Puoluekokous pitää perusteltuna, että SDP edistää nimetöntä työnhakua aloitteissa mainituilla tavoilla. SDP sitoutuu kokeilemaan nimetöntä työnhakua.


Puoluekokous pitää perusteltuna, että SDP edistää nimetöntä työnhakua aloitteissa mainituilla tavoilla. SDP sitoutuu kokeilemaan nimetöntä työnhakua.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 34-35

Aloitteissa esitetään nimettömän työnhaun kokeiluja käyttöönottoa julkisella sektorilla ja SDP:n omaa sitoutumista.

Puoluevaltuuston 2014 maaliskuussa hyväksymässä tasa-arvo-ohjelmassa todettiin muun muassa näin: ”Toimivilla työmarkkinoilla työhaastatteluun pääsee nimeen tai ihonväriin katsomatta. Työhönotossa tulisi siirtyä nimettömään hakumenettelyyn.” Myös puoluekokous 2014 suhtautui nimettömään työnhakuun myönteisesti. Laajasti ymmärrettynä nimettömän työnhaun voidaan katsoa sisältyvän tasa-arvon näkökulmasta SDP:n kaikkiin ohjelmiin. Nimetön työnhaku soveltuu myös yksityiselle sektorille erityisesti tilanteissa, joissa rekrytointi liittyy yhteiskunnan rahallisesti tukemiin työpaikkoihin tai julkisiin hankintoihin.

34 SDP edistää anonyymin työhönoton kokeilua ja käyttöönottoa julkisella sektorilla

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella sekä velvoittaa viranomaisia edistämään ihmisten yhdenvertaista kohtelua.

Lain mukaan erilainen kohtelu työhönotossa on oikeutettua vain, jos kohtelu ”perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi”. Toisin sanoen henkilöön liittyvät ominaisuudet saavat vaikuttaa työhönottotilanteeseen vain painavasta ja perustellusta syystä.

Työhönotossa tapahtuu syrjintää esimerkiksi silloin, kun ansioitunut hakija jätetään valitsematta tehtävään sukupuolensa takia tai kun vierasperäisen nimen omaavaa henkilöä ei nimensä takia haluta kutsua työhaastatteluun. Kansainvälisissä tutkimuksissa yleisimmiksi syrjinnän aiheuttajiksi on todettu etninen alkuperä, sukupuoli ja ikä. Lisäksi tuoreimmissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti palvelualoilla esiintyvään ulkonäkösyrjintään.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa (Larja et al. 2012) on esitetty ansiokas katsaus tutkimuksiin, jotka käsittelevät syrjintää suomalaisessa työelämässä. Katsaus osoittaa, että suomalaiset kokevat työhönottosyrjinnälle alttiiksi ryhmiksi ainakin ikääntyneet työnhakijat, nuoret naiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat hakijat ja vammaiset. Larjan et al. omassa kenttätutkimuksessa saatiin selviä todisteita ainakin etnisestä alkuperästä johtuvasta työhönottosyrjinnästä: suomalaisen nimen omaavista koehenkilöistä 26 % kutsuttiin työhaastatteluun, kun taas venäläisen nimen omaavista, yhtä vakuuttavan hakemuksen lähettäneistä koehenkilöistä kutsuttiin vain 13 %.

On valitettavan selvää, että Suomessakin tapahtuu työhönottosyrjintää. Syrjintä on paitsi inhimillisesti väärin, myös taloudellisesti tehotonta. Työhönottosyrjintää voidaan jopa pitää eräänlaisena markkinahäiriönä, sillä syrjinnän vuoksi tehtäviin eivät välttämättä tule valituiksi hakijat, joilla olisi parhaat edellytykset niiden hoitamiseen.

Anonyymi työhönotto on käytänne, jolla pyritään vähentämään työhönottosyrjintää. Anonyymi työhönotto tarkoittaa, että hakijoita kohdellaan anonyymeina rekrytoinnin ensimmäisessä vaiheessa, jossa hakemusten perusteella valitaan toiseen vaiheeseen kutsuttavat hakijat. Käytännössä anonyymiys merkitsee, että työhakemuksista peitetään tiedot hakijan ominaisuuksista, joilla ei ole merkitystä haettavan työn kannalta. Tarkoituksena on ohjata rekrytoijien huomion hakijoiden osaamiseen ja ansioihin. Suomessa anonyymiä työhönottoa hyödyntävät toistaiseksi lähinnä kolmannen sektorin toimijat, kuntatasolla sitä on kokeiltu pienessä mittakaavassa Helsingissä ja Espoossa.

Eurooppalaisissa kokeiluissa anonyymin työhönoton vaikutuksista on saatu rohkaisevia tuloksia. Anonyymi työhönotto ei poista syvällä rakenteisiin juurtunutta syrjintää, joten se ei ole tae siitä, että syrjintää kokevien ryhmien edustajia työllistyisi enemmän, mutta yleisesti ottaen sen on havaittu kasvattavan näiden ryhmien edustajien todennäköisyyttä tulla kutsutuksi rekrytoinnin toiseen vaiheeseen. (Krause et al. 2012.) Anonyymi työhönotto onkin tapa puuttua tiedostamattomiin asenteisiin, joita rekrytoijilla saattaa olla. Anonymisointi pakottaa rekrytointiprosessiin osallistuvat henkilöt perustelemaan rekrytointipäätöksiään itselleen ja muille faktuaalisilla, työhakemuksesta ilmenevillä seikoilla mielikuvien sijaan.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP edistää aktiivisesti anonyymin työhönoton käyttöönottoa julkisella sektorilla. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään laajamittaisiin kokeiluihin, jotka antavat lisätietoa anonymisoinnin vaikutuksista. Mikäli kokeilut osoittavat anonyymin työhönoton vähentävän työhönottosyrjintää, käytänne tulee ottaa käyttöön koko julkisella sektorilla. Lisäksi SDP sitoutuu itse kokeilemaan anonyymia työhönottoa omissa rekrytoinneissaan.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 68

35 Tasapuolinen ja syrjimätön työnhaku valtiolle ja kuntiin

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen

Nuorten, iäkkäiden, maahanmuuttajien ja määrätyissä töissä ns. väärän sukupuolen omaavien on nyky-Suomessa huomattavan hankala päästä työhaastatteluihin saatikka työllistyä.

Työministeriön Helsingin yliopistolta vuonna 2012 tilaaman tutkimuksen mukaan esimerkiksi työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. Tietyt alat näyttivät tutkimuksen mukaan olevan rekrytoinnissaan vahvasti sukupuolittuneita.

Myös ikäsyrjintä rekrytoinnissa on yleistä ihmisten oman kokemuksen mukaan. Ammattiliitto Pron vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen perusteella vain ¼ työttömistä yksityisen sektorin toimihenkilöistä arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi. Yli 55-vuotiaista työttömistä enää kuusi prosenttia uskoi työllistymismahdollisuuksiinsa.

Nimetöntä työnhakua on kokeiltu Suomessa kunnissa, Ruotsissa valtiolla, yksityisellä sektorilla Ranskassa ja Saksassa.  EU rekrytoi virkamiehensä hakukilpailujen kautta nimettömän työnhaun periaatteella ja menetelmillä aivan rekrytointiprosessin viime vaiheisiin saakka

Tein vastaavan sisältöisen aloitteen edelliselle vuoden 2014 puoluekokoukselle. Mielestäni puoluekokous ei vastauksessaan ottanut ongelmaa huomioon sen vaatimalla vakavuudella eikä SDP mielestäni ole kuluneella puoluekokouskaudella tehnyt valtakunnallisesti eikä kunnissa yhtään mitään asiaintilanteen parantamiseksi.

Koska ongelma on vain pahentunut työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa, uusin aloitteeni ja toivon puoluekokoukselta voimakasta ja puolueen eri toimijoita valtiolla ja kunnissa oikeasti sitovaa kannanottoa asiassa.

Esitän, että

SDP ja sen toimijat niin valtakunnallisesti kuin kunnissa toimivat siten, että valtiolla ja kunnissa työnhaussa otetaan yleisesti käyttöön ns. nimetön työnhaku, joissa työhakemuksista jätetään pois hakijan tunnistetiedot kuten nimi, ikä, sukupuoli ja kotiosoite haastatteluja edeltävässä vaiheessa.

Nimetön työnhaku toteutetaan julkisella sektorilla valtion ja kuntien rekrytoinnissa sekä yksityisellä sektorilla työvoimahallinnon välittämien yhteiskunnan tavalla tai toisella rahallisesti tukemien työpaikkojen rekrytoinnissa ja mm. vuorottelukorvauksen saanninehdoissa määrätään, että sijaiseksi palkattava työtön työnhakija on haettava nimettömällä työnhaulla. Nimetön työnhaku asetetaan ehdoksi, kun yksityinen toimija hakee työntekijää työhön, jonka on osoitettavissa liittyvän julkisena hankintana saatuun toimeksiantoon.

Valtiolla ja kunnissa jo käytössä olevat sähköiset hakulomakkeet mahdollistavat nimettömän työnhaun ilman kohtuutonta lisätyötä.

Työnantajalla voi kuitenkin vahvasti perustelluissa poikkeustapauksissa olla oikeus käyttämättä nimetöntä työnhakua.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 69