Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.


Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen opiskelijoiden asumisen tukemisen tavasta ja tasosta sekä perheellisten opiskelijoiden asemasta ja katsoo, että opintotukijärjestelmää on syytä edelleen uudistaa ainakin ensi vaiheessa kustannusneutraalisti, tavoitteena selkeämpi, kannustavampi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi opintotukijärjestelmä, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja kohtuullisen toimeentulon sekä viittaa sivistyspoliittiseen ohjelmaan.

Aloitteessa esitetään, että opintotukijärjestelmää tulisi kehittää opintorahapainotteisena.

Nykyinen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Itsenäisesti asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintotuen enimmäismäärä Suomessa on syksystä 2014 lähtien noin 900 euroa kuukaudessa. Itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä toisen asteen opiskelijalla puolestaan tuen enimmäismäärä on syksystä 2014 lähtien noin 850 euroa kuukaudessa. Opintotuki sidotaan indeksiin syksyllä 2014.

Opintotuen menot ovat vuonna 2012 noin 800 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtio tukee toisen asteen opiskelijoiden koulumatkoja koulumatkatuella, korkeakouluopiskelijoiden ruokailua sekä erityisesti korkeakouluopiskelijoita palvelevia opiskelija-asuntoyhteisöjä. Kaikkiaan valtio käyttää erilaisiin opintotukimenoihin vuosittain siis noin 900 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomattava, että määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaville myönnettävä opintolainavähennys alentaa valtion verotuloja.

Opintotukijärjestelmän suurimmat ongelmat ovat liittyneet siihen, että tuella on ollut hyvin pieni kannustinvaikutus opintojen loppuunsaattamiseen kohtuullisessa ajassa, opintolainan käyttö on jäänyt erittäin vähäiseksi eikä tuki ei ole seurannut kustannuskehitystä. Indeksisidonnaisuuden puuttuessa opintotuen ostovoima on tämän vuoksi heikentynyt ja erilliset tasokorotukset opintotukeen ovat vaikeassa taloustilanteessa olleet kustannusvaikutuksiltaan suuria.

Suomessa opiskelijat velkaantuvat opintolainan perusteella muissa Pohjoismaissa opiskeleviin nähden kaikkein vähiten. Kansaneläkelaitoksen tilastojen perusteella korkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on valmistumishetkellä opintolainaa. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainan määrä valmistumishetkellä on noin 6 000 euroa (mediaani). Opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille otettiin käyttöön automaattinen opintolainan valtiontakauksen myöntäminen 1.8.2011 lukien. Takauksen myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijan on nostettava opintolainaa. On tarpeen seurata, miten lainatakauksen automaattinen myöntäminen vaikuttaa opintolainan käyttöön. Opiskelijan riskiä opintolainan nostamisesta tulisi vähentää lisäämällä opintotukeen nykyistä tehokkaampi vakuutus sen varalle, että koulutus ei tuo yksilölle taloudellista hyötyä, ja edelleen lisätä opintolainan käyttöä.

Opintotuen perusperiaate, jossa tuki kokonaisuutena muodostuu sekä rahamuotoisesta tuesta että lainasta, on toimiva ja oikeudenmukainen. Sen sijaan opintotukijärjestelmää on syytä selkeyttää ja sen kannustavuutta lisätä. Esimerkiksi opiskelijoiden asumisen tukeminen voisi olla perusteltua irrottaa opintotuesta ja siirtää se erillisen asumisen tukijärjestelmän vastattavaksi.

96 Opintorahapainotteinen opintotuki opiskelijan opintojen mahdollistajana

Lappeenrannan Työväenyhdistys ry:n aloite

Opintotukijärjestelmällä on keskeinen rooli koulutuksellisen tasa-arvon edistäjänä sekä yhteiskunnan osaamistason kasvun ja ylläpidon mahdollistajana. Yhteiskunnassa ymmärretään koulutuksen ja opiskelun merkitys myös yksilöiden erilaisuuden näkökulmasta. Tukijärjestelmä huomioi opiskelijoiden muuttuvat elämäntilanteet ja erilaiset opiskeluolosuhteet. Tuki koostuu opintorahasta sekä vapaaehtoisesta opintolainasta. Opintoraha on sillä tasolla, että se kattaa opiskelijan välttämättömät elinkustannukset ja näin ollen mahdollistaa tosiasiallisesti päätoimisen opiskelun. Opiskelijan asumisen tuki kattaa kohtuullisen osan asumismenoista.

Opintotuki on vastikkeellinen ja kannustava koulutuspoliittinen tuki; opiskelijan sosiaaliturva, joka mahdollistaa yhteiskunnan kaikkien jäsenten kouluttautumisen. Opintotuen kannustavuus konkretisoituu opiskelijalle jo opintojen aikana. Opintotuki mahdollistaa opiskelun kaikissa elämäntilanteissa ja ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Opiskelun, työnteon, perhe-elämän ja vapaa-ajan yhdistäminen onnistuu opintotukijärjestelmän sitä rajoittamatta.

Lappeenrannan Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP sitoutuu edistämään opintotukijärjestelmän kehittämistä vahvasti opintorahapainotteisena ja varmistamaan vapaaehtoisen opintolainan nostamisen säilymisen sekä parantamaan perheellisten opiskelijoiden tukea ja kaikkien opiskelijoiden asumisen tukea.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 130

  • Tammikuu 2017

    Maan hallitus päätti hallitusohjelmassa leikata opintotuesta 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja 150 miljoonaa pidemmällä aikavälillä. Opintotukilakia muutettiin siten, että korkea-asteen opintorahan tasoa laskettiin toisen asteen opintorahan tasolle ja tukiaikaa lyhennettiin. Opintolainan valtiontakauksen määrää nostettiin, jolloin opintotuen (opintoraha ja opintolaina) kokonaismäärä kasvaa. Lisäksi opiskelijat siirrettiin ulkomailla opiskelevia sekä opistojen maksullisella linjalla opiskelevia ja opiston asuntolassa asuvia lukuun ottamatta yleisen asumistuen piiriin.