Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100.


Puoluekokous yhtyy aloitteiden 97 ja 98 tavoitteeseen siitä, että jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää itseään osallistumalla koulutukseen kaikilla koulutusasteilla varallisuuden tai taustan sitä estämättä. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 99 EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksujen mahdollistamisesta sekä aloitteeseen 100 ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.

Lausunto aloitteisiin 97–100

Aloitteissa 97 ja 98 vastustetaan lukukausimaksujen ottamista käyttöön EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja esitetään, että SDP sitoutuu edistämään maksutonta koulutusta kaikilla koulutusasteilla ja kaikille opiskelijoille. Aloitteessa 99 katsotaan, että kaikkien Suomessa opiskelevien tulisi osallistua koulutuksensa kustannuksiin ja esitetään, että SDP toimii sen puolesta että Suomen korkeakouluille annetaan mahdollisuus periä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta heidän saamansa koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja. Aloitteessa 100 vaaditaan tosiasiallisen opintojen maksullisuuden kaventamista toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan keskeisin tavoite. Koulutukseen osallistumisen maksuttomuudella eri koulutusasteilla pyritään siihen, että kaikilla olisi taustaansa ja varallisuuteensa katsomatta yhtäläinen mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tämä toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä varsin hyvin.

Aloitteessa 98 esitetystä poiketen SDP ei kuitenkaan voi pitää kiinni maksuttomuudesta kaikilla koulutusasteilla, koska perusopetuslain kattamaa koulutusta lukuun ottamatta kaikkeen koulutukseen, aloitteen otsikossa mainittua korkeakoulutusta lukuun ottamatta, liittyy opiskelijalle väistämättömien maksujen perimistä, vaikka varsinainen opetus olisikin maksutonta, kuten se toisen asteen koulutuksessa on. Tilanne ei ole vielä korjaantunut siitä huolimatta, että SDP:n vahva linja on ollut, että varattomuus ei saa estää koulutukseen osallistumista eikä koulutukseen osallistumisen ehtona näin saisi olla, että henkilö on maksanut lukukausimaksunsa tai välttämättömän oppimateriaalin.

Keskeisin puute maksuttomuuden toteutumisessa on päivähoito ja siihen liittyvä varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas tapa kaventaa lasten taustasta johtuvia eroja oppimistuloksissa ja sosiaalisessa asemassa ja SDP onkin aktiivisesti edistänyt päivähoidon maksuttomuutta. Perusopetus ja sen oppimateriaalit ovat maksuttomia lukuun ottamatta kotiopetuksessa olevia lapsia. Toisen asteen koulutuksessa oppimateriaalit ovat maksullisia ja toisen asteen ammatillisesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta peritään maksuja opintojen ylittäessä suositusajan.

Ammatillisessa koulutuksessa maksuperusteasetuksen 6 §:n perusteella ministeriö on myös ohjeistanut, että maksuttomaan opetukseen sisältyvät ”opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet, työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet, opetuksessa käytettävät koulutuksen järjestäjälle kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet sekä muut vastaavat opetusvälineet. Ilman näitä opetusvälineitä (esimerkiksi opetuskeittiön koneet, laitteet, astiat) koulutuksen järjestäjä ei pystyisi järjestämään opetusta.” Opiskeltaessa ammatteihin, joissa ajokortti on välttämätön ammatin harjoittamiselle, pitäisi myös olla mahdollista hankkia ajokortti osana opintoja.

Korkeakoulutuksessa avoimesta korkeakoulutuksesta sekä korkeakoulujen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta peritään maksuja. Korkeakoulujen tarjoama tutkintoon johtava koulutus on maksutonta lukuun ottamatta institutionaalisille tilaajille suunnattua tilauskoulutusta sekä EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille suunnattua lukukausimaksukokeilua. Aikuiskoulutus on pääosin maksullista, mutta osin julkisin varoin tuettua, mikä osin lisää aikuiskoulutuksen kasaantumista jo valmiiksi koulutetuille väestöryhmille.

Koulutusviennin toimenpideohjelmassa on esitetty, että tavoitteena on, että vuonna 2025 suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tutkintoa suorittavia ulkomaisia opiskelijoita vähintään 60 000, kun opiskelijoita tällä hetkellä on noin 20 000. Näistä opiskelijoista arviolta 36 000 tulisi EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Jos tavoite toteutuu, ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttautumisesta aiheutuisi Suomessa 360–480 miljoonan vuosittaiset kustannukset. Kun otetaan huomioon opiskelijoiden sijoittuminen työmarkkinoille koulutuksensa jälkeen, näistä kustannuksista 180–240 miljoonaa euroa suuntautuisi vuosittain koulutuspanoksiin, jotka eivät tulisi hyödynnetyiksi suomalaisilla työmarkkinoilla.

Tällä hetkellä valitettavan pieni osuus ulkomaalaista opiskelijoista jää Suomeen opintojensa jälkeen. Tilanteen parantumisesta huolimatta ulkomaalaisen opiskelijan todennäköisyys työllistyä Suomeen opintojensa jälkeen on vain puolet suomalaisen opiskelijan todennäköisyydestä. Suomen ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja huoltosuhteen heikentyessä on aiempaa tärkeämpää kyetä varmistamaan, että nykyistä suurempi osa ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy tänne opintojensa jälkeen. Tätä tavoitetta on syytä tukea myös varmistamalla ulkomaalaisille korkeakouluopiskelijoille laaja mahdollisuus opiskella Suomen kansalliskieliä, joiden osaaminen edesauttaa sijoittumista suomalaisille työmarkkinoille.

Sosialidemokraattinen hyvinvointimalli perustuu kuitenkin sille, että yhteiskunnan tuottaman turvan ja palveluiden hyödyistä nauttivat osallistuvat myös järjestelmän ylläpitämiseen mahdollisuuksiensa ja voimiensa mukaan.

Suomessa tulisikin periä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksuja siten, että köyhien maiden vähävaraisia opiskelijoita tuetaan stipendeillä ja Suomen työmarkkinoille jääville koulutuksen maksut hyvitettäisiin verotuksessa. Stipendit kattaisivat lukukausimaksujen lisäksi kohtuulliset elinkustannukset, ja mahdollistavat suomalaisen koulutuksen saamisen myös vähävaraisille opiskelijoille EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Lukukausimaksujen ja stipendien yhdistelmä mahdollistaa solidaarisen tuen kohdentamisen niille, jotka todella ovat taloudellisen tuen tarpeessa. Samalla kaikki opiskelijat kantavat vastuuta osallistua kustannuksiin kuten suomalaisetkin.

97 Maksuton koulutus säilytettävä!

Lappeenrannan Työväenyhdistys ry:n aloite

Maksuton koulutus on Suomen kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. 90 % kansainvälisistä opiskelijoista nostaa maksuttoman koulutuksen tärkeimmäksi syyksi laadun ohella tulla Suomeen opiskelemaan. Suomen korkeat elinkustannukset ja kylmä ilmasto nostavat lukukausimaksujen kanssa kynnyksen hakeutua Suomeen opiskelemaan liian korkeiksi. Samalla lukukausimaksut rikkovat yhdenvertaisuutta korkeakouluyhteisössä ja muuttavat merkittävästi Suomeen hakeutuvien opiskelijoiden taustaa. Lukukausimaksut johtavat siihen, että Suomalaiseen korkeakoulutukseen hakeutuvat vain varakkaat, eikä välttämättä koulutukseen sopivimmat ja sitä eniten sitä tarvitsevat.

Lukukausimaksut eivät siis houkuttelisi kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen, päinvastoin. Kun verrataan muihin Pohjoismaihin kuten Ruotsiin ja Tanskaan, jotka ovat hyviä vertailukohtia Suomeen samanlaisen yhteiskuntarakenteen takia, sekä hakijamäärät että opiskelijamäärät ovat romahtaneet lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Samalla stipendirahastot ovat kasvaneet merkittävästi, jotta on pystytty korjaamaan opiskelijakatoa. Suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään ei siis tule lisää rahaa lukukausimaksuilla vaan lukukausimaksujen tulot ohjautuvat stipendeihin sekä hallintoon. Lukukausimaksujen kautta ei ole saatavissa sellaisia tuloja, joilla Suomalaisen korkeakoulutuksen laatua voitaisiin kehittää.

Suomen ja suomalaisen korkeakoulutuksen tulee kansainvälistyä entisestään pärjätäkseen kovassa globaalissa kilpailussa. Suomi tarvitsee myös kansainvälisiä osaajia työelämään ja sitä kautta tasaamaan taloudellista huoltosuhdettamme. Kulttuurillisia ja muita yhteiskuntaa hyödyttäviä vaikutuksia ei myöskään pidä unohtaa. Lukukausimaksuilla ei kuitenkaan lisää kansainvälisiä opiskelijoita saada Suomeen. Huomattavasti suurempia panostuksia tarvittaisiin kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisen edistämiseen. Meidän tulee kouluttaa yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja saada heidät jäämään Suomeen, siitä yhteiskuntamme ja kansantaloutemme eniten hyötyy.

Lappeenrannan Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP sitoutuu edistämään maksutonta koulutusta kaikilla koulutusasteilla ja kaikille opiskelijoille sekä tekemään työtä lukukausimaksuja tai muuta vastaavia maksullisen koulutuksen järjestelmiä vastaan.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 132

98 Maksuton korkeakoulutus säilytettävä kaikille opiskelijoille

Sosialidemokraattiset opiskelijat - SONK ry:n aloite

Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry on huolissaan maksuttoman korkeakoulutuksen säilyttämisestä kaikille opiskelijoille. Osa SDP:n kansanedustajista on puolustanut lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, ymmärtämättä siitä johtuvia seurauksia yhteiskunnallemme joita maksut toisivat tullessaan.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu on käynnissä vuoden 2014 loppuun asti. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo tutkimustietoa, jonka perusteella lukukausimaksukokeilu on epäonnistunut täysin. Suomessa lukukausimaksukokeilun aikana ei ole saatu haluttuja taloudellisia tuloksia; suurin osa opiskelijoista saa mm. korkeakoulun rahoittaman stipendin opintojen kustantamiseksi, tämän johdosta hallinto- ja muut kulut ovat nousseet. Naapurimaassamme Ruotsissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti 80 % lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Myös Tanskassa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä romahti huimasti lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen, jonka lisäksi Tanskassa stipendi- sekä hallintokustannukset ovat kolminkertaistuneet.

Lukukausimaksuista ei siis ole saatu Suomessa kokeilun aikana eikä naapurimaissamme tahdottuja tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että lukukausimaksut ovat toimimaton ja kallis ratkaisu – myös Suomelle. Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille madaltavat myös kynnystä ottaa maksut käyttöön kaikille korkeakouluopiskelijoille Suomessa. Lukukausimaksupolitiikka on lyhytnäköistä politiikkaa, jolla ei saavuteta mitään muuta kun yhteiskunnan epätasa-arvon kasvamista.

Sosialidemokraatit ovat kautta aikojen rohkeasti puolustaneet maksutonta koulutusta ja liikkeemme yksi perusarvo on sivistys, joka kuuluu kaikille. Me demarit emme saa olla se liike joka romuttaa yhden yhteiskuntamme menestyksen kulmakiven, nimittäin koulutus, johon jokaisella on mahdollisuus osallistua sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Meidän sosialidemokraattien tulee pitää kiinni meidän omasta luomuksestamme, maksuttomasta koulutuksesta.

Sosialidemokraattiset opiskelijat – SONK ry esittää, että

Sosialidemokraattinen puolue pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta jokaiselle opiskelijalle, jokaisella koulutusasteella.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 132

99 Yhteisvastuulliseen korkeakoulutuksen rahoitukseen

Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee yhteensä 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvattamisella on vaikutuksia niin korkeakoulujen taloudelliselle tilanteelle kuin niiden muullekin toiminnalle. Ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta aiheutuu suomalaiselle yhteiskunnalle yli 120 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.

Koska EU/ETA-kansalaisia tulee kohdella samoin kuin Suomen kansalaisia, eikä heiltä voida periä maksuja, on rahoituksen näkökulmasta tarpeen tarkastella kolmansista maista tulevien opiskelijoiden aiheuttamia kokonaiskustannuksia, jotka nousevat vuositasolla n. 60 miljoonaan euroon.

Maksuttomuuskaan ei riitä houkuttelemaan meille lahjakkaita ulkomaalaisia opiskelijoita, joista Euroopan maat ja Yhdysvallat lisääntyvässä määrin kilpailevat keskenään. Toisaalta monet tänne tulevat opiskelijat maksavat tiettävästi erilaisille välitysyrityksille suhteellisen korkeita maksuja, ja vaikka suomalainen korkeakoulu ei maksuista hyödy, on opiskelu käytännössä opiskelijalle maksullista.

Toinen perusongelma on koulutuksen hyötyjen kohdentuminen. Kolmansista maista tulevat opiskelijat eivät jää työmarkkinoidemme käyttöön ja siten osallistu koulutuksen kustannuksiin työmarkkinoillemme jäävien tavoin. Hyvinvointivaltion nojatessa siihen, että kaikki järjestelmän eduista nauttivat osallistuvat myös sen kustannusten kattamiseen, on tilanne kestämätön.

Tukena kolmannen maailman kehittymiselle ilmainen koulutus toimii myös heikosti, koska vain harvat palaavat takaisin lähtömaihinsa. Useimmat ulkomaiset opiskelijat jatkavat matkaansa muiden länsimaiden työmarkkinoille.

Julkisen talouden tilanne ei tule ratkaisevasti paranemaan tulevina vuosina. Korkeakouluille välttämätön kansainvälistyminen venyttää niiden resursseja liikaa, eikä maksuton koulutus saavuta sille asetettuja tavoitteita.

Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP toimii sen puolesta että Suomen korkeakouluille annetaan mahdollisuus periä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta heidän saamansa koulutuksen kustannukset kattavia lukukausimaksuja. Samalla luodaan kattava stipendijärjestelmä, jolla voidaan turvata vähävaraisten ja kehitysmaista tulevien ulkomaalaisten opiskelijoiden mahdollisuudet saada suomalainen korkeakoulutus. Suomen työmarkkinoille jäävät opiskelijat saavat vähentää maksamansa lukukausimaksut verotuksessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 133

100 Ajokortti eräiltä ammatillisen peruskoulutuksen aloilta valmistuville

Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta ry:n aloite

Monilta ammatillisen peruskoulutuksen aloilta ammattiin valmistuneilla on työpaikan saamiselle yhtenä edellytyksenä ajokortti. Se johtuu siitä, että he suorastaan valmistuvat autonkuljettajiksi tai sellaiseen ammattiin, jossa heidän työpaikkansa ovat jopa saman päivän aikana monissa kohteissa tai he joutuvat kuljettamaan erilaisia työvälineitä vaihtuville työpaikoilleen siitä riippumatta, ovatko he aikeissa aloittaa työnsä toisen palveluksessa tai itsenäisinä yrittäjinä. Työnantaja saattaa kyllä antaa työvälineet ja auton heidän käyttöönsä mutta joutuu tietysti edellyttämään ajokorttia. Yrittäjäksi aikova joutuu tietysti hankkimaan sopivan auton, mutta sen käyttämiseen hänellä pitää olla myös ajokortti. Mainitunlaisia ammatteja ovat esimerkiksi nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, luontoyrittäjä ja luonto-ohjaaja, metsuri, autonasentaja, kunnossapitoasentaja, autonkuljettaja, maalari, rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin kuuluvat ammatit ja datanomi.

Koska ei ole sopivaa ja oikeudenmukaista pitää ammattiinsa valmistuvia nuoria työpaikan saamisessa eriarvoisessa asemassa keskenään, mitä ajokortin välttämättömyys monissa ammateissa merkitsee, Kara- ja Viherkallion Sos.-dem.Kilta ry esittää, että

SDP ryhtyy toimenpiteisiin edellä kerrotun epäkohdan poistamiseksi valtion kohtuullisen avustuksen myöntämisellä joko ajokorttia tarvitsevien ammattiin valmistuvien nuorten opiskelulle yleisissä autokouluissa tai luomalla ammatillisille oppilaitoksille edellytykset antaa itse heille sama mahdollisuus.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 134

  • Tammikuu 2017

    Maan hallitus päätti, että vieraskielisissä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa otetaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskeli-joille vähintään 1500 euron suuruiset lukukausimaksut. Maksut ovat tulleet käyttöön vuonna 2017 opintonsa aloittaville. Samalla edellytettiin, että korkeakouluilla on apurahajärjestelmä maksulliseen koulutukseen osallistuville.

     

    Maksut tulevat vaihtelemaan korkeakouluittain ja oppiaineittain huomattavasti. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on ilmoittanut maksujensa vaihteluväliksi 10 000 – 25 000 euroa lukuvuodelta ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto maksujen määräksi 10 000 euroa.

     

    Muilta osin koulutuksen maksullisuudesta on ollut julkista keskustelua, mutta kaikki eduskuntapuolueet kannattavat kotimaisten (ja EU/ETA-alueen opiskelijoiden) maksutonta koulutusta nykymallilla.

     

    Ajokorttiasian suhteen asia ei ole edennyt.