Puoluekokous edellyttää, että  

– SDP toimii sen puolesta, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jatkossakin julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään yhteiseksi hyväksi. Julkinen sektori voi lisätä asiakkaiden valinnanvapautta täydentämällä palveluvalikkoaan järjestöjen, säätiöiden tai yritysten palveluilla. Ihmisellä ja tarvittaessa hänen edustajillaan on oltava oikeus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja hoivaansa nykyistä enemmän. 

– SDP toimii sote-uudistuksessa keskeisenä tavoitteenaan turvata ihmisten oikeus saada tarpeenmukaiset palvelut oikeaan aikaan ja laadukkaasti maksukyvystä riippumatta, terveys- ja hyvinvointieroja kaventaen. Uudistuksessa on huolehdittava, että tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kaikilla tasoilla. Tavoitteina ovat myös toiminnan vaikuttavuus, tehokkuus, päällekkäisten toimintojen poistaminen ja kustannuskehityksen hillintä. 

– SDP tavoittelee perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen peruspalvelujen maksuttomuutta sekä ylipäätään asiakasmaksupolitiikkaa, joka takaa jokaisen ihmisen mahdollisuuden tarpeenmukaisten palveluiden käyttöön. 

– SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. 

– SDP toimii sen puolesta, että henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu sote-uudistuksessa varmistetaan.  

– SDP toimii sen puolesta, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan sote-uudistuksessa.


Puoluekokous edellyttää, että

 – SDP toimii sen puolesta, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jatkossakin julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään yhteiseksi hyväksi.

– SDP toimii sote-uudistuksessa keskeisenä tavoitteenaan turvata ihmisten oikeus saada tarpeenmukaiset palvelut oikeaan aikaan ja laadukkaasti maksukyvystä riippumatta. Tavoitteina ovat myös toiminnan vaikuttavuus, tehokkuus, päällekkäisten toimintojen poistaminen ja kustannuskehityksen hillintä.

– SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä.

– SDP toimii sen puolesta, että henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu sote-uudistuksessa varmistetaan.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 45-49

Aloitteissa esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen liittyen, että SDP edistää velvoittavan ennaltaehkäisevän toimenpidesuunnitelman tekemiseen kuntapohjaisesti (aloite 45), että SDP toteuttaa terveydenhoidon valtion verotuksella ja julkisen vallan toimesta (aloite 46), että SDP puuttuu sote-uudistuksen epäkohtiin turvaten yhdistysten toimintaedellytykset ja ottaa roolin voittoa tavoittelemattomien palvelutuottajien puolestapuhujana (aloite 47), että SDP toimii lakisääteisten sote-palvelutuottajien saamiseksi julkisuusperiaatteen ja valvonnan piiriin (aloite 48), ja että SDP varmistaa väestön yhdenvertaisuuden sote-palveluiden saannissa (aloite 49).

SDP linjasi puoluekokouksessa 2014 sote-uudistuksen tukijaloiksi mm. riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle, vahvat järjestävät sote-alueet, sosiaali- ja terveydenhuollon tiiviin integraation kaikilla tasoilla koskien myös ehkäiseviä palveluita, yksikanavaisen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän, tarvittaessa valtion normein varmistetun palvelujen yhtenäisen saatavuuden ja vähimmäistason, terveyttä edistävän yleisen yhteiskuntapolitiikan sekä käyttäjä- ja potilaslähtöisen palvelujärjestelmän.

Nämä linjaukset toimivat edelleen suuntaviittoinamme sote-uudistuksessa.

Aloitteessa 46 esitetään, että julkisesti rahoitettu sote-palvelutuotanto toteutetaan liiketaloudellista voittoa tavoittelematta. Puolueen näkemys asiasta on, että palvelut tulisi tuottaa pääosin julkisen tuottajan toimesta ja täydentää palvelutuotantoa kolmannen ja yksityisen sektorin osaamisella hyödyntäen niiden vahvuuksia.

Hallitus on edellyttänyt valinnanvapauden piiriin tulevien julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. EU ei edellytä julkisen palvelun yhtiöittämistä. Yhtiöittäminen heikentää julkisen palvelutuottajan demokraattista valvontaa eli vähentää olennaisesti kansalaisten valtaa. Sote-palvelut kuitenkin rahoitetaan verovaroin ja palvelut ovat keskeisiä yhteiskunnan peruspalveluita. Siksi niitä ei voi missään tapauksessa viedä kansalaisten päätöksenteon ulottumattomiin.

Aloitteessa 48 edellytetään, että jatkossa kaikki yhteisin verovaroin palveluita tuottavat saatetaan julkisuuslain piiriin. Pidämme tätä tärkeänä tavoitteena riippumatta siitä, tullaanko hallituksen esittämään julkisen palvelun pakkoyhtiöittämiseen päätymään vai. Julkisuuslain on koskettava myös yksityisen sektorin toimintaa näiltä osin.

Sote-uudistuksessa rahoitusmalliksi on valikoitumassa valtion kautta ohjattava rahoitus itsehallinnollisille maakunnille. Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintään osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus. Täyden valtionrahoituksen mallit ovat harvinaisia. Olisi tarkoituksenmukaista, että päätösvalta ja rahoitusvastuu olisivat samoissa käsissä. Muuten on vaarana, että rahoittaja jää vain laskujen kuittaajaksi tai vaihtoehtoisesti itsehallintoalueen päätösvalta jää näennäiseksi. Kuitenkin alkuvaiheen rahoitusmallina valtion kautta ohjattu rahoitus on hyväksyttävissä. On tärkeää edelleen tavoitella sosiaali- ja terveydenhuollon yksikanavaista rahoitusta, kuten SDP on aiemminkin linjannut ja johon aloitteessa 46 viitataan.

Yhdenvertaisuuden lisääminen sote-uudistuksessa vaatii työtä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta pitää lisätä ja asiakas nostaa palveluiden keskiöön. Tätä ei kuitenkaan pidä tehdä ajamalla tuotantoa bisneslogiikkaan vaan kansanterveyden ja hyvinvoinnin tulee olla johtavassa roolissa.  Emme näe hyvinvointia tai terveyttä lisäävää arvoa siinä, että liiketoiminnalliset kustannukset lisääntyvät, kun markkinoilla kilpaillaan potilaista ja mainonta ja mielikuvat saattavat nousta pääosaan asiakkaan tehdessä valintaansa.

Sen sijaan nykyisin käytössä olevaa valinnanvapautta tulee kehittää ja laajentaa. Siihen löytyy hyviä käytäntöjä eri puolilta maata. Myös palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia voidaan kehittää ja ottaa vapaaehtoiselta pohjalta käyttöön henkilökohtainen budjetointi.

Yhdenvertaisuuden lisääminen edellyttää myös, että asiakasmaksut eivät muodostu esteeksi palveluiden käytölle. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta terveys- ja hyvinvointierot aidosti kaventuvat. Uudistus ei myöskään saa johtaa palvelutason laskuun. Aloitteessa 49 nostetaan esiin huoli siitä, miten sama palvelutuottaja voi rahoittaa jatkossa toimintaansa usean eri kanavan kautta. Tämä on todellinen ongelma, sillä hallituksen sote-uudistusesityksessä ei ole mitenkään rajattu yksittäisten yritysten mahdollisuutta toimia sekä väestövastuullisten, työterveyshuollon ja yksityisten vakuutusyhtiöiden palvelujen tuottajana. Tämä aiheuttaa suuria epäselvyyksiä asiakkaan ohjaamisessa, rahoituksen seurannassa ja on erittäin epätasa-arvoinen lähtökohta julkisten palvelutuottajien kannalta. SDP ei voi hyväksyä sitä, että tuottaja voisi asettaa asiakkaitaan eriarvoiseen asemaan palvelun rahoittajan perusteella.

Aloitteessa 45 korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Sote-uudistuksessa paitsi sote-sektorin palvelut, myös kunnissa tapahtuva ennaltaehkäisevä toiminta ja ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta vahvistava yhteiskuntapolitiikka ovat ratkaisevassa roolissa. Elokuussa 2016 lausuntokierrokselle lähetetyssä sote- ja maakuntauudistusta koskevassa hallituksen esityksessä näitä seikkoja on jonkin verran huomioitu, sillä lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan maakunnan ja sen alueen kuntien olisi neuvoteltava valtuustokausittain niiden tehtävien hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.

On tärkeää varmistaa, että tämä yhteistyö myös toimii käytännössä. Merkittävä osa terveydestä ja hyvinvoinnista tuotetaan sote-sektorin ulkopuolella. Jos sote-palvelutuotanto ja osaaminen olennaisesti siirtyvät hallituksen esittämällä tavalla yksityisten palvelutuottajien tehtäväksi, vaarana on myös kunnissa poikkihallinnollisesti tehtävän ennaltaehkäisevän työn heikentyminen. Myös tällainen kehitys kasvattaisi hyvinvointi- ja terveyseroja. On välttämätöntä, että sote-uudistuksessa parannetaan paikallisia mahdollisuuksia torjua hyvinvointi- ja terveyseroja ja vahvistaa ihmisten osallisuutta.

Osallisuuden vahvistamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä kansalaisyhteiskunta on merkittävä toimija. Aloitteessa 47 muistutetaan järjestökentän toimintaedellytysten turvaamisesta ja yhdistysten tärkeästä roolista voittoa tavoittelemattomina palvelutuottajina. Järjestöillä on monia rooleja suomalaisessa sote-kentässä. Ne ovat paitsi palveluiden tuottajia ja asiantuntijoita, myös käyttäjien äänitorvia. Samalla järjestöt lisäävät hyvinvointia tuomalla ihmisiä yhteen arjessa, tavallisessa elinympäristössä. Yhdistyksillä on täysin erilainen kosketuspinta suomalaiseen yhteiskuntaan kuin viranomaisilla tai yksityisillä yrityksillä voisi olla. Järjestöjen merkitys hyvinvoinnin tuottajina on erittäin arvokas eikä niiden osaamista ja vahvuutta saa missään tapauksessa hukata sote-uudistuksessa. SDP haluaa toimia järjestöjen puolestapuhujana ja toimia järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

SDP on laatinut suuntaviivat sote-uudistuksen toteuttamiseksi. Linjaamme mm., että

– Ihmisten pitää saada arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.

– Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Onnistuakseen se vaatii kunnan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä yhteistyötä aluekunnan kanssa. Järjestöillä on kunnissa merkittävä ennaltaehkäisevä rooli. Järjestöjen tekemää työtä vahvistetaan ja kehitetään. Tähän turvataan riittävät resurssit.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan verovaroin, valtionosuuksilla ja palvelumaksuilla. Asiakasmaksuja ei saa nykyisestä korottaa, jotta palveluiden tasapuolinen saatavuus ei vaarannu.

– Valinnanvapautta edistetään tuottamalla ihmisille lisää tietoa eri vaihtoehdoista, hoitoon pääsystä, laadusta, saatavuudesta ja vaikuttavuudesta.

– Julkisen sektorin on varmistettava sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja -koulutuksen laatu ja laajuus sekä sote-palveluiden kehittämisen jatkuvuus.

– Käyttäjien osallisuutta palveluiden asiakkaina ja niiden kehittämisessä vahvistetaan.

45 Ennaltaehkäisevän toiminnan toimenpidesuunnitelma kuntiin tai kuntayhteistyönä

Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä kuntien vastuulle jää sosiaalisten ja terveydellisten haittojen syntymisen ehkäisy. Tämä on merkittävä haaste jo kansanterveydellisen kehityksen kannalta. Sote-toimintojen yksityistyessä tulevaisuudessa ei ole enää mitään selkeää tahoa, jonka kautta ohjattaisiin erilaisia sosiaalisen tai terveydellisen kehittämisen projekteja kaikille kansalaisille tasavertaisesti.

Näistä projekteista esimerkkeinä voisi mainita pohjoiskarjalaprojektin, joka tähtäsi sydänkuolleisuuden vähentämiseen, päihdehuollon projektit. THL:n sivuilta voidaan lukea ne lukuisat hankkeet, jotka kohdistuvat nykyäänkin kansalaisiimme. Yhtenäisen toteutuksen vuoksi julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut erittäin hyvä tapa kehittää kansanterveyttä. Sosiaaliseen ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyyn kuuluu kaikki kuntien toimialat kaavoituksesta sivistykseen.

Merkittävä osa projekteista on toteutettu maakunnissa yhteistyönä, tulevaisuudessa tarvitsemme tätä yhteistyötä entistä enemmän.

Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittää, että

SDP on aloitteellinen niin kuntien kuin valtion tasolla velvoittavan ennaltaehkäisevän toimenpidesuunnitelman tekemiseen kunnassa tai kuntayhteistyönä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 84

46 Terveyspalvelut on julkista palvelutuotantoa, jota ei pidä antaa osakeyhtiön voitontavoittelun välineeksi

Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n jäsen Jarkko Rahkonen ja Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry

Terveydenhoidon yksikanavainen rahoitus on välttämätön terveyspalvelujen saamiseksi kaikkien näitä palveluja tarvitsevien käyttöön tasa-arvoisesti jonottamatta koko maassa. Tätä koskeva aloitteemme numero 87 hyväksyttiin Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2014.

Tämän jälkeen sote-uudistuksessa on hyväksytty yksikanavainen terveydenhoidon rahoitus jatkossa. Tekeillä olevassa sote-uudistuksessa terveydenhoidon valtion rahoitus ohjataan tulevien maakuntien kautta palvelujen tuotantoon. Tässä aloitteessa painotetaan sitä, että terveydenhoito on perustuslain mukaan julkisen vallan käyttöä. Tähän valtion verotukseen perustuva yksikanavainen rahoitus soveltuu hyvin.

Perustuslain mukaan (19§) julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.  Palvelutuotanto toteutetaan julkisissa liikelaitoksissa maakunnallisen ja kunnallisen demokraattisen hallinnon ja valvonnan ohjauksessa. Tavoitteena tulee olla laadukkaat palvelut tasa-arvoisesti koko maassa liiketaloudellista voittoa tavoittelematta. Osakeyhtiön tavoitteena on voiton tavoittelu osakkaidensa omistajille, joten se ei sovellu lainkaan julkiseen terveydenhoitoon. Erityisen ongelmallista olisi myös osakeyhtiön julkinen demokraattinen valvonta, koska yhtiön voiton tavoittelu halutaan pitää salassa kilpailijoilta ja siten myös demokraattiselta valvonnalta.

Taustatietoa

Suomen järjestelmän erikoisuus on, että yksityisellä lääkärissä käynnin maksusta henkilö voi saada osan maksusta takaisin Kelalta valtion rahoittamana. Yksityinen lääkäripalvelu toimii valtion tuella hyvin kannattavasti jonka seurauksena pääomasijoittajat ovat ostaneet suuren osan ns. yksityisistä lääkäriasemista. jotka ovat edelleen siirtyneet kansainvälisille sijoituskonserneille suomalaisen verotuksen ulkopuolelle.

Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n jäsen Jarkko Rahkonen ja Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry esittävät, että

SDP toteuttaa terveydenhoidon perustuslain mukaisesti julkisen vallan toimesta valtion verotuksen rahoituksella (yksikanavaisesti) julkisten liikelaitosten toimesta hyväksymättä omistajiensa voiton tavoitteluun perustuvaa osakeyhtiötä tuottajaksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 84

47 Järjestökenttää ei saa unohtaa maakunta- ja soteuudistuksessa

Jyväskylän Työväenyhdistys ry

Maan hallituksen linjaukset koskien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta romuttavat suomalaisen kunnallisen itsehallinnon ja määrittelevät täysin uudella tavalla periaatteet, jotka ohjaavat julkisten peruspalvelujen tuottamista ja järjestämistä. Yhtiöittämisvelvoitteen myötä uusien maakuntien on yhtiöitettävä paitsi oma julkinen palvelutuotantonsa, jotka näin ollen kilpailevat ostopalvelusopimuksista yksityisillä markkinoilla toimivien yritysten kansa. Julkisen palvelutuotannon tulevaisuus näyttää heikolta, mutta vaille huomiota on jäänyt kansalaisyhteiskunta – erityisesti järjestökentän toimijat.

Voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä tehdään merkittävissä määrin julkisia palveluja tukevaa, joskus jopa julkiselle sektorille lainsäädännöllisesti asetettuja tehtäviä.  Monet toimijat ovat keskittyneet vapaaehtoistyön ohella myös palvelutuotantoon ja yhteistyö kuntien kanssa on perustunut pitkälti sopimus- ja kumppanuusperiaatteen mukaiseen yhteistoimintaan. Tällä hetkellä avoin kysymys kuuluu, mikä rooli ja mitkä toimintaedellytykset tulevassa sote- ja maakuntamallissa jätetään järjestökentälle. Pienten toimijoiden menestymisen edellytykset kilpailutuksissa ovat käytännössä olemattomat ja on kyseenalaista, missä määrin tulevat maakunnat ovat halukkaita tätä yhteistyötä ylipäätään jatkamaan.

Yhteiskunnallisesti arvokkaan (jollei jopa korvaamattoman) sekä kansantaloudellisesti erittäin edullisen palvelutuotannon toimintaedellytykset on turvattava maan hallituksen yksityistämisvimmasta huolimatta. Non-profit –periaatteen mukaan toimivat yhdistykset ja säätiöt eivät vastoin oikeistossa vallitsevaa näkemystä kilpaile yksityisten yritysten kanssa julkisesta rahoituksesta. Järjestökentällä on tarjottavanaan sellaista asiantuntijuutta, joita kilpailutuksia varta vasten perustetut pöytälaatikkoyritykset eivät kykene tarjoamaan. Järjestökentällä toimivat toimijat kokonaisuudessaan on voimavara, jota hyvinvointipalvelujen rahoittamisvaikeuksien kanssa painiskelevalla yhteiskunnalla ei ole varaa menettää. Työllisyydenhoidon kentällä järjestökentällä on aivan keskeinen ja korvaamaton rooli välityömarkkinoiden ylläpitäjänä.

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että

SDP tarttuu näkyvästi niihin epäkohtiin, joiden seurauksena suomalaisen järjestökentän toimintaedellytyksiä ajetaan maan oikeistohallituksen toimesta alas. Edelleen työväenyhdistys esittää, että SDP ottaa selkeän roolin voittoa tavoittelemattomien yhdistysten puolestapuhujana vastavoimana puhtaasti markkinatalouden ehdoilla sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville toimijoille.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 85

48 Kaikki lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajat julkisuusperiaat-teen ja valvonnan alaisiksi

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry

Väestön yhdenvertainen ja tasa-arvoinen oikeus sosiaali- ja terveyspalvelujen saantiin ja laatuun on hyvinvointivaltion yksi peruspilareista. Sen toteutumisen valvonnalle, jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu valtioneuvoston kaavailemalla tavalla, on oltava nykyistä tehokkaammat mahdollisuudet.

Kaavailtu muutos, mikä mahdollistaisi yksityisten yritysten ja yhteisöjen suurimittaisen toimimisen yhteiskunnan rahoittamien väestölle suunnattujen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen maksullisina palveluina, edellyttää näiden yritysten ja yhteisöjen sekä toiminnan että talouden täyttä läpinäkyvyyttä.

Suomen yhteiskunnalla ei ole ilman tätä täyttä läpinäkyvyyttä mahdollisuutta sen valvomiseen, että näin laajassa ja väestölle erittäin merkittävässä lakisääteisessä palvelutoiminnassa toimitaan Suomen perustuslain ja lainsäädännön mukaisesti.

Viranomaisilla ja vastuullisilla poliittisilla päättäjillä ei myöskään olisi mahdollisuutta valvoa eri palvelujen tuottamisen kustannuksia luotettavasti eikä mahdollisuutta tehdä johtopäätöksiä toiminnan ja talouden kehittämistä koskien. Siksi julkisuuslain soveltamisalue tulee laajentaa koskemaan myös näitä yrityksiä ja yhteisöjä.

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että yhteiskunnan verovaroin ja veroluonteisin maksuin tuettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen väestölle toteutetaan täysin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti pienituloistenkin maksukyky huomioiden sekä siten, että kaikki näiden palvelujen järjestäjät ja tuottajat ovat julkisuusperiaatteen alaisia eli julkisuuslain soveltamisen piirissä koko toimintansa osalta sekä velvolliset vuosittain saattamaan koko tilinpitonsa asianomaisten julkisen hallinnon viranomaisten valvottaviksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 86

49 Väestön yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saannissa on varmistettava

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry

On syntymässä vaara sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä eriarvoisuuden kasvamiselle nykyisestä palvelujen saamisen ja laadun suhteen.

Valtioneuvosto esittää yhteiskunnan rahoittamien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle rajoituksia. Kaikki eivät saisi enää jatkossa julkisen rahoituksen avulla esimerkiksi kaikkea sitä sairaanhoitoa joka nykyisin on annettava väestölle lainsäädännön velvoittamana yhdenvertaisesti.

Mikäli sama palvelujen tuottajat voi tuottaa palveluja sekä itsemaksaville, vakuutusyhtiöiden maksamille että yhteiskunnan pääasiallisella rahoituksella maksettaville asiakkaille uhkana on, että syntyy eriarvoisuutta. Rahalla voisi ostaa myös yhteiskunnan rajoitussäädöksellä poistamia palveluja tuottajalta.

On ilmeistä, että itsemaksavat rajoittamatonta palvelua haluavat ja saavat asiakkaat sekä vakuutusyhtiöiden maksamat asiakkaat voivat saada palvelut yksityisten yritysten tuottamina muita tuottajan asiakkaita lyhyemmillä jonotusajoilla ja laadukkaampina kuin muut asiakkaat.

Yhteiskunnan palvelujen antamisen rajoitussäädöksellä ja saman tuottajan mahdollisuudella tuottaa palveluja sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella hoidettaville asiakkaille olisi seurauksiltaan hyvin kielteinen. Niin ei saa antaa tapahtua. Mikäli näin tapahtuisi, raha ratkaisisi tulevaisuudessa nykyistäkin rajummin palvelujen jonotusajan pituuden, saannin ja palvelujen laadun tuottajan toiminnassa,

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi ja uudistamiseksi siten, että lainsäädännöllä ei rajoiteta palvelujen saantia sekä velvoitetaan lainsäädännöllä väestölle sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat toimimaan kaikkia asiakkaitaan yhdenvertaisesti kohdellen ja estetään lainsäädännöllä tuottajaa asettamasta terveys- tai hoivapalvelujen saannissa ja laadussa eriarvoiseen asemaan asiakkaita sen perusteella miten, mikä taho tai kuka heidän hoito- ja hoivapalvelut maksaa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 87

Helsinki pk-ryhmä
Helsinki

Puoluekokous edellyttää, että
– Suuret yhteiskunnalliset uudistukset valmistellaan laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä, jotta voidaan turvata niiden onnistuminen ja pitkäjänteisyys
-– Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata ihmisten oikeus saada palveluntarpeeseensa perustuvat, riittävät palvelut oikeaan aikaan ja laadukkaasti maksukyvystä riippumatta sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja.
– Julkinen sektori järjestää ja pääosin tuottaa jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelut. Julkisen sektorin vastuulla on yhdessä palvelun käyttäjien kanssa pohtia ja päättää, miten valinnan vapautta käytetään valittaessa palvelun tuottajaa. Julkinen sektori on sote palvelujen pääasiallinen tuottaja, mutta se voi täydentää palvelujaan sopimalla niiden tuottamisesta palveluntuottajiksi rekisteröityjen järjestöjen, säätiöiden tai yritysten kanssa. Palvelutuotanto ei saa perustua voitontavoittelun logiikkaan.
Koska julkinen sektori on sote-palvelujen pääasiallinen tuottaja ja muut palveluntuottajat voivat täydentää tätä vastuutehtävää, ei tarvita epätarkoituksenmukaista pakkoyhtiöittämistä, mitä SDP vastustaa.
-Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle tarvitaan nykyistä suuremmat vastuutahot.
-Sote palvelujen tavoitteina ovat toiminnan vaikuttavuus, tehokkuus, päällekkäisten toimintojen poistaminen ja kustannuskehityksen hillintä. Keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamiselle on huolehtia integraation toteutumisesta, rahoitusvastuiden selkeydestä sekä saumattomista palveluketjuista.
-SDP:n tulee edelleen tavoitella perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen peruspalvelujen maksuttomuutta asiakkaille. Lisäksi puolueen tulee vastustaa sote-palvelujen kohtuuttomia asiakasmaksuja, jotka jo nyt ovat eurooppalaisittain erittäin korkeita. Lähtökohtana tulee olla sellainen asiakasmaksupolitiikka, joka takaa kaikkien mahdollisuudet käyttää palveluja.
-Henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja se osallistetaan uudistusten valmisteluun.
-Sote -uudistuksen toteuttamiselle on varattava riittävän pitkät siirtymäsäännökset.
-Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaa ei saa heikentää uudistuksessa. Niiden palvelutuotannon edellytykset on turvattava ottaen huomioon hankintalain määräykset, joita pitää voida muuttaa kokemusten myötä. Puolueen tavoitteena tulisi olla hankintalain uudistus tai tulkinta niin, että joidenkin hauraiden ryhmien sote-palvelut olisivat kilpailutuksen ulkopuolella, vapaaehtoistoimintaa on tuettava ja rahoituksesta huolehdittava. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on vahvistettava. Järjestöjen edustama palvelujen käyttäjien ääni tulee saada mukaan valmisteluun uudistuksen onnistumiseksi.
– Ihmisellä ja tarvittaessa hänen edustajillaan on oltava oikeus vaikuttaa omaa hoitoonsa ja hoivaansa nykyistä enemmän. Valinnanvapauden laajentaminen nykyisestään vaatii hyvää tietopohjaa ja toimivia tietojärjestelmiä. Valinnanvapaus on väline, ei itsetarkoitus – sitä ei tule käyttää ideologisena kaapuna yksityistämiseen.

Savo-Karjala pk-ryhmä
Savo-Karjala

Lisäys: SDP turvaa kolmannen sektorin toimintaedellytykset SOTE-uudistuksessa.

Uusimaa pk-ryhmä
Uusimaa

“Puoluekokous edellyttää, että
– Suuret yhteiskunnalliset uudistukset valmistellaan laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä, jotta voidaan turvata niiden onnistuminen ja pitkäjänteisyys
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle tarvitaan nykyistä suuremmat vastuutahot.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee jatkossakin olla julkisen sektorin järjestämisvastuulla ja pääasiallisella tuottamisvastuulla. Palveluntuotannossa käytetään julkisen sektorin ohella jatkossakin järjestäjän päättämällä tarkoituksenmukaisella tavalla järjestöjä, säätiöitä ja yrityksiä. Palvelutuotannon lähtökohtana ei tule pitää voitontavoittelua.
– Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata ihmisten oikeus saada tarpeenmukaiset palvelut oikeaan aikaan ja laadukkaasti maksukyvystä riippumatta sekä kaventaa sosio-ekonomisia terveyseroja. Tavoitteina ovat myös toiminnan vaikuttavuus, tehokkuus, päällekkäisten toimintojen poistaminen ja kustannuskehityksen hillintä. Keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamiselle on huolehtia integraation toteutumisesta, rahoitusvastuiden selkeydestä sekä saumattomista palveluketjuista.
– Asiakasmaksuja ei tule enää korottaa, niiden taso on jo nyt eurooppalaisittain hyvin korkea. Lähtökohtana tulee olla ennaltaehkäisevien ja edistävien sekä perustason palveluiden maksuttomuus sekä muuallakin sellainen asiakasmaksupolitiikka, joka takaa kaikkien mahdollisuuden käyttää palveluja.
– Järjestämisvastuisille on jätettävä riittävä päätösvalta koskien toiminnan organisoimista. Tuotantomuodon valinta ja yksityisten ja järjestötuottajien käytön pelisääntöjä ei tule säätää valtakunnallisella tasolla pakottavasti – sama malli ei sovi koko maahan.
– Henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja se osallistetaan uudistuksen valmisteluun.
– Uudistuksen toteuttamiselle on varattava riittävän pitkät siirtymäsäännökset.
– Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaa ei uudistuksessa saa heikentää. Niiden palvelutuotannon edellytykset on turvattava, vapaaehtoistoimintaa tuettava ja rahoituksesta huolehdittava. Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistuu. Järjestöjen edustama palvelujen käyttäjien ääni tulee saada mukaan valmisteluun uudistuksen onnistumiseksi.
– SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä
– SDP toimii sen puolesta, että julkisuuslaki koskee myös yksityissektorin verovaroin rahoittettavaa toimintaa
– SDP ei voi hyväksyä sitä, että tuottaja asettaa asiakkaitaan eriarvoiseen asemaan palvelun rahoittajan perusteella”

Varsinais-Suomi pk-ryhmä
Varsinais-Suomi

(lisäys)
– SDP toimii sen puolesta, että tuleviin sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen liittyviin lakeihin tulee velvoite kunnille tai kuntayhtymille tehdä ennaltaehkäisevän toiminnan toimenpidesuunnitelma
-SDP toimii sen puolesta, että järjestöjen toimintaedellytykset palveluiden tuottamisessa, asiantuntijoina ja käyttäjien äänitorvena turvataan sote-uudistuksessa.

liisa terävä
Kaakkois-Suomi

ASIAKASMAKSUT NOSTETTAVA KESKUSTELUUN:
SOTE-uudistuksen rahoituksen uudistamisen yhteydessä on asiakasmaksujen osuus rahoitusperusteissa otettava tiukkaan ohjaukseen, kansalaisten maksuosuus ei saa nousta esteeksi palvelujen käytölle.

Kaakkois-Suomi pk-ryhmä
Kaakkois-Suomi

Lisäyksenä päätösesitykseen: – SDP toimii sen puolesta, että henkilöstön siirtosopimus pitää sisällään myös eläkevastuut (eli siirretään samassa eläkevastuut maakuntien yhtiöihin pois kunnilta)

Virpi Torniainne
Kaakkois-Suomi

Lisäys: Puoluekokous pitää tärkeänä, että valinnanvapautta kehitetään harkitusti ja että se toteutetaan koko maassa yhdenvertaisesti.

Seppo Voutilainen
Oulu

Lisäysesitys puoluehallituksen tai Helsinki pk-ryhmän muutosesityksen loppuun: Valinnanvapautta on kehitettävä hallittujen ja tarkasti arvioitujen kokeilujen kautta siten, että samanaikaisesti lisätään palveluiden integraatiota ja eheyttä.