Puoluekokous pitää perusteltuna molempien kansalliskielten opetusta, haluaa vahvistaa kansalliskielten osaamista sekä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä.

Utskottets förslag

Partikongressen tycker att utbildningen i de båda nationalspråken är befogad, vill stärka kunnandet i nationalspråken och understryker betydelsen av mångsidiga språkkunskaper.


Puoluekokous pitää perusteltuna molempien kansalliskielten opetusta, haluaa vahvistaa kansalliskielten osaamista sekä korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä ja viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.

Beslutsförslag

Partikongressen tycker att utbildningen i de båda nationalspråken är befogad, vill stärka kunnandet i nationalspråken och understryker betydelsen av mångsidiga språkkunskaper, och hänvisar till det bildningspolitiska programmet.

Lausunto aloitteisiin 101–102

Aloitteessa 101 esitetään, että kaikille oppilaille pakollisen toisen kotimaisen kielen tarvetta arvioitaisiin kriittisesti uudelleen tavoitteena faktoihin pohjautuva ja asiallinen keskustelu pakollisista kieliopinnoista. Aloitteessa 102 esitetään, että ruotsin kielen opiskelun tulee säilyä pakollisena sekä peruskoulussa että lukiossa ja että ruotsin opetuksen asemaa tulee monin tavoin vahvistaa ja oppilaiden motivaatiota ruotsin opintoihin parantaa.

Ruotsin kielen käytön laajuus eri puolilla maata vaihtelee voimakkaasti, riippuen ensisijaisesti äidinkieleltään ruotsinkielisen väestön väestöosuudesta. Erityisesti itäisissä maakunnissa ruotsinkielisen väestön osuus on ollut rannikkoseutua lukuun ottamatta hyvin alhainen. Koko maassa äidinkieleltään ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus on myös laskussa, mikä on vähentänyt ruotsinkielen käyttöä päivittäisessä vuorovaikutuksessa.

Monissa suurissa kaupungeissa äidinkieleltään venäjänkielisen väestön osuus on ylittänyt tai on ylittämässä ruotsinkielisen väestön osuuden, mikä korostaa venäjän merkitystä myös asukkaiden päivittäisessä vuorovaikutuksessa, ei ainoastaan erityisesti Itä-Suomessa tärkeänä taloudellisen vuorovaikutuksen kielenä.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu on ollut pakollista peruskoulun syntymisestä lähtien. Kansakoulussa ei perinteisesti opiskeltu vieraita kieliä, vaikka se mahdollistettiin 1960-luvulla. Oppikoulussa kielten opiskelu oli laajaa ja peruskoulu-uudistuksen yhteydessä kaikille oppilaille tuli pakolliseksi opiskella kahta vierasta kieltä, joista toinen olisi toinen kotimainen kieli.

Yleisesti on arvioitu, että ruotsin kielen opiskelun aloitusajankohta on oppimismotivaation kannalta epäsuotuinen. Toisen kotimaisen kielen aloittamisajankohta aikaistuu nykyiseltä seitsemänneltä luokalta kuudennelle luokalle vuonna 2016 voimaan tulevassa uudessa perusopetuksen tuntijaossa. Vuosina 2001 ja 2008 tehdyt arviot kotimaisten kielten osaamisesta osoittavat, että ruotsin osaaminen on selvästi heikentynyt. Esimerkiksi ylioppilaskokeissa ruotsin osaaminen on heikentynyt.

Tasa-arvon lisäämisen kannalta on olennaista se, että alemman koulutustason perheistä tulevat lapset saavat päiväkodissa ja koulussa samanlaiset edellytykset rikkaan kielitaidon kehittymiselle, jonka koulutettujen vanhempien kotitausta usein tarjoaa. Niin oman äidinkielen kuin vieraiden kielten opiskelussa tarvitaan uudenlaista ajattelua, jossa hyödynnetään lapsen ja nuoren kielellisiä herkkyyskausia ja monipuolistetaan vieraiden kielten osaamista.

Kieliolosuhteiden muuttuessa on selvää, että kansalaisten kielitaidon on laajennuttava kotimaisista kielistä ja englannista muihin maailman valtakieliin, kuten kiinaan, espanjaan ja ranskaan sekä alueellamme ja taloudelliselle toiminnallemme keskeisiin kieliin kuten venäjään ja saksaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kehitys on tässä suhteessa kulkenut nopeasti väärään suuntaan näiden kielten opiskelun jatkuvasti vähentyessä. Vähimmäistavoite on, että jokainen oppii vähintään kolmea vierasta kieltä sellaisella tasolla, että voi käyttää kieltä omassa arjessaan.

Kielitaidon laajentamistarpeesta ei kuitenkaan seuraa, että toisen kotimaisen kielen asemaa lailliselta asemaltaan kaksikielisessä maassa olisi syytä kaventaa. Puoluehallitus pitääkin tärkeänä, että toisen kotimaisen kielen opetuksen ajankohta ja opetuksen tapa päivitetään tukemaan opiskelumotivaatiota ja oppilaiden laajaa kielellistä sivistystä edistetään laajentamalla kieltenopiskelua perusopetuksessa.

Partistyrelsens utlåtande till motionerna 101-102

I motionen 101 föreslås att behovet av den obligatoriska undervisningen i det andra inhemska språket borde granskas kritiskt på nytt, med målsättningen att föra en saklig och faktabaserad diskussion om obligatoriska språkstudier. I motionen 102 föreslås att den obligatoriska undervisningen i svenska förblir obligatorisk både i grundskolan och i gymnasiet, och att svenska undervisningens ställning måste stärkas och elevernas motivation att lära sig svenska förbättras.

Användningen av svenska på olika håll i landet varierar kraftigt, beroende i första hand på hur stor andel av befolkningen som har modersmålet svenska. Speciellt i de östra landskapen har de svenskspråkigas andel, med undantag för kusten, varit mycket låg. I hela landet har de svenskspråkigas relativa andel av befolkningen sjunkit, vilket har minskat användningen av svenskan i den dagliga kommunikationen.

I många stora städer har de ryskspråkigas andel av befolkningen överskridit eller håller på att överskrida den svenskspråkiga befolkningens andel, vilket understryker ryskans betydelse även i invånarnas dagliga kommunikation. Ryskan är alltså inte enbart ett viktigt handelsspråk i Östra-Finland.

Studierna i det andra inhemska språket har varit obligatoriska sedan grundskolan grundades. I folkskolan studerade man inte i allmänhet främmande språk, även om det blev möjligt på 1960-talet. I läroskolan läste man flera språk och i samband med grundskolereformen blev det obligatoriskt för alla elever att läsa två främmande språk, varav det andra var det andra inhemska språket.

I allmänhet har man gjort bedömningen att tidpunkten då studierna inleds är dålig med tanke på motivationen att lära sig. Studierna i det andra inhemska språket kommer att tidigareläggas från nyvarande sjunde årskurs till sjätte årskurs år 2016 när den nya timfördelningen träder i kraft. De undersökningar som gjorts år 2001 och 2008 om kunnandet i det andra inhemska språket visar att kunnandet i svenska klart har försvagats. I studentskrivningarna har t.ex. kunnandet i svenska försämrats.

Med tanke på jämlikheten är det väsentligt att barn från familjer med en lägre utbildningsgrad i dagvården och skolan ges samma förutsättningar till att språkkunskaperna utvecklas, som barn till utbildade föräldrar ofta får. Det behövs nytt tänkande såväl i inlärningen av det egna modersmålet som i främmande språk, där man utnyttjar barn och ungas språkliga känslighetsperioder och gör kunnandet i främmande språk mera mångsidigt.

När språkförhållandena förändras är det klart att medborgarnas språkkunskaper måste utvidgas från de inhemska språken och engelska till andra världsspråk, som kinesiska, spanska, franska samt de för vår region och ekonomiska verksamhet centrala språken ryska och tyska. Under de senaste tio åren har utvecklingen i snabb takt gått åt fel håll, då studierna i dessa språk hela tiden har minskat. Minimikravet är att var och en lär sig minst tre främmande språk på en sådan nivå, att hen kan använda språket i sin vardag.

Trots att språkkunskaperna bör breddas betyder det inte att det andra inhemska språkets ställning i vårt lagstadgat tvåspråkiga land borde försämras. Partistyrelsen anser att det är viktigt att tidpunkten då man tar in det andra inhemska språket och undervisningsmetoderna uppdateras, så att det stöder studiemotivationen, och att elevernas breda språkliga bildning förbättras genom att utvidga språkutbildningen i grundutbildningen.

101 Toisen pakollisen kielen asemaa tarkasteltava kriittisesti

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ruotsin kieli on toinen kotimainen kieli ja siten velvoittaa lapsia ja nuoria opiskelemaan ruotsia. Kuitenkaan alueellisesti toinen kotimainen kieli ei välttämättä ole relevantti esimerkiksi työllistymisen kannalta, vaan jokin toinen vieras kieli, kuten venäjä, voisi palvella työelämän tarpeita paremmin.

Keskustelua toisen pakollisen vieraan kielen opiskelusta ruotsin kielen opiskelun sijaan on käyty, mutta selvityksiä tulisi tehdä lisää keskustelun etenemiseksi.

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

puolue selvittää aidosti toisen vieraan kielen alueellisen vaihtelun mahdollisuudet, uhkat ja resurssit, jotta kielipoliittista keskustelua voidaan käydä avoimesti, kriittisesti ja faktoihin perustuen.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 136

102 Svenskan bör förbli obligatorisk i finska skolor

Vanda Svenska Socialdemokrater rf:s motion

Debatten om den obligatoriska svenskan i finska skolor har gått het under senare tider. Ivrarna för avskaffande av obligatoriet anser att svenskan tar för mycket av elevernas tid och studieenergi och att språket bör ge plats för andra viktigare världsspråk.

Finska studerande och studenter har i flera år klarat sej väl i det engelskspråkiga språktestet TOEFL (Test of English as a Foreign language) och de höga poängen visar att skolstudier i svenska ej varit ett hinder för uppnående av utmärkta kunskaper i engelska. För ett antal år sedan kunde vi läsa att Disneyland i Frankrike prioriterade ungdomar från Finland i valet av sommarvikarier som guider på franska i nöjesparken, eftersom dessa talade en så utmärkt franska, bättre än tyska och engelska sökande.

Man har betonat att finnarna bör satsa mera på ryska, att dessa kunskaper främst krävs vid östgränsen. De flesta finnar klarar sej på två språk eller fler och att utöver svenskan läsa mera ryska i Finland borde ej leda till större svårigheter.

Finland tillhör Norden både historiskt och kulturellt (vår rättsordning, förvaltning, demokrati och religion kommer från den västerländska sfären.) Vi tillhör Norden och bör kunna upprätthålla naturliga förbindelser med våra grannländer i väst har både Paavo Lipponen och Martti Ahtisaari betonat i flera tal och artiklar under senare tid.

Svenskan behövs fortfarande även inom näringslivet i våra relationer till Sverige. Tankesmedjan Magma har genom forskaren Wilhelm Barner-Rasmussen undersökt vilket språk som används inom svensk-finska företagsrelationer, och kommit fram till att svenskan används för: informella diskussioner, lobbying samt förhandlingar och diskussioner av särskilt viktiga frågor i kontakter med svenska företag. Det har visat sej att engelskan är viktig som ett rationellt, praktiskt och jämlikt allmänspråk, men att svenskan behövs för att skapa djupa och förtroendefulla kontakter.(”Behövs svenskan i näringslivet?”)

Det kan knappast vara vår önskan att endast finlandssvenska personer (som i regel talar två språk) i framtiden ska sköta dessa handelsrelationer med Sverige? Är det diskriminering av våra arbetstagare vi är ute efter i dagens Finland?

Språkbad i svenska har visat sej vara en ypperlig metod att lära sej svenska på ett naturligt sätt. Språkbadet i svenska i finska skolor börjar i förskolan då barnet är 6 år, i lågstadiet undervisas så gott som allt på svenska, i högstadiet utgör ämnen undervisade på svenska ca 30-40 %. Många av dessa elever börjar i gymnasiet läsa svenska som A-språk, en del söker sej till helt svenskspråkiga gymnasier i landet.

Att B-svenskan ska tidigareläggas finns det redan beslut om, men det tragiska i detta beslut är att tilläggsresurser ej samtidigt givits svenskan, Undervisningen som ska påbörjas i åk 6 “äter därför upp” en del av kurserna reserverade för svenskan i högstadiet.

Vanda Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att

svenskan skall förbli obligatorisk i finska grundskolor och gymnasier och att medel bör satsas på att starta flera språkbadsklasser i svenska runtom i Finland. Därutöver bör extra resurser anslås för tidigareläggning av svenskan i lågstadiet så att kursantalet i högstadiet inte blir lidande. Vi bör göra allt för att satsa mer på den obligatoriska B-svenskan i framtiden. Goda kunskaper i kommunikativ svenska är målet. Svensklärare i finska skolor bör uppmuntras att ordna besök för sina elever till svenska skolor, dagisar, eftermiddagsklubbar, svenska seniorföreningar mm. Mera kontakt mellan det finska och svenska skapar motivation för svenskan.

Ruotsin kielen säilyttävä pakollisena suomenkielisissä kouluissa

Vanda Svenska Socialdemokrater rf:n aloite

Keskustelu pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta suomenkielisissä kouluissa on käynyt kuumana viime aikoina. Pakollisen opetuksen poistamisen kannalla olevat ovat sitä mieltä, että ruotsin kielen opetus ottaa liian suuren osuuden oppilaiden ajasta ja että kielen pitäisi antaa tilaa muille tärkeimmille maailmankielille.

Suomenkieliset opiskelijat ja ylioppilaat ovat vuosia pärjänneet englanninkielisessä kielikokeessa TOEFL (Test of English as a Foreign language) ja hyvät pisteet osoittavatkin, että ruotsin kielen opiskelu ei ole toiminut esteenä erinomaisten oppimistulosten saavuttamiseksi englannin kielessä. Joitakin vuosia sitten saimme lukea, että Ranskan Disneyland palkkasi mieluiten kesätyöntekijöitä Suomesta huvipuiston ranskankielisiksi oppaiksi, koska he puhuivat niin erinomaista ranskan kieltä, paremmin kuin saksalaiset ja englantilaiset hakijat.

On painotettu, että suomenkielisten tulisi panostaa enemmän venäjän kieleen, koska näitä taitoja tarvitaan itärajalla. Useimmat suomenkieliset pärjäävät kahdella tai useammalla kielellä. Siksi venäjän opiskelun lisääminen ruotsin kielen ohella ei luulisi johtavan suuriin hankaluuksiin.

Suomi kuuluu Pohjolaan sekä historiallisesti että kulttuurisesti (oikeusjärjestelmä, hallinto, demokratia ja uskonto tulevat länsimaisesta sfääristä). Ruotsin kieli on osa suomalaista identiteettiä, se sitoo meidät Pohjolaan. Meidän on pystyttävä ylläpitämään luonnollisia yhteyksiä naapurimaihimme lännessä, kuten sekä Paavo Lipponen että Martti Ahtisaari ovat painottaneet puheissa ja kirjoituksissa.

Ruotsin kieltä tarvitaan edelleen elinkeinoelämässä yhteyksissä Ruotsiin. Ajatuspaja Magma julkaisi tutkija Wilhelm Barner-Rasmussenin tutkimuksen siitä, mitä kieltä käytetään ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten yhteydenpidossa. Hän on tullut siihen tulokseen, että ruotsia käytetään epävirallisissa yhteyksissä, lobbauksessa sekä erityisen tärkeissä neuvotteluissa ja keskusteluissa ruotsalaisten yritysten kanssa. Tutkimuksesta käy ilmi, että englanti on tärkeä rationaalisena, käytännöllisenä ja tasa-arvoisena yleiskielenä, mutta että ruotsia tarvitaan syvien ja luottamuksellisten yhteyksien luomiseksi. (”Behövs svenskan i näringslivet?”)

Ei liene kenenkään toive, että ainoastaan suomenruotsalaiset henkilöt (jotka yleensä puhuvat kahta kieltä) hoitavat näitä kauppasuhteita Ruotsin kanssa tulevaisuudessa? Ei kai Suomessa ole tavoitteena syrjivien käytäntöjen luominen?

Kielikylpytoiminta ruotsin kielessä on erinomainen keino oppia ruotsin kieltä luonnollisella tavalla. Kielikylpy ruotsin kielessä alkaa suomenkielisissä kouluissa esikoulussa, kun lapset ovat 6-vuotiaita. Ala-asteella opetus on kutakuinkin kokonaan ruotsiksi ja yläasteella ruotsinkielisen aineopetuksen osuus on noin 30-40 %. Näistä oppilaista monet lukevat ruotsia A-kielenä, osa hakeutuu kokonaan ruotsinkielisiin lukioihin.

B-ruotsin aikaistamisesta on jo päätös olemassa, mutta on valitettavaa, ettei samalla annettu ruotsin kielen opetukseen lisää resursseja. Kuudennella luokalla alkava opetus ”syö” osan yläasteelle varatuista kursseista.

Vanda Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

ruotsin kielen opetus säilyy pakollisena oppiaineena suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa ja että määrärahoja lisätään ruotsinkielisten kielikylpyluokkien perustamiseksi ympäri Suomea. Tämän lisäksi tarvitaan lisää resursseja ruotsin kielen aikaistamiseen, jotta uudistus ei vaikuta kielteisesti kurssitarjontaan yläasteella. Meidän on panostettava enemmän pakolliseen B-ruotsiin tulevaisuudessa. Hyvät suulliset ruotsin kielen taidot tulee olla tavoitteena. Suomenkielisissä kouluissa toimivia ruotsin kielen opettajia tulee rohkaista järjestämään oppilailleen vierailuja ruotsinkielisiin kouluihin, päiväkoteihin, iltapäiväkerhoihin, senioriyhdistysten kokouksiin ym. Suomen- ja ruotsinkielisten yhteisöjen tiiviimpi yhteydenpito motivoi oppimaan ruotsia.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 136

  • Tammikuu 2017

    Maan hallitus on ohjelmassaan linjannut, että ”mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti”. Tässä Pauli Kiurun ponnessa, joka hyväksyttiin edellisellä vaalikaudella äänin 93-89, eduskunta edellytti, ”että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua”.

     

    Opetusministeri on ilmoittanut tuovansa eduskuntaan esityksen ruotsin kielen vapaaehtoisen opetuksen kokeilemisesta keväällä 2017. Hallituspuolueiden julkituotuna tavoitteena on kokeilun kautta monipuolistaa opiskelijoiden eri kielten osaamista.