan rikollista. Näin viedään mahdollisuuksia niiltä, joilla on todellinen hätä.
Meidän kantokyky ei tässä taloustilanteessa aivan kaikkeen riitä.
Työperäinen maahanmuutto (jos työpaikka tiedossa) on ok.

Kun suomalaiset aikanaan lähtivät Amerikkaan tai Ruotsiin, he menivät tekemään työtä, eivät etuuksia nauttimaan.

liimatto -

Olen törmännyt useasti kysymykseen mitä SDP on pienyrittäjälle? Pelkkä maininta ei ehkä ole riittävä tätä isoa ryhmää ajatellen.

liimatto -

Suomen kaltaisessa maassa missä ihmisistä pidetään huolta tilanteesta riippumatta on hyväksyttävä mahdollisuus ettei yksittäinen työ ole taloudellisesti tuottoisaa, mutta sen sosiaaliset ja yksilön kannalta katsottuna arvot mittaamattomia. Tämän asian liitos esimerkiksi pieniin palkkoihin naisvaltaisilla aloilla on selvä.

Kerstin Backman -

Köyhääkään henkilöä …

Taimi Syrjälä -

“Yhteiskunnan on myös panostettava helppokäyttöisyyteen sekä tarvittaessa tukeen, jottei kukaan jää uusien digitaalisten palveluiden ulkopuolelle”. Tosiasia on jo tällä hetkellä, että laajasta vanhusväestöstä osa jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Esimerkkinä vaikka uutisten seuraaminen: tv:ssä uutistenlukija kertoo lyhyesti uutisaiheen ja jatkaa viittaamalla nettisivuilla oleviin tarkempiin tietoihin. Monikohan vanhus siirtyy tässä vaiheessa tietokoneen ääreen? Digitalisaation lisääntyessä on pitkä siirtymäaika ennenkuin kaikki kansalaiset ovat ns. digisukupolvea ja kykenevät seuraamaan aikaansa ja saamaan riittävästi tietoa voidakseen arvioida yhteiskunnallisia asioita esim. äänestämistä varten.

Thomas Romantschuk -

Itse asiassa tämä, varsin hyvä, “perussanoma” (basic statement) on ns. brändäyksen ytimessä. Jos siis haluaa kehitää SDP:stä brändin – kuten pitäisi – olisi syytä verrata kaikki, siis kaikki päätökset, ehdotukset, aloitteet jne. tätä lausumaa vasten. Jos on havaittavissa ristiriitaa, päätös on hylättävä vaikka olisi kuinka hieno lyhyellä tähtäimellä. Varsinkin lauseen – “Suomessa on (eli tulee olla) innostava ilmpariiri” – kanssa syntyy helposti ristiriitoja, kun rajatun ryhmän saavutettujen etujen säylyttäminen ja vapaa kehittyminen kohtaavat. Jos puolue pystyy uudistumaan siten, että tämä tulevaisuuden haarukointi muuttuu toimivaksi ohjenuoraksi, on syytä onnitella tekijöitä. Jos jää tyhjäksi fraasiksi ja unelmahötöksi, se kääntyy itseään vastaan.

Terveisin Pirjo Romppanen -

Kommentti:
An rvot ja niiden avaaminen on merkittävä asia toiminnan perustaksi. Arvolupausten antamista ja kirjamista ei pidä unohtaa. Myös arvoviestintä on määriteltävä, jotta sisäinen ja ulkoinen viestintä tukevat toisiaan ja ovat yhdensuuntaiset…on määriteltävä varsinkin se, mihin ulkoisiin tekijöihin reakoidaan ja miten.

Ehdotuissa arvoissa korostuu laaja-alaisuus ja “kasvottomuus”. Mielestäni on tärkeää, että arvoissa korostuu myös yksilö…yksilötasoinen kohtaaminen ja välittäminen.

Terveisin Pirjo Romppanen -

Kommentti:
An rvot ja niiden avaaminen on merkittävä asia toiminnan perustaksi. Arvolupausten antamista ja kirjamista ei pidä unohtaa. Myös arvoviestintä on määriteltävä, jotta sisäinen ja ulkoinen viestintä tukevat toisiaan ja ovat yhdensuuntaiset…on määriteltävä varsinkin se, mihin ulkoisiin tekijöihin reakoidaan ja miten.

Ehdotuissa arvoissa korostuu laaja-alaisuus ja “kasvottomuus”. Mielestäni on tärkeää, että arvoissa korostuu myös yksilö…yksilötasoinen kohtaaminen ja välittäminen.

Petri Jussila -

Tavallaan ihan oivaltavaa, mutta ei Periklestä mitenkään voi sanoa sosialidemokraaatiksi, koska tämä aatekin kehittyi vasta teollistumisen myötä tai aikaisintaan 1700-luvun iduista. Muutoinkin antiikin Kreikassa oli orjia eikä vapailla naisillakaan ollut juuri oikeuksia. Vaikka Perikles oli oman aikansa edistyksellinen, ehdotan tämän poistamista.

Reijo Hämäläinen -

Minun on vaikea ymmärtää tätä luonnon vetämistä mukaan ohjelmaan semminkin, kun esitetty virke on lievästi sanoen kovin pelkistetty ja “erikoinen” luontonäkemys. Minun on myös vaikea nähdä sosialidemokratiaa jotenkin luonnon lainalaisuuksien korjaajana tai niiden vastustajana. Eikä riitä, jos kuvataan markkinoiden luonnetta?

Reijo Hämäläinen -

Mitä tämä on? Ensin todetaan, ettei luonto ole asettanut toista emännäksi ja piiaksi, ja sitten sosialidemokratian pitääkin korjata tämä luonnon kädenjälki. Ei mitään logiikkaa.

Mikäli sdp haluaa olla kestävää kehitystä ajava liike, on sen ymmärrettävä mukauttaa tavoitteensa ja tapamma elää ja toimia ekologisiin raameihin, luonnon kantokykyyn ja lopettaa höpötys luonnon “korjaamisesta”. Tekstin kirjoittaja leijuu aika omituisissa sfääreissa näissä maalailuissa.

Reijo Hämäläinen -

Mistähän tähän aateelliseen julistukseen on tullut jonkinlainen “raamatullinen” sanasto. Tekstissä vilahtelevat jatkuvasti sellaiset sanat kuin luoja, luonto, kunniotus, pelot yms Tässä tulee kuvaan jopa “sallimus”. Veikkaan, että teksti kuulostaa ja tuntuu luettuna nuoremmalle väelle melko vanhakantaiselta, kun tällainen kuusikymppinen vaarikin kavahtaa sanavalintoja ja ilmaisuja kuin katekismuksesta repäistyina.

Reijo Hämäläinen -

Poliittisessa puheessa pitäisi välttä ilmauksia, joita esittäjän on vaikea perustella tai “suomentaa”, jos sitä joku kysyy. Niinpä sellaiset virkkeet kuin “demokratia tarttuu maailmaan ja laajentaa sitä mikä on mahdollista” ovat aika vaarallista kuvakieltä, jonka selvittäminen kansalaiselle saattaisi olla puolesihteerillekin aika työläs tapaus 😉

Satu Sinikka Lehtola -

Ei vaan tarvitaan konkreettisia toimia, uskallusta olla eri mieltä vailla oman edun tavoittelua

Satu Sinikka Lehtola -

Koulutus antaa kaikille tasavertaisen mahdollisuuden päästä etenemään ja lisää keinoja oikeudenmukaisen kohtelun vaatimiseen.

Pentti Mattila. Nurmijärven Demari -

Olen hyvin tietoinen SDP:n säännöistä,ja olen samaa mieltä alkuperäisen kommentin suhteen.
En siis halua muutosta, vaan esitän miksi kansa menettää Demokratian. Yksinkertaisesti työväestö on vieraantunut politiikasta, entistä enemmän kuulee sanottavan, ei politiikassa kukaan voi mitään vaikuttaa. Kirjoitan nyt tähänkin. On vain saatava kaikki palkasaajat mukaan toteuttamaan Demokratiaa. Kansalaiset on saatava uskomaan joukkovoimaan. Palkansaajat on suurin yhteiskuntaluokka, jokseenkin 2/3 osaa väestöstä,samoin eduskunnassa pitää olla demokraattinen enemmistö 2/3 osaa edustajapaikoista.Kokoomus 10 % Keskusta 20% Paikoista. Muita puolueita ei yhteiskunnassa tarvita. USA:n puolueet on Demokraatit ja Rebublikaanit. Matalan tason politiikan aktiivi puoluetoiminta on monin kertaisesti mieleosoitusta vahvempi keino Demokratian hyväksi.
Mitä on tehtävä SDP:n hyväksi? On kyettävä saamaan kaikki ammattikunnat liittymään AY järjetöihin,YTK:sta pois, AY järjetöjen välityksellä jokainen jäsen kirjautuu SDP:n jäseneksi. Jäsenenä henkilöllä on oltava oikeus liittokunnan vaaleihin oikeus liittokunnan kokouksiin. Liitto ohjailee vaaliehdokkaiden keräilyä. Näin oli SDP:n vahvalla kaudella 60 -70 luvuilla silloin olin isän kanssa rakennusliiton vuosikokouksessa Helsingissä Kulttuuritalossa.

Ritva Väli-Heikkilä -

Osa-aikatyön, pätkätyön ja vuokratyön yleistyminen jopa pääasialliseksi työsuhteen muodoksi tietyillä toimialoilla rapauttaa työyhteisöjen toiminnallisuutta, luottamusmiesjärjestelmää ja työntekijöiden taitoa ja uskallusta valvoa oikeuksiaan. Tällaisten epätyypillisten työsuhteiden käytön valvontaa on tehostettava viranomaistoimintana ja ammattiliitoille taattava paremmat valvontamahdollisuudet.

Kimmo -

Hyvä kommentti.Venäjä on meille erittäin tärkeä.Nato ja Amerikka aiheuttaa vain suuria ongelmia.Vrt.Vietnam,Lähi-Itä …ym.

Kimmo -

Suomen on ehdottomasti tulevaisuudessa valittava puolueettomuus ulko-ja turvallisuuspolitiikassa.Tämä on otettava mukaan ohjelmaan.On sanottava suoraan,että se merkitsee jättäytymistä sotilasliittojen ulkopuolelle.Natoa emme tarvitse,jos hoidamme ulkopolitiikkamme toissin kuin sitä ovat oikeistoenemmistöiset hallitukset ja eduskunta viimeisen vuosikymmenen aikana hoitaneet.On suorastaan kaivettu uhkia,että saadaan lisää rahaa aseisiin ja Nato tännekin aiheuttamaan kansallemme ongelmia.Tätä konkretiaa ette voi ohjelmasta jättää pois.Poistakaa noita järkyttävän tyhjänpäiväisiä korulauseota ja kirjoittakaa sen sijaan näitä asioita,joille jotain oikeasti voimme.Rauhan takaaminen tarkoittaa aseiden vähentämistä meiltä ja maailmasta, ei sotilasliittojen kanssa vehkeilyä.Puolueettomuus pitää ottaa uudelleen ohjelmaan.

Kimmo -

Demokratian toteutuminen vaatisi,että ihmiset saadaan mukaan vaikuttamaan.Kun noin 30-40 prosenttia kansalaisista kokee,että äänestäminen ei kannata,koska mikään ei kuitenkaan muutu, on ensin saatava ohjelmamme niin srlkeäksi,että äänestäjä uskoo meidän sanomaamme ja löytää sieltä selviä asioita.Nyt puhumme ,että elämme demokraattisessa maassa,mutta totuus on toinen.

Kimmo -

Tiedotusvälineet ovat Suomessa kapitalistien omistuksessa valtaosin.Tarvitsemme uuden median,vasemmistolaisen median,joka ei plgioi sitä valtavaa tyhjänpäiväistä roskaa,mitä valtamedia on täynnä.Rauha, solidaarisuus,sosialismi on pidettävä esilllä ja sitä varten tarvitaan myös oma media.Ylen ohjelmapolitiikka on oikeistolaistunut porvarihallitusten myötä järkyttävällä tavalla, sekä militarisoitunut.Tarvitsemme uutta ajattelua uuden median kautta.Jotenkin tämäkin saatava ohjelmaamme.

Kimmo -

Pitää olla ohjelmassa, että tasa-arvo tarkoittaa koko Suomen pitämistä asuttuna ja elinkelpoisena.Kaupungistumisen ongelmat ovat kaikkialla maailmassa nähtävissä.Myös jo meillä Suomessa,vaikka Helsingin seutu pieni maailman suurkaupunkeihin onkin.Ei ole järkeä kasvattaa vain suurta Helsingin seutua vaan jakaa kasvua tasaisesti koko Suomeen.Nythän palveluita on rajusti leikatttu Suomessa varsinkin muualta kuin suurista kaupungeista.

Kimmo -

Sosialisointi on tarpeen säilyttää ohjrlmassa.Energialaitokset voivat nykyisin riistää lähes vapaasti.Pankit ja vakuutysyhtiöt samoin.Kansalaistenkin mahdollisuus saada halvempaa energiaa on turvattava ja oltava ohjelmassamme.Kun em.instansseilla kilpailua ei todellista ole ,miksi ohjelmassamme ei tätä epäkohtaa oteta käsittelyyn?

Aila Laitinen -

Mielestäni tämä koko otsikko on pielessä. VApauttako ? Tulee mieleen hitti biisin sanat jossa kerrotaan että kun menettää kaiken jäljelle jää vapaus. Lisäksi ihmisiä on paljon vapaana eli työttömänä. Todella huono tässä tilanteessa. Ja entä turva?? Ei ole oikein hyvä.

Itse puhuisin toimivasta tasa-arvoisesta Suomesta. SDP:n arvot ovat oikeasti toimivat kaikilla mahdollisilla tasoilla, niille voidaan rakentaa toimiva yhteiskunta

Aila Laitinen -

Sanana tuo digikapitalismi ei ole mielestäni hyvä. Kapitalismihan on tuomittukin jo jossain näillä sivuilla. Digilisaatiolle ei voi mitään, en asennoituisi siihen negatiivisesti. Tokihan digilisaatio ongelmiakin aiheuttaa. Digilisaation tekijät ( ne koodarit) ovat esim. jakamistalouden yms. tekijöitä. Turha luoda vastaikkain asettelua näiden tekijöiden ja SDP:n välille.

Aila Laitinen -

Eikö tähän voisi kertoa jotain verotuksesta? Verotus esim. Tasaa tuloeroja ja antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden esim. kuluttaa. Tämä omalta osaltaan pitää talouden rattaat pyörimässä ( eikö tästä ollut joku OECD:n tutkimuskin)

Kimmo -

Juuri näin, sosialismi tulee, oletko valmis ?

Kimmo -

Rauhanpolitiikka on ehdottomasti saatava mukaan.Puolueettomuus ohjelmaan ja Amerikan Natohaukoille sanotaan suoraan, että sosialidemokraatteja ei <nato kiinnosta.Natointoilijat voivat siirtyä militarismia kannattaviin puolueisiin.Me rauhanihmiset haluamme rauhaa ja aseettoman maailman.

Kimmo -

Tämän ohjelman kieli on aivan älytöntä yläkäsitteiden ja alakäsitteiden sekamelskaa.Sanojen tyhjyys paistaa läpi ja suorastaan korulausunta hyppää lukijan silmille.Kai tässä pitää uskaltaa sanoa, että pääosin epäonnistunut työ.Mitään kunnollista ohjelmallista sisältöä ei ole.Kunnollista tarkoittaa tavoitteita , joihin pitää pyrkiä ja saavuttaa.Jos nyt tämän ohjelman kirjoittajista tuntuu siltä, että sosialismi joutaa roskikseen, taluodellinen eriarvoistuminen on ikuinen fakta ilman, että sen lopettamiseen olisi olemassa yhtäkään keinoa sosialidemokraaateilla tai että ei voida vaatia Suomea palaamaan pulueettomaksi maaksi, on aloitettava alusta koko ohjelman kirjoittaminen.Jos tämä höttö pääsee läpi, uskon melkoisella varmuudella, että väkemme senkun vähenee.Ohjelmassa pitää olla otetta tähän päivään ja käsinkosteteltavasti.Ohjelmaa ei kannata tehdä, jollei olla selvillä ja porukalla päätetty mitä halutaan.Tähän ohjelmaan vaikuttaminen on toeella vaikeata ja tälläkin palstalla kirjoittam,inen ilmeisen rturhaa,Joku on jo jossain päättänyt, että ei sanota mitään,saavat harvat päättää sitten joskus jossain meille kaikille tärkeistä asioista, kun ei ole ohjelmaa esteenä.Herätys nyt hyvät ohjelmantekijät.

Kimmo -

Tällaiset taivaanrannamaalaukset pois ohjelmasta.Paljon on työtä, jos ohhjelmasta aiotaan saada poliittinen ohjelma.

Kimmo -

Kyllä pitää voida sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin.Ohjelmassa pitää olla todellisia tavoitteita , jotka me hyväksymme kaikkija joiden puolesta liike taistelee.

Kimmo -

tähän kuuluu sosialismi

Kimmo -

Asia on realistisesti ajatellen kuitenkin niin, että asiantuntijat tietävät yleensä, mistä on kysymys.Tätä ei pidä väheksyä.Tässä kohdassa sosialidemokraateillaon karannut mopo käsistä jo parin vuosikymmenen ajan.Suutari pysyköön lestissään ja suutaria kunnioitettakoon oman työnsä ja ihmisyytensä kautta.Mutta taivas varjelkoon, että hän ei ala ommella leikkaushaavojamme…asiantuntijuus arvoonsa.

Kimmo -

yhteiskuntaoppi ja kriittinen medialukutaito ovat tärkeitä.Niitä pitää lisätä.

Kimmo -

Sosialismille on todellakin sijaa monistakin syistä.Ihmiset joutuvat maksamaan riistohintoja vedestä, sähköstä ja polttoaineista.Ne ovat kuitenkin aivan välttäämättömiä ja siksi valtioita tarvitaan tuottamaan mm. sähköä kaikille ilman pörssikeinottelua.Energia pitää olla hyödyke, jota jaetaan kansalle vain tuotantokustannukset kattavalla hinnalla.Tämä on hyvin tärkeä asia.

Kimmo -

Euroopan sodat loppuivat aivan muista syistä kuin siitä, että jotkut poliitikot halusiavta muodostaa Euroopan unionin.EU ei ole ollut todellakaan menestys.Nyt pitää tämä valhe tästä ohjjelmasta poistaa.Olemme kyllä joutuneet pelastamaan Saksan ja monien maiden pankkeja, koska valvonta on täysin pettänyt.Vieläkään ei ole pystytty veronkiertoa ja pankkien keinottelua saamana kuriin.Tässä tavoitetta.Brexit kertoo siitä, että monet ihmiset eivät näe Euroopan unionissa ratkaisua ongelmiimme.Vai onko nyt niin, että aiemmin ohjelmassa kirjoitettu vaatimus kaikkien ihmisten mielipiteiden huomioimisesta onkin tässä kohtaa unohdettava.Ovatko nämä Euroopan unionia ja sen ylivaltaa (turvallisuus- ja talouspolitiikassa etenkin) vastustavat ihmiset mielipiteissään väärässä eikä niitä pidä hiomioida? Paha , hyvin paha ristiriita tässä.

Kimmo -

no niin, löytyyhän täältä tavoite, joita voimme kovaäänisesti ajaa.

Kimmo -

niin, miten n me sitten tämän asian muutamme tavoitteiksi?

Kimmo -

Rauhanaate unohdettu kokonaan.Todella vakava puute.Rauhan saavuttamista ei voi unohtaa sisällysluettelosta, mikä tarkoittaa, että tähän kohtaan on ohjelmassa on löydettävä keinot , miten Suomi välttyy sodilta.Kuten puoluehallitus linjasi keväällä, ainakaan rauhaa eikä turvallisuutta lisää sosialidemokraattien mielestä se, että aseita ja sotaharjoituksia amerikkalaisten kanssa lisätään yhä vain.Odotan, että sosialidemokraateilla on selkärankaa ja rohkeutta sanoa suoraan, että emme kannata Natoon emmekä mihinkään muuhunkaan sotilasliitoutumiin liittymistä.Oikeistomilitaristit kannattavat , mutta me emme.Edes tämä asia on tejtävä nyt selväksi.Olemmehan tekemässä poliittista ohjelmaamme.Vai onko tarkoituskin sumuttaa mitäänsanomattomuuksilla kansaamme?

Kimmo -

Muutamia tärkeimpiä huomioita nyt vielä tässä, mitä pitäisi tässä ohjelmassa muuttaa.Panisin tämän nyt ihan kokonaan hyllylle muhimaan ja aloitettaiiin oikeasti laaja keskustelu tämän ohjelman sisällöstä.Näkisimme silloin, mitä rividemarit asioista oikeasti ajattelevat.Kaikkiin yhdistyksiin kommentointipakko päälle, kunhan ensin selvennetään pohjatyötä, että on mihin tarttua.Yhdistysten puheenjohtajille tiukka nootti, että heräävät ja herättävät keskusteluun yhdistyksissämme sitten, kun uusi , konkretiaa sisältävä pohja on saatu aikaan.

Sven-Erik Nylund -

Sosialidemokraattinen liike on myös rauhanliike. Periaateohjelmassa ei ole riittävästi panostettu rauhan rakentamiseksi kaikkialla maailmassa.
EU on periaatteessa nimenomaan rauhanliike.

Sven-Erik Nylund -

SDP rauhanrakentajana on hyvä lause. Rauhan aate tulisi muuten tulla esiin periaateohjelmassa SUURILLA KIRJAIMILLA !

Kimmo Luja -

Sen elävänä ihanteena on demokraattisen sosialismin yhteiskunta, jossa…

Kimmo Luja -

Sosialidemokratian tehtävä on korjata maailma ja markkinat oikeudenmukaisemmaksi, sosialistiseksi, mutta…

Kimmo Luja -

Taloudellisen itsekkyys = Taloudellinen …

Kimmo Luja -

inte-graatio = integraatio

Kimmo -

kyllä! juuri hyvin oikeistolainen talouspoliitiikka oikeistolaisine johtajineen , entisine pankkiireineen on tehnyt EU:sta vääjämättä kapitalistien oikean käden.Siksi EU on käytännössä unohtanut sosialidemokraattien kaipaamat arvot .Ryhtynyt aggressiivisesti laajenemaan ja uskoo sotilalliseen voimaan , unohtanut todellisen rauhanpolitiikan kokonaan.

työläinen -

Verotus on Suomessa todella julmaa ja hinnat karanneet käsistä.Verotukselle on tehtävä jotain.Yritysten verotusta ja maksuja todella paljon on helpotettu, mutta tavallisen veronmaksajan ja palkansaajan tulot eivät enää riitä asumiseen , ei varsinkaan omakotitalossa , ei hyvän auton pitämiseen, ei lomiin. Isohkokaan palkka ei enää riitä juuri muuhun kuin sähkön, joka on riistohintaista siirtomaksuineen , veden ja ruuan maksamiseen.Ei täällä Suomessa kannata enää asua kuin tosirikkaiden kohtapuoliin.Ottakaa nyt tämä arjen karmeus ohjelmassa esille ja laatikaa tavoitteet, millä suomalaisten työläisten ja nimenomaan julkisen puolen pienipalkkaisten asemaa parannetaan kunnnolla.Yksityisethän ovat saaneet ja saavat jatkuvasti suuria helpotuksia ja palkat yksityisillä on lähes kymmenkertaiset julkisiin verrattuna.Sosialismia tarvitaan hintojen alentamiseen.

Leo -

Kuten tätä kommentointia tutkivat puolueen edustajat huomaavat, tänne on tullut hyvin huonosti kommentteja (laatu korvaa määrän?).Tämä ohjelmatyö pitäisi ehdottomasti toteuttaa aivan uudelta pohjalta.Koko jäsenistö mukaan reilusti.Nyt tämä jää torsoksi ja muutamien harvojen käsialaksi.Ottakaa nyt nämä täälläolevat kriittiset arviot edes huomioon, että saadaan kunnon ohjelma.Korjattavia hyvin isoja asioitahan meillä riittää, mutta ne pitää osata laittaa arvojärjestykseen ohjelmassammekin.

Opettaja -

Suomen peruskoulu on katastrofaalisessa tilassa.Syrjäytyneiden määrä on niin hirvittävän suuri, että sosialidemoraateillakin on todellisen itsetukiskelun paikka.Onhan peruskoulu ollut yksi demarien yksi suurista “saavutuksista”.Nyt on tultu siihen, että syrjäytymistä ja pahoinvointia ei tunnuta saatavan millään pysäytetyksi.Tähän on löydettävissä lääke, ja sitä kannataa nyt miettiä, että missä kohtaa virheet tehtiin.Miksi vielä 1980-ja 1990 -luvulla kukin oppilas sai itselleen sopivan koulutien. Oli erityisluokkia , oli erityiskouluja ja kaikki saivat apua.Nyt apu on äärimmäisen kaukana satojen jopa tuhansien oppilaiden kampuksissa.Hälytyskellojen olisi nyt syytä vihdoin soittaa ja ohjelmaamme saatava aivan uudet tavoitteet uudenlaisen koulujärjestelmän rakentamiselle.Tämä mammuttikouluhomma on nahty.Ei toimi. Myös uudet opetussuunitelmat ovat suuri uhka tulevaisuudelle.Opetussuunnitelmaa on varmaan väsätty taas kerran tekemisen ilosta ylätason hallintoportaissa, kun tärkeämpääkään tekemistä ei ilmeisesti oikein löydy. Edetään ilmiöistä ja projekteista toiseen ja ilman opettajan auktoriteettia ja piittaamattasiitä, että kansakunnan toivojen tietomäärä kaikille tärkeistä elämän perusasioista katoaa hömpöttämisen melskeeseen.Tehkää tähän kohtaan nyt kunnon ohjelmamuutos.

Leo -

Millä tavalla se tehdään?

Kimmo -

jokaikisen puolueen ohjelmassa on tätä samaa liirumlaarumia.Ei enää uppoa 40 prosentille kansasta.Jäävät himaan vaalipäivinä.Nyt tarvitaan ytyä ja konkretiaa!

Ritva Väli-Heikkilä -

Mitä tällä viimeisellä kappaleella halutaan oikeasti sanoa?

sulje kommentit