Puoluekokous toteaa, että palkansaajien ja eläkeläisten verotus on kaikilla tulotasoilla samalla tasolla, lukuunottamatta pienimpiä eläkkeitä, joiden verotus on vastaavaa palkkatuloa kevyempää. Tästä pitää jatkossakin huolehtia. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että rakenne on ymmärrettävä ja läpinäkyvä. Pienituloisimmilla ei ole veronmaksukykyä, minkä vuoksi kaikkein pienimmät tulot on jätettävä verotuksen ulkopuolelle.

Eläkeläisköyhyyden torjumisen osalta puoluekokous viittaa sosiaalipoliittisten aloitteiden 50-62 sekä 208 vastauksiin.


Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. 

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 3-4

Aloitteissa esitetään selkeä ja perusteltu huoli palkka- ja eläketulojen verotuksen erilaisesta kehityskulusta. Erilaisten vähennysten kautta palkkatulojen reaalinen verotus muodostuu monesti eläketulojen verotusta kevyemmäksi.

SDP on esittänyt, että mm. eläketulovähennys olisi linjassa työtulovähennyksen kanssa. Tämä omalta osaltaan yhtenäistäisi palkansaajien ja eläkkeensaajien verokohtelua.

Pääministeri Sipilän hallituksen linja poikkeaa pitkäaikaisesta veropolitiikan linjasta, jossa eläketulojen verotukseen tehdään samanlaiset muutokset kuin palkkatulojen verotukseen. SDP haluaa turvata yhtä lailla myös eläkkeiden ostovoiman.

Tätä politiikkaa SDP ajaa myös omassa vaihtoehtobudjetissaan. Hallituksen esityksessä keskituloinen eläkeläinen jää jälkeen palkansaajasta 250 euroa vuodessa. SDP:n vaihtoehdossa eläkeläisille hyvitetään sekä työtulovähennyksen nosto että työeläkemaksujen alennus, jolloin keskituloiselle eläkeläiselle jää vuodessa noin 300 euroa enemmän kuin hallituksen veromallissa.

Merkittävä osa näistä veronkevennyksistä palautuu palveluiden lisääntyvänä kulutuksena kansantalouteen ja on edelleen luomassa kotimaisia työpaikkoja, sekä tätä kautta myös verotuloja.

3 Palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen yhdenmukaistaminen

Helsingin Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry

Tehtäessä verovertailua palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen välillä työntekijän vakuutusmaksut luetaan veroksi sen ”veroluonteisuuden” vuoksi. Nämä vakuutusmaksut ovat ansiotuloverotuksessa veronalaisesta tulosta vähennyskelpoisia maksuja. Eläkemaksun perusteesta säädetään työntekijän eläkelaissa.

Vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä ei palkansaajilta peritty työeläkemaksu enää vähennä eläkkeen laskennan pohjana käytettävää eläkepalkkaa.

Syy eläkevakuutusmaksujen veroluontoisuuteen juontaa kyseisen maksun säätämiseen. Tupo-sopimuksen pohjalta eduskunta sääti työntekijöille eläkemaksun suuruudeltaan 3 prosenttia maksun perusteena olevasta tulosta. Maksu otettiin käyttöön vuonna 1993.  Samalla päätettiin, ettei työntekijän eläkemaksulla muuteta palkasta ja eläkkeestä muodostuvan toimeentulon suhdetta. Toisin sanoen, kun palkasta pidätetään työeläkeyhtiölle menevä eläkevakuutusmaksu, niin vastapainoksi verolainsäädännöllä otetaan eläketulosta yhtä suuri osuus.

Muun muassa Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL) on kritisoinut verovertailua. Kritiikki kohdistuu siihen, että todetut vakuutusmaksut tulkitaan vertailussa palkansaajan maksamaksi veroksi. Tätä EKL:n kritiikkiä tukee eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005 vp), jonka mukaan mainittuja maksuja ei voida pitää verona.

Helsingin Sosialidemokraattinen Keskusteluseura ry esittää, että

SDP toimii niin, että eläketulon verotus ei millään tulotasolla olisi palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyEL-maksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava. Pienet eläketulot on säilytettävä verottomina myös tulevaisuudessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 21

4 Palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen yhdenmukaistaminen

Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf

Tehtäessä verovertailua palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen välillä työntekijän vakuutusmaksut luetaan veroksi sen ”veroluonteisuuden” vuoksi. Nämä vakuutusmaksut ovat ansiotuloverotuksessa veronalaisesta tulosta vähennyskelpoisia maksuja. Eläkemaksun perusteesta säädetään työntekijän eläkelaissa.

Todettakoon, että vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä ei palkansaajilta peritty työeläkemaksu enää vähennä eläkkeen laskennan pohjana käytettävää eläkepalkkaa.

Syy eläkevakuutusmaksujen veroluontoisuuteen juontaa kyseisen maksun säätämiseen. Tupo-sopimuksen pohjalta eduskunta sääti työntekijöille eläkemaksun suuruudeltaan 3 prosenttia maksun perusteena olevasta tulosta. Maksu otettiin käyttöön vuonna 1993. Samalla päätettiin, ettei työntekijän eläkemaksulla muuteta palkasta ja eläkkeestä muodostuvan toimeentulon suhdetta. Toisin sanoen, kun palkasta pidätetään työeläkeyhtiölle menevä eläkevakuutusmaksu, niin vastapainoksi verolainsäädännöllä otetaan eläketulosta yhtä suuri osuus.

Muun muassa Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL) on kritisoinut verovertailua. Kritiikki kohdistuu siihen, että todetut vakuutusmaksut tulkitaan vertailussa palkansaajan maksamaksi veroksi. Tätä EKL:n kritiikkiä tukee eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005 vp), jonka mukaan mainittuja maksuja ei voida pitää verona.

Hamarin ja Gammelbackan demarit HTY ry – Hammars och Gammelbacka socialdemokrater HAF rf esittää, että

SDP toimii niin, että eläketulon verotus ei millään tulotasolla olisi palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyEL -maksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava. Pienet eläketulot on säilytettävä verottomina myös tulevaisuudessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 21

Uusimaa pk-ryhmä
Uusimaa

Puoluekokous toteaa, että palkansaajien ja eläkeläisten verotus on yhdenmukainen ja tästä pitää jatkossakin huolehtia. Verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että rakenne on ymmärrettävä ja läpinäkyvä. Pienituloisimmilla ei ole veronmaksukykyä, minkä vuoksi kaikkein pienimmät tulot on jätettävä verotuksen ulkopuolelle.

Helsinki pk-ryhmä
Helsinki

Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin. Eläkeläisköyhyyden torjumisen osalta puoluekokous viittaa aloitteiden 50-62 sekä 208 vastauksiin.