Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Puoluekokous toteaa liikunnan lisäämisen olevan tavoiteltavaa kaiken ikäisillä sen myönteisten terveysvaikutusten vuoksi. Näin ollen puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin kohtuuhintaisten liikuntamahdollisuuksien lisäämisestä niin kunnallisessa kuin valtiollisessakin päätöksenteossa. Niin ikään ikääntyneen väestön liikuntapalvelujen saatavuus tulisi ottaa huomioon kuntien suunnitelmissa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Puoluekokous kuitenkin katsoo, että kohtuuhintaisten liikuntapalvelujen tarjoaminen opiskelijoille on ensisijaisesti korkeakoulujen vastuulla, eikä liikunnan mini-intervention erilliselle Kela-korvaukselle ole tässä tilanteessa tarvetta.

Lausunto aloitteisiin 80-82

Aloitteissa esitetään toimenpiteitä eri-ikäisten kansalaisten liikuntaharrastusten, mukaan lukien tanssin, edistämiseksi ja kannustamiseksi.

Käypä hoito -suositusten mukaan liikunnalla on tärkeä merkitys kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, keuhkosairauksien, degeneratiivisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Iäkkäillä säännöllinen liikunta lisää todennäköisyyttä toimintakyvyn ja terveyden säilymiseen. Liikunta vastaavasti pienentää huomattavasti riskiä kohtalaisten tai vaikeiden toimintakyvyn vajausten ilmenemiseen.

Hallitusohjelman mukaan kuluvalla vaalikaudella edistetään matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Hallitusohjelmaan sisältyy myös liikuntalain uudistus, joka on parhaillaan valmisteilla. Uudistuksen tarkoituksena on kehittää liikuntajärjestöjen valtioavustusjärjestelmää, vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna ja selvittää mahdollisuudet kohdentaa kuntien valtionosuuksia paikallisen seuratoiminnan edistämiseen.

Korkeakoululiikunta on noussut merkittäväksi teemaksi suomalaisen liikuntakulttuurin kehittämisessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista (2008) korkeakoulut mainittiin keskeisenä nuorten aikuisten liikunnan vastuutahona. Ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakien uudistamisen yhteydessä 2009 eduskunta edellytti hallituksen seuraavan, miten korkeakoulut järjestävät liikuntapalveluja opiskelijoille. Korkeakouluilla on siis merkittävä vastuu kohtuuhintaisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamisesta opiskelijoilleen. Lisäksi Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL neuvottelee opiskelijoille alennuksia moniin valtakunnallisiin liikuntatapahtumiin.

Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen on niin kutsutun vanhuspalvelulain keskeinen tavoite. Lain 5 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee arvioida ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelujen tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Laissa ei kuitenkaan mainita erikseen liikuntapalveluja. Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 27/2012) on pitänyt tärkeänä, että arvioinnin kohteisiin kuuluisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi myös mm. liikunta- ja kulttuuripalvelujen saatavuus.

80 Liikunnan mini-interventio Kela-korvauksen piiriin

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS julkisti 30.10.2013 korkeakouluopiskelijoiden liikunnan harrastamisen tueksi tarkoitetun liikunnan mini-interventio -toimintamallin. Toimintamalli tulee käyttöön kaikissa YTHS:n toimipisteissä.

Liikunnan mini-interventiomallin taustana on liikunnan Käypä hoito -suositus ja sitä tullaan käyttämään opiskeluterveydenhuollon vastaanottotoiminnan tukena. Malli on osa laajempaa opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoululiikunnan välisen palveluketjun rakentamista.

Lisätietoja liikunnan mini-interventiosta:
http://www.yths.fi/filebank/2299-Mediatiedote_mini_interventio_30102013.pdf

Käypä Hoito -suositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50075?hakusana=liikunta

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

puolue tekee kaikkensa saadakseen tuoreen liikunnan mini-intervention myös Kela-korvauksen piiriin. Kannustin oman terveyden huolehtimisesta liikunnan avulla katoaa, jos opiskelijalla ei ole varaa hakeutua mini-intervention jälkeen esimerkiksi korkeakoululiikunnan palveluiden piiriin taloudellisista syistä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 117

81 Kaikki kansa tanssimaan!

Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n jäsenten Antero Järvisen, Eila Wuokko-Järvisen ja Simo Laaksovirran aloite

Tanssimineen on historian ja antropologisen tietämyksen valossa lähes kaikille kulttuureille ominainen toiminto. Näin on ollut Suomessakin niin säätyläisten kuin ns. yhteisen kansan parissa. Helsingissä tavallisen kansan tanssikulttuurissa tapahtui suuri muutos 1980-luvulta lähtien, kun monet tunnetut tanssipaikat lopettivat toimintansa yksi toisensa jälkeen: Hungaria, Helsingin työväentalo, Merihotelli, Arkadia, Vanha Iloinen Fennia, Vanha Maestro, Tullinpuomi jne. Helsinkiläisille jäi vain Vanhan Kellari ja erinäisiä “postimerkkilavoja” ja ylioppilaspaikkoja.

Rikas tanssikulttuuri on Helsingistä kadonnut. Yrittäjä Pekka Niskan yritykset saada tanssipaviljonki makasiinireliikin kylkeen on sekin kadonnut. Maaseutupaikkakunnilta on kadonnut lavoja elinkeinomuutoksen ja sisäisen muuttoliikkeen myötä. Monipuolinen suomalainen tavallisen kansan tanssikulttuuri ei ole enää samaa kuin mitä se oli vielä 1960- ja 1970-luvuilla. Syitä on tietysti monia: uudet ajankäyttötavat tietokoneineen ja uusine harrastuksineen.

Samanaikaisesti tapahtuneen muutoksen kanssa on kansalaisten, erityisesti nuorison ja nuorten aikuisten, fyysinen kunto heikentynyt. Samaan aikaan on myös kansalaisten alkoholin käyttö arkipäiväistynyt ja kansalaista kohti laskettu kulutus voimakkaasti kasvanut.

Muutoksia parempaan voidaan hakea monesta suunnasta. Yksi olisi perinteisen, koko kansaa koskevan tanssikulttuurin elvyttäminen. Kun kansa tanssii, niin se juo vähemmän. Eli voidaan nostaa iskulause: ‘Tanssi enemmän – juo vähemmän!’, tai ‘Tanssi yli hautasi!’.

Fyysisenä liikkumisena tanssi on optimaalinen tapa kuntoilla: siinä aina jonkin verran liikutaan, sitä voi tehdä kevyesti tai rokata/polkata hyvinkin energiaa kuluttavasti. Nykylapset ja -nuoret liikkuvat aivan liian vähän. Tanssikulttuurin edistäminen aina lastentarhasta ja leikkikoulusta lukioon ja muihin toisen asteen oppilaitoksiin, pitäisi olla osa suomalaista liikuntakasvatusta. Jos ja kun tulee taas tavaksi tanssia aina kun on tilaisuus, on samalla otettu suuri askel kansalaisten terveempien elämäntapojen suuntaan.

Tanssia voidaan vain kun on olemassa riittävästi tanssipaikkoja. Jos yksityiset ravintolat eivät siihen panosta, on se julkisen vallan, erityisesti kuntasektorin tehtävä. Tanssikulttuuria, tanssihallien rakentamista ja ylläpitoa, voidaan pitkässä juoksussa edistää kaavoituksen yhteydessä. Jokaisen kunnan keskustassa tai taajamassa tulisi olla ainakin yksi “julkinen olohuone”, jonka oleellisena osana kuuluisi tanssitilan tarjoaminen.

Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n jäsenet Antero Järvinen, Eila Wuokko-Järvinen ja Simo Laaksovirta esittävät, että

SDP:n puoluekokous asettaa tavoitteeksi tavallisten kansalaisten tanssikulttuurin ja tanssimisen kaikenpuolisen edistämisen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 117

82 Ikääntyvien liikunta

Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Kunnat eivät juurikaan ole osoittaneet kiinnostusta tukea ikäihmisten  liikuntamahdollisuuksia. Erityisesti kireän taloustilanteen aikana taloudellinen tuli liikuntaan yleensä pienenee ja se kohdistetaan etusijaisesti lapsiin, nuoriin ja työelämässä mukana oleviin, ns. aktiiviväestöön.

Ikääntyvälle väestölle ei ole tarjolla yhteiskunnan tukemaa koulu- tai työpaikkaliikuntaa. Tällöin liian usein ainoaksi vaihtoehdoksi ilman kustannuksia jää reippailu ulkoilmassa, kun ohjattua sisäliikuntaa on tarjolla vain kaupallisilla yrityksillä.

Ikäihmisten liikunnan edistämisellä voidaan parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Sen avulla voidaan jopa pidentää itsenäistä kotona asumista ja siten vaikuttaa kalliisiin terveydenhoito- ja sairauskuluihin. Suomalaisessa ikärakenteessa tällä on suuri merkitys.

Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous ryhtyy toimenpiteisiin, jotta ikääntyvien kansalaisten oikeus kohtuuhintaiseen liikuntaan turvataan vanhuspalvelulaissa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 118

Anette Karlsson

Päätösesityksen toinen kappale muutetaan muotoon:

Puoluekokous katsoo, että YTHS:lla käytössä oleva liikunnan mini-interventio otetaan käyttöön valtakunnallisesti myös muussa opiskeluterveydenhuollossa KELA-korvaus laajennetaan koskemaan myös lähetteellä tapahtuvaa liikuntaneuvontaa osana terveydenhuollon ja liikuntatoimen välistä palveluketjua

  • Tammikuu 2017

    Tavoitetta on edistetty lähinnä paikallisin toimin.