Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

OECD on Suomea koskevassa mielenterveysraportissa todennut, että psykiatrisen avohoidon toimintamuotoja on alettu kehittää ja työntekijöiden koulutustaso on riittävä mahdollistamaan vaikuttavat palvelut. Mielenterveyden häiriöitä sairastavien eliniän odotteen ero muuhun väestöön verrattuna on pienentynyt miehillä 2 vuodella ja naisilla 5 vuodella. Myönteisestä kehityksestä huolimatta mielenterveyden häiriöitä sairastavat miehet kuolevat kuitenkin edelleen 20 vuotta ja naiset 15 vuotta muuta väestöä nuorempina. Kritiikkiä Suomi saa siitä, että mielenterveyspalvelujen menojen osuus on vähentynyt vuoteen 2010 mennessä 4,5 prosenttiin terveydenhuollon kokonaismenoista ja on siten OECD-maiden pienimpien joukossa.

Mielenterveyden keskusliiton julkaiseman mielenterveysbarometrin mukaan Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä suomalaisten yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Asenteiden muutos parempaan on ollut hidasta. Leimautuminen psyykkisen sairauden vuoksi ei ole tilastollisesti vähentynyt. Sairastuneiden omaiset arvioivat, että leimaaminen on jopa vahvistunut 2000-luvulla.

Mielenterveyden palveluille ja mielenterveyden edistämistyölle tulisi saada näkyvyyttä, sekä vaikuttaa asenteisiin niin, että psyykkinen sairastuminen ei aiheuta leimautumista ja johda syrjintään, jolloin avun hakeminenkin tulee helpommaksi.

Lasten ja nuorten terveys ja turvallisuus ovat ensisijaisia tavoitteitamme tässä yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten turvallisuus ja hyvinvointi ovat kaikkien aikuisten vastuulla. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi nuorten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt, mutta myönteisestä kehityksestä huolimatta meillä on edelleen tekemistä lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisessä ja elämänhallinnan tukemisessa.

Varhaisen puuttumisen ja tuen merkitys korostuu mielenterveyspalveluissa. Jokaisen nuoren tulee tarvittaessa saada apua viiveettä. Keskeisessä roolissa nuoren hyvinvoinnin edistämisessä ovat selkeä palvelurakenne ja matalan kynnyksen palvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, sekä uudistettu sosiaalihuoltolaki ovat osaltaan parantaneet nuorten palveluita.

88 Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus turvattava

Vaasan Työväenyhdistys ry:n jäsen Matias Mäkynen, Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Maria Rytkönen, Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Inna Rokosa, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsen Sara Holappa ja Rovaniemen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n jäsen Mikkel Näkkäläjärvi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineiston pohjalta toteutetun Suomi nuorten kasvuympäristönä –tutkimuksen mukaan vuonna 1987 syntyneistä naisista kolmasosalla ja miehistä neljäsosalla on takana joko psykiatrian erikoissairaanhoitoa tai psyykenlääkkeiden käyttöä. Ikäluokka on kärsinyt 90-luvun laman leikkauksista, jotka kohdistuivat perheiden saamiin palveluihin ja lastensuojeluun.

Kaikki, mitä nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi ja toisaalta palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltamiseksi on tehtävissä, kannattaa tehdä. Moni terapeutin kanssa keskustelemisesta hyötyvä nuori ei osaa, uskalla, halua tai jaksa hakea apua, koska sitä on vaikea saada ja toisaalta mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen vaikeita asenteita ja tabuja. Psykiatrisen hoidon saaminen ei saa riippua hoitoa tarvitsevan nuoren maksukyvystä, vaan avun tarpeesta. Kaikilla nuorilla ei ole varaa Kela-korvattuun psykoterapiaan. Tämän takia julkisen puolen psykoterapiapalvelujen määrää on lisättävä.

Parempi mielenterveys ja helpommin saatava hoito johtaisi koko yhteiskunnan parempaan vointiin, mistä koituisi pääasian eli inhimillisen hyvän lisäksi jopa taloudellisia hyötyjä. Jokaiselle nuorelle tulisi turvata ennaltaehkäisevänä palveluna psykologin vastaanotto vähintään kerran sekä yläkoulun että toisen asteen koulutuksen aikana. Kaikkien psykologin apua tarvitsevien on saatava joko riittävästi käyntejä psykologilla tai, jos käynnit eivät riitä, mahdollisuus psykoterapiaan tai vastaavaan hoitoon. Myös työkyvyn ylläpidon kannalta ennaltaehkäisevät psykologipalvelut olisivat viisas investointi monelta työnantajalta.

Leikkauksia ja säästöjä ei voida tehdä kohtuuttomasti lasten, nuorten ja heikompiosaisten kustannuksella, eikä se ole taloudellisestikaan järkevää. Lapsuudessa syntyneet ja hoitamatta jääneet ongelmat vain kasaantuvat ja kasvattavat yhteiskunnan menoja liian myöhään hoidettuina tai hoitamattomina.

Esitämme, että

SDP edistää nuorten matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 182

Eero Pirttijärvi
Pirkanmaa

Päätösesitys:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja esittää toimenpideohjelman laatimista edistämään nuorten mielenterveyspalveluiden ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden saatavuutta.