Puoluekokous katsoo, että aloitteet eivät anna aihetta sääntömuutoksiin.


Puoluekokous katsoo, että aloitteet eivät anna aihetta sääntömuutoksiin.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 188-191

Aloitteissa käsitellään puolueen jäsendemokratiaa. Jäsenvaaleista halutaan tehdä pakollisia (aloite 189) ja samalla halutaan, että kullakin jäsenellä on vain yksi ääni näissä äänestyksissä (aloite 188). Puoluekokoukseen haluttaisiin vain sellaisia edustajia, joilla ei muuten tehtävänsä puolesta ole kokouksessa puhe-/esitys- ja läsnäolo-oikeutta (aloite 189). Aloiteoikeus haluttaisiin laajentaa Naispiireihin (aloite 190) ja Kalevi Sorsa -säätiölle haluttaisiin sisarjärjestöoikeudet (aloite 191). Aloitteessa 189 kehotetaan myös puoluetta harkitsemaan, millä tavalla piirien puheenjohtajat voidaan kytkeä nykyistä kiinteämmin puolueen arkisen toiminnan piiriin. Lisäksi aloitteessa esitetään puoluesihteerin valintaa puoluehallituksessa, mihin on vastattu aloitteiden 184-187 yhteydessä.

Jäsenvaalien suhteen puolueella on eri piirijärjestöjen alueella melko vakiintuneet käytännöt. Viimeaikaisissa vaaleissa sähköisen äänestyksen käyttö on tullut yleisemmäksi, joskin esimerkiksi tuoreimmissa äänestyksissä sitä käytti valtakunnallisesti vain noin 15 prosenttia jäsenistä. Vaalikäytännöt on haluttu pitää sellaisina, että ne huomioivat kunkin piirin toimintaympäristön.

Aloitteessa kolme arvioidaan suurempien puolueosastojen saavan hyötyä siitä, että jäsenäänestyksissä kukin voi äänestää useampaa ehdokasta. Tarkkaa tietoa jäsenten äänestyskäyttäytymisestä ei ole, mutta kokemus osoittaa, että usein äänestetään omasta mielestä pätevintä/pätevimpiä ehdokasta/ehdokkaita huolimatta siitä, missä osastossa he ovat jäseninä. Mahdollisuus äänestää useampaa henkilöä antaa jäsenelle myös tilaisuuden pohtia, millaisella joukkueella hän näkee, että kulloinkin valittavat parhaiten suoriutuisivat edessä olevista tehtävistä.

SDP:ssä on noudatettu periaatetta, että kaikilla jäsenillä on yhtäläinen oikeus asettua ehdokkaaksi jäsenvaaleihin ja mitata näin kannatuksensa kulloiseenkin tehtävään. Puoluekokouksessa puhe- ja esitysoikeus on valittujen kokousedustajien lisäksi puoluehallituksen jäsenillä, puolueen tilintarkastajien puheenjohtajalla ja Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajalla sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Euroopan parlamenttivaltuuskunnan puheenjohtajalla. Läsnäolo- ja puheoikeutettujen lista on vielä hieman pidempi: puoluevaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat, piirijärjestöjen edustajat, säännöissä mainittujen sisarjärjestöjen edustajat, sd-eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamenttivaltuuskunnan jäsenet, valtioneuvoston jäseninä olevat puolueen edustajat, puoluetoimiston valtuutetut toimitsijat, piirijärjestöjen toiminnanjohtajat, puoluelehtien päätoimittajat sekä kotimaiset ja ulkomaiset kutsuvieraat.

Pääsääntöisesti puhe- ja esitysoikeuden omaavat eivät ole asettuneet ehdolle puoluekokousedustajiksi. Sama pätee useimmiten myös puheoikeutettuihin. Näin ollen em. tehtävissä toimineille ei synny kaksoisroolia, vaikkei sitä erityisesti ole säännöissä kiellettykään.

Puoluekokoukselle voivat tehdä aloitteita puolueosaston jäsen, puolueosasto, kunnallisjärjestö, piirijärjestö, puoluehallitus, puoluevaltuusto ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, valtuuskuntamme Euroopan parlamentissa, Sosialidemokraattiset Naiset, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sosialidemokraattiset Nuoret, Sosialidemokraattiset Opiskelijat sekä Wanhat Toverit. Jäsenistön eri näkökulmat on siis mahdollista tuoda kattavasti esille.

Kalevi Sorsa -säätiö ei ole organisaationa hakenut sisarjärjestöstatusta. Se on säätiönä myös hyvin erilainen verrattuna olemassa oleviin, henkilöjäsenyyteen perustuviin sisarjärjestöihin.

Puoluehallitus pitää hyvänä periaatteena sitä, että SDP:n säännöt jatkossakin mahdollistavat enemmän kuin rajoittavat.

188 Vain yksi ääni jäsenäänestyksissä

Summan Työväenyhdistys ry

SDP:n sääntöjen 33 § määrittelee jäsenäänestyksistä seuraavaa:

– Puoluekokousedustajien vaaleissa äänioikeutettu voi äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin vaaliyhtymästä on puoluekokousedustajia valittava.

– Kansanedustajaehdokkaista toimeenpantavassa jäsenäänestyksessä kukin äänioikeutettu voi äänestää enintään puolta siitä ehdokasmäärästä, joka vaalipiirissä voidaan puolueen ehdokaslistalle asettaa.

– Kunnallisvaaliehdokkaista toimeenpantavassa jäsenäänestyksessä kukin äänioikeutettu voi äänestää enintään yhtä monta ehdokasta kuin viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa kunnallisvaltuutettuja tuli valituksi puolueen ehdokaslistalta.

Useiden ehdokkaiden äänestäminen turvaa niiden puolueosastojen asemaa, joilla on useita ehdokkaita vaaleissa ja vie näin mahdollisuuden pienempien osastojen ehdokkailta tulla valituiksi. Tämä kaventaa jäsendemokratiaa, jonka tulisi olla yhtä tärkeää, olit sitten pienestä tai suuremmasta osastosta. Myös pienten kuntien Sosialidemokraatteja kiinnostaa puoluetyöhön vaikuttaminen siinä missä suurten kaupunkien vaikuttajia.

Summan Työväenyhdistys ry esittää, että

puolueen sääntöjen 33 § muutetaan siten, että kaikissa puolueen jäsenäänestyksissä jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on vain yksi ääni.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 335

189 Aloite SDP:n jäsendemokratian kehittämiseksi

Hakametsän Sosialidemokraatit ry

SDP:n perusajatuksiin kuuluu hyvinvointiyhteiskunnan toteuttaminen vahvan valtion muodossa, joka toimii demokaraattisesti ja avoimesti. Vahvan valtion korostaminen on nykyisin ajankohtaisempaa kuin viimeisten vuosikymmenten aikana, koska hyvinvointiyhteiskunta on murentumassa mm. sote-uudistuksen avatessa mahdollisesti sosiaali- ja terveyspalvelut markkinoiden temmellyskentäksi.

Jotta olisimme uskottavia ajatuksessamme demokraattisesti ja avoimesti toimivasta valtiosta tulee puolueemme omaa toimintaa kehittää jäsendemokratian ja avoimuuden osalta vastaamaan tämän päivän kansalaisten tottumuksia. SDP:stä pitää ja voidaan rakentaa kansalaisten vaikuttamisen todellinen kanava madaltamalla osallistumiskynnystä puolueen päätöksen tekoon ja mahdollistamalla vallan nykyistä parempi jakautuminen jäsenkunnan tavoitettavaksi.

On luonnollista, että traditionaalisen organisaation toiminta ajan oloon saattaa jäädä polkemaan paikalleen maailman ympärillä mennessä eteenpäin. Näin myös puolueellemme on käynyt. Uskomme alla esittämiemme muutoksien edistävän puolueen sisäistä demokratiaa ja avoimuutta ja että ne edistävät myös puolueemme toimintaa.

Tämä vuoksi Hakametsän Sosialidemokraatit ry esittää, että

puoluekokous päättäisi seuraavista uudistuksista puolueemme toiminnassa tulevassa puoluekokouksessaan:

1. Järjestetään todellinen jäsenvaali puoluekokousedustajista

Puoluekokous muuttaa puoluekokousedustajien valintatapaa siten, että puoluekokousedustajat valitaan piireittäin jäsenvaalilla, johon vaaliin ehdokkaat asettaa puolueyhdistysten jäsenkokous. Puoluekokousedustajien vaali voidaan järjestää samanaikaisesti puheenjohtajiston jäsenvaalin kanssa, ja vaali voidaan toimittaa myös sähköisiä äänestysmenetelmiä hyödyntäen. Jäsenäänestyksen toteuttavan piirin alueella on syytä harkita vaalialueiden käyttämistä, jotta edustukset eivät keskity jäsenkeskittymien kunnallisjärjestöille tai vastaaville yhdistyksille.

2. Edustusoikeus puoluekokouksessa

Edustusoikeus ja samalla myös ehdokaskelpoisuus puoluekokouksessa olisi vain sellaisilla puolueen jäsenillä, joilla asemansa puolesta ei ole puhe-/esitys- ja läsnäolo-oikeutta puoluekokouksessa.

3. Piirijärjestöjen johdon kiinteämpi yhteys puolueen johdon toimintaan

Piirijärjestöjen puheenjohtajat ovat puolueen kenttätason perustoimijoita. Heidän panoksensa puolueen hyväksi tulisi nykyistä paremmin hyödyntää siten, että tieto puoluehallituksen tavoitteista ja päätöksistä perusteluineen olisi nopeasti kentällä piiritasolla käytössä. Puolueen tulee harkita, millä tavalla piirien puheenjohtajat voidaan kytkeä nykyistä kiinteämmin puolueen arkisen toiminnan piiriin.

4. Puoluesihteerin toimenkuva ja valinta

Puoluesihteerin toimenkuva tulisi muuttaa enemmän puolueorganisaation toiminnasta ja henkilöstöstä vastaavaksi johtajaksi, joksi se on jo käytännössä muuttunutkin poliittisen johtamisen tapahtuessa puolueen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajiston toimesta. Puoluesihteerin tulisi olla vastuussa toimistaan puoluehallitukselle, jolloin puoluesihteerin valinta olisi luontevaa siirtää puoluehallituksen tehtäväksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 335

190 Sääntömuutos Naispiirien aloiteoikeuden toteuttamiseksi

Sosialidemokraattiset Naiset

Tasa-arvon nimissä ja naisnäkökulman esille tuomisessa on tärkeää, että mahdollisimman monen naisen mielipide ja kannatus tulevat esille puolueen toiminnassa. Puolueen naisjäsenten toiminta naispiireissä on yksi toimintamuoto. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että naispiireillä ei ole aloitteen teko-oikeutta puoluekokoukselle.

Puoluekokousaloitteet naispiirihallituksen tasolta ovat monien naisten yhteen sovitettu mielipide alueen seutukuntien asioista. Useamman naisen yhteisellä mielipiteellä tulee olla painoarvoa politiikan suunnan määrittelyssä.

Edellä lausuttuun viitaten Sosialidemokraattiset Naiset esittävät, että

puolueen sääntöjä muutetaan siten, että Sosialidemokraattisilla Naispiireillä on puoluekokoukseen aloitteiden esitysoikeus.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 337

191 Kalevi Sorsa -säätiölle vastaavat oikeudet kuin muilla puoluetta lähellä olevilla järjestöillä

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Samuli Sinisalo

Puolueen toimintaa on viime vuosina kehitetty entistä avoimempaan ja osallistavampaan suuntaan. Tätä kehitystä on syytä jatkaa tulevaisuudessakin. Avoimuuden, osallistamisen ja osallistumisen tulee kohdistua sekä puolueen ulkopuolisiin tahoihin (eli potentiaalisiin kannattajiin, äänestäjiin ja aktiiveihin), että puolueen sisäisiin organisaatioihin ja prosesseihin. Vain vuorovaikutusta, avoimuutta ja kommunikaatiota lisäämällä saamme uudet ideat virtaamaan ja valjastettua menestyksekkääksi poliittiseksi toiminnaksi.

Siksi esitän, että

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sääntöjen pykäliin 14 ja 38 tehtäisiin molempiin pienet muokkaukset. Alla kyseiset pykälät, joihin ehdottamani muutokset on kirjoitettu lihavoidulla kursiivilla:

”14 § Aloitteita puoluekokoukselle voi tehdä puolueosaston jäsen, puolueosasto, kunnallisjärjestö, piirijärjestö, puoluehallitus, puoluevaltuusto ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa sekä Sosialidemokraattiset Naiset – Socialdemokratiska Kvinnor -järjestö, Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK r.y., Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Socialdemokratisk Ungdom rf ja Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry, Socialdemokratiska Studerande – SONK rf , Suomen Wanhat Toverit ry ja Kalevi Sorsa -säätiö.

”38 § Läsnäolo- ja puheoikeus puoluevaltuuston kokouksissa on Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän edustajilla, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen Euroopan valtuuskunta Euroopan parlamentissa jäsenillä, valtioneuvoston jäseninä olevilla puolueen edustajilla, puoluetoimiston valtuutetuilla toimitsijoilla, piirijärjestöjen toiminnanjohtajilla, puoluelehtien päätoimittajilla, Sosialidemokraattiset Naiset – Socialdemokratiska Kvinnor -järjestön, Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK r.y:n, Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n, Socialdemokratisk Ungdom rf, Sosialidemokraattiset Opiskelijat – SONK ry, Socialdemokratiska Studerande – SONK rf:n , Suomen Wanhat Toverit ry:n ja Kalevi Sorsa -säätiön  valtuutetuilla edustajilla.”

Näillä muutoksilla Kalevi Sorsa -säätiölle annettaisiin vastaavat oikeudet kuin muilla puoluetta lähellä olevilla järjestöillä. Myönnettäköön, että pykälässä 14 käsitelty aloiteoikeus puoluekokoukseen on kosmeettinen muutos – Kalevi Sorsa -säätiön vaikuttavuus tulee tutkimuksen ja keskustelun kautta, ei puoluekokousaloitteiden. Mutta samalla todettakoon, että tämä koskee myös muita pykälässä 14 mainittuja puolue-elimiä, kuten esimerkiksi Sosialidemokraattista eduskuntaryhmää. Pykälän 38 muutoksella ja läsnäolo-oikeudella puoluevaltuuston kokouksissa taas on tiedonkulkua ja käytännön työtä parantavia vaikutuksia. Fyysinen läsnäolo lisäisi vuorovaikutusta Puolueen ja Säätiön välillä ja tukisi tiedon- ja ajatustenvaihtoa näiden organisaatioiden välillä tehostaen toimintaa.

Käytännön hyötyjen lisäksi kyse on periaatteesta. Millä perusteilla ja miksi Säätiön aloiteoikeus puoluekokoukseen ja läsnäolo-oikeutta puoluevaltuustossa tulisi evätä? Miten voidaan perustella nykytilannetta, jossa Puolueen ja sen perustaman ajatuspajan välinen etäisyys on rakenteellisesti pidempi kuin Puolueen ja esimerkiksi Nuorten Kotkien Keskusliiton? Kalevi Sorsa -säätiön tulisi olla samat aloite- ja läsnäolo-oikeudet kuin muilla pykälissä 14 ja 38 mainituilla puolue-elimillä ja järjestöillä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 337