Puoluekokous yhtyy aloitteessa 163 esitettyyn monikulttuurisuuden edistämiseen. Monikulttuurisuuden täytyy olla läpileikkaava teema kaikissa SDP:n ohjelma- ja politiikkalinjauksissa, ennemmin kuin erillisenä ohjelmana.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 164 ja toteaa, että tavoitteet maahanmuuttajapalveluiden yhdenmukaistamisesta on otettu huomioon jo SDP:n kotouttamisohjelmassa.


Puoluekokous yhtyy aloitteessa 163 esitettyyn monikulttuurisuuden edistämiseen. Monikulttuurisuuden täytyy olla läpileikkaava teema kaikissa SDP:n ohjelma- ja politiikkalinjauksissa, ennemmin kuin erillisenä ohjelmana.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen 164 ja toteaa, että tavoitteet maahanmuuttajapalveluiden yhdenmukaistamisesta on otettu huomioon jo SDP:n kotouttamisohjelmassa.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 163-164

Aloitteissa esitetään SDP:n sitoutumista monikulttuurisuuden edistämiseen, sekä maahanmuuttajapalveluiden yhdenmukaistamiseen erityisesti turvapaikanhakijoiden osalta. Lisäksi esitetään, että SDP laatii laaja-alaisen monikulttuurisuusohjelman.

Puoluehallitus näkee monikulttuurisuuden voimavarana Suomelle. Globalisoituvassa maailmassa, jossa kulttuurien välinen kanssakäyminen lisääntyy, tulee monikulttuurisuus lisääntymään väistämättä. Monikulttuurisuus on ollut arkipäivää useissa maailman maissa jo useamman vuosikymmenen. Myös Suomessa se on viime vuosikymmeninä tullut yhä pysyvämmäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Puoluehallitus näkee monikulttuurisuuden kaikki politiikan ja yhteiskunnan osa-alueet läpileikkaavana, eikä siksi näe tarpeellisena erillisen laaja-alaisen monikulttuurisuusohjelman laatimista. On tärkeää, että monikulttuurisuus otetaan osaksi kaikkia niitä ohjelmallisia linjauksia, jotka käsittelevät yhteiskunnan kehittämistä.

Puoluehallitus pitää tärkeänä, että kotouttamispalveluita kehitetään kohti yhden luukun periaatetta. Käytänteiden tulee olla yhteneväisiä kaikissa Suomen kunnissa. Koska kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, on tärkeää, että eri kansalaisyhteiskunnan toimijat saadaan nykyistä vahvemmin osaksi kotouttamista. Se on onnistuneen kotoutumisen edellytys.

163 Monikulttuurisuutta on kehitettävä laaja-alaisesti

Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry

Keskustelu monikulttuurisuudesta keskittyy tavanomaisesti kahteen asiaan: maahanmuuttajiin ja heidän kotouttamiseen sekä rasismiin. Laajempi keskustelu yhä monikulttuuristuvan Suomen kehittämisestä toimivaksi monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi puuttuu niin SDP:stä kuin suomalaisesta julkisesta ja poliittisesta keskustelusta.

Suomessa on lukuisia valtakunnallisia ja alueellisia elimiä, jotka on asetettu edistämään maahanmuuttajiin, kulttuurivähemmistöihin ja etnisiin suhteisiin ja siten liittyviä asioita. Merkittävää osaa näistä elimistä leimaa kuitenkin tehottomuus ja edistyksen puute: toimintojen marginaalinen luonne aiheuttaa sen, että rakentavat käytännön teot yhteiskunnan kehittämiseksi jäävät puuttumaan.

Monikulttuurisen yhteiskunnan kehittäminen ei tarkoita ainoastaan rasismin torjumista tai maahanmuuttajien kotoutumista. Se edellyttää kokonaisvaltaisia, strategisesti linjattuja ja koordinoituja alueellisen ja valtakunnallisen tason toimenpiteitä. Kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehittäminen merkitsee aiheen huomioimista yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kuten koulutus-, kulttuuri- ja asuntopolitiikassa. Tarvitaan aitoja ponnisteluja yhdenvertaisten yhteiskunnallisten mahdollisuuksien takaamiseksi Suomen maahanmuuttajille ja vähemmistöille sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja ymmärryksen rakentamiseksi maassamme. Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista. Myös kantaväestöllä on osuutensa yhteisessä sopeutumisprosessissa.

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen on luotava selkeä linja Suomen monikulttuurisuuden kehittämiseksi. Tämä edellyttää yhteistä analyysiä ja aiheen perusteellista pohdintaa. Puolue tarvitsee monikulttuurisuuspoliittisen ohjelman, joka linjaa kulttuurisesti moninaisen yhteiskunnan kehittämisstrategiaa ja toimenpiteitä.

Ohjelman laatimisessa tulee käyttää korkeasti ansioituneita, myös oman kulttuurinsa edustajina pätevöityneitä suomalaisia vähemmistötaustaisia asiantuntijoita ja pitkän linjan vaikuttajia.

Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry esittää, että

– puoluekokous velvoittaa SDP:tä sitoutumaan vastuullisen, edistyksellisen monikulttuurisuuden edistämiseen, mihin sisältyy lyhytjänteisistä, tehottomiksi osoittautuneista toimenpiteistä luopuminen.

– SDP edellyttää Suomelle laadittavan laaja-alainen monikulttuurisuusohjelma, josta eduskunta päättää ja jonka toteuttamiseen osallistuvat sekä valtio ja kunnat että kansalaisyhteiskunta.

– SDP laatii mahdollisimman nopeasti oman monikulttuurisuuspoliittisen ohjelman edellä kuvatulla tavalla.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 307

164 Kohti moniammatillista maahanmuuttajapalveluiden kokonaisuutta

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry

Vakaat elämänolot ja jatkuvuus sekä turvassa olemisen kokemus ovat tärkeitä perusasioita vaikeista oloista tulevien maahanmuuttajien oireilun ennaltaehkäisemisessä ja sen myötä kotoutumisen tukemisessa. Myös varhainen oireilun tunnistaminen on todella tärkeää. Mielenterveyden edistäminen ei liity vain tarpeellisten mielenterveyspalveluiden saamiseen, vaan se on kokonaisuus joka vaikuttaa koko ihmisen elämänpiiriin: Kykyyn selviytyä itsenäisesti arjessa, kykyyn toimia vanhempana, kykyyn sopeutua elämämuutoksiin, opiskelu- ja työkykyyn. Maahanmuuttajilla on tutkimusten mukaan paljon psykiatrisia häiriöitä; riski sairastua skitsofreniaan on 2,8 –kertainen, toisen sukupolven maahanmuuttajilla 4,7- kertainen (Cantor-Graae, Selten, Am. J. Psychiatry 2005). Pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on paljon depressiota ja traumaperäistä stressihäiriötä. Erityisessä riskissä ovat turvapaikanhakijat, joiden tilanteessa epävarmuus ja epävakaus jatkuvat usein pitkään uudessa kotimaassa. Häiriöiden esiintyvyys lisääntyy turvapaikkaprossin pitkittyessä (mm. Halla 2007; 2016). Keskeisiä perusteita kehittää maahanmuuttopalveluiden moniammatillisuutta ovat:

– Suomen turvapaikkapolitiikka on varsin tiukkaa ja Migri arvioi tarkkaan turvapaikan saamisen edellytyksiä. Näin ollen suurella osalla erityisesti Suomeen jäävistä on taustalla vaikeita vaiheita kotimaastaan. Euroopasta kantautuu huolestuttavaa viestiä siitä, miten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveysongelmia ei tunnisteta. Tämä on nähtävissä myös Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksenmukaisten mielenterveyspalveluiden järjestäminen on haastavaa huomioiden erilaisen kulttuuritaustan ja kielen. Tämä aiheuttaa myös viivettä erilaisiin palveluihin ohjautumisessa. Palveluiden järjestämisessä on Suomen sisällä suuria alueellisia eroja ja lainsäädäntöä tarvittaisiin turvaamaan yhdenmukaisuutta ja alueellista tasavertaisuutta.

– Vastaanottokeskusvaiheessa vastuu on keskuksissa ja riippuu paljolti henkilökunnan koulutustaustasta ja osaamisesta, miten erilaisia tarpeita tunnistetaan. Laki takaa välttämättömät ja kiireelliset palvelut. Valtio korvaa kunnille erityispalveluina järjestettävää suurikustanteista hoitoa pakolaisille ja paluumuuttajille.

– Suomalainen palvelujärjestelmä on varsin pirstalainen; Vastaanottokeskusvaiheen jälkeen kotoutumisesta vastaa pääasiassa uuden kotikunnan sosiaalitoimi ja työllisyyspalvelut.  Mielenterveyspalveluita on järjestetty vaihtelevasti ja alueellisia eroja on paljon. Erityistä asiantuntemusta on esim. Tampereen seudulle vuonna 1996 perustetussa Maahanmuuttajien psykiatrian poliklinikassa (Halla 2007) ja esim. Helsingin Diakonissalaitoksen Kidutettujen kuntoutuskeskuksella.

Kotoutumista hoitavilla vastuutahoilla tulisi olla riittävä, ihmisten arkea lähelle pääsevä moniammatillinen resurssi näiden asioiden kanssa työskentelyyn kokonaisuutena, kuten osaamista tunnistaa erilaisia psyykkisen oireilun merkkejä ja sen vaikutusta esimerkiksi perheeseen ja lasten kehitykseen. Varhainen tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen sekä moniammatillinen yhteistyö ovat tässä avainasemassa.

Tärkeänä toimena tilanteen parantamiseksi ehdotamme:

– Niin sanotun yhden luukun palvelumallia maahanmuuttopalveluihin ja nykyistä keskitetympiä palveluita tälle erityistä tukea tarvitsevalle ja haavoittuvalle ihmisryhmälle. Turvataan moniammatillinen henkilökunta matalan kynnyksen maahanmuuttajapalveluihin. Lisäksi lainsäädäntöä tarvitaan turvaamaan palveluiden alueellista yhdenvertaisuutta. Palvelumallin kehittämisessä olisi tärkeää hyödyntää vuonna 2016 alkaneen Paloma-hankkeen tuloksia (Kyseessä THL:n ja Mielenterveysseuran EU-rahoitteinen hanke maahanmuuttajien mielenterveyspalveluiden kartoittamiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi).

Leppävaaran Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten palvelut saataisiin sekä vastaanottokeskusvaiheessa että sen jälkeen järjestetyksi mahdollisimman yhdenmukaisesti ja sujuvasti ns. yhden luukun periaatteella eri puolilla Suomea.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 308