Puoluekokous yhtyy näkemykseen siitä, että lapsettomuuden hoidon tulee olla mahdollista kaikille tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Puoluekokous edellyttää, että SDP pitää yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita esillä kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyössä ja vaikuttamisessa.


Puoluekokous yhtyy näkemykseen siitä, että lapsettomuuden hoidon tulee olla mahdollista kaikille tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Puoluekokous edellyttää, että SDP pitää yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita esillä kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyössä ja vaikuttamisessa.

Aloitteessa todetaan, että lapsettomuuden hoidon tulisi olla mahdollista kaikille lapsettomuudesta kärsiville tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.

Vuonna 2014 uudistetussa hedelmöityshoitoja koskeva suosituksessa (yhtenäiset kiireettömän hoidon kriteerit) korostuvat yksilöllinen harkinta ja onnistumisen lääketieteelliset perusteet.

Suosituksen mukaan lähtökohtana hedelmöityshoidoille on hoitojen vaikuttavuus. Mahdollisimman moni hoitoa tarvitseva pyritään saamaan oikea-aikaisesti hoidon piiriin. Ennen hoidon aloittamista arvioidaan riskit sekä äidin että sikiön terveyden kannalta. Suosituksessa todetaan myös, että hedelmöityshoitoa voidaan toteuttaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys, jos siihen on perusteet.

Hedelmöityshoidon kriteerien päivitystarve nousi esiin HIV-positiivisten syrjintää koskevasta eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä. Kuten aloitteessa todetaan, on osa hedelmöityshoitoja antavista yksiköistä rajannut potilaita syrjivin kriteerein, ja esimerkiksi naisparit eivät ole saaneet asianmukaista kohtelua tai tarpeellista hedelmöityshoitoa julkisessa terveydenhuollossa.

Lisäksi nopeasti kehittyvällä alalla oli tiedossa muita muutostarpeita, joista osa vaati keskittämistä. Selvityksen mukaan vuonna 2012 Suomessa toimi 23 hedelmöityshoitoja antavaa terveydenhuollon toimintayksikköä, joista 13 oli yksityistä. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoja annettiin kaikissa viidessä yliopistosairaalassa sekä viidessä keskussairaalassa. Noin 40 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista tehtiin julkisella sektorilla. Hedelmöityshoitoja ilmoitettiin alkaneeksi 13 800 kappaletta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia. Uudistus tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia: peruspalvelut vahvistuvat, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta tiivistyy ja toimintakäytäntöjen yhtenäistämisestä tulee helpompaa. Osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on tärkeää jakaa oikeaa tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä sekä keinoista edistää hedelmällisyyttä.

Sote-uudistukseen suunniteltu valinnanvapausmalli ei saa toteutuessaan lisätä terveydenhuollon eriarvoisuutta. Hedelmöityhoitojen sisällyttäminen valinnanvapauden piiriin saattaisi kuitenkin, toisin kun aloitteessa esitetään, myös lisätä hoitojen saatavuutta ja vähentää maksukyvystä johtuvaa eriarvoisuutta. Yhdenvertaisuuden tavoittelun tulee olla lähtökohta järjestelmää uudistettaessa.

85 Eriarvoisuutta vähennettävä lapsettomuuden hoidossa

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ja Eurooppademarit Tähti ry

Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä pariskuntaa, tulevaisuudessa jopa joka neljäs pariskunta kärsii tahattomasta lapsettomuudesta. Kansainvälisten adoptioiden määrä on vähenemässä ja syntyvyys on laskenut viitenä vuonna peräkkäin. Lapsettomuutta hoidetaan lääketieteen keinoin, mutta lapsitoiveen toteutumattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kaikilla elämän osa-alueilla. SDP:n tulee vaikuttaa siihen, että lapsettomuuden hoito on mahdollista kaikille lapsettomuudesta kärsiville tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.

Hedelmöityshoitoihin pääsy on turvattava

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että lapsettomuus on lisääntynyt erityisesti matalasti koulutettujen, matalatuloisempien naisten joukossa. Tähän vaikuttavat sekä taloudelliset että sosiaaliset syyt. Jonot julkiseen lapsettomuushoitoon ovat pitkät etenkin pääkaupunkiseudulla, ja hoitoihin hakeutuminen vaatii sekä henkistä että fyysistä jaksamista.

Tuore sote-palveluiden valinnanvapautta ja rahoitusta koskevat ehdotus (Brommels & al. 2016) linjaa hedelmöityshoitojen kannalta kahta merkittävää asiaa: 1) osa erikoistason terveydenhuollon palveluista voi valtion ja maakuntien päätöksillä tulla valinnanvapauden piiriin ja 2) yksityisten terveyspalvelujen kela-korvaukset poistuvat. Molemmat asiat vaikuttavat merkittävästi tahattomasti lapsettomien mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan hedelmöityshoitoja. Käytännössä kela-korvausten poistuminen tulee vaikuttamaan ainakin aluksi siihen, että julkiset hedelmöityshoitoklinikat kuormittuvat edelleen. Erityisesti HUS on jo kovan paineen alla.

Ellei julkisiin hoitoihin ohjata lisää rahaa, tarkoittaa se sitä että joko jonot pitenevät entisestään tai hedelmöityshoitoihin pääsyn kriteerejä tiukennetaan. Jo nyt klinikoilla on hiukan erilaisia tulkintoja kriteereistä kuten siitä, kuinka monta lasta voi hoitoon tulevalla parilla olla ja lasketaanko esimerkiksi adoptoitu lapsi tähän kiintiöön. Tällä hetkellä sekä naisparit että itselliset naiset on jo käytännössä rajattu julkisten hoitojen ulkopuolelle. On vaarana, että tilanne aiheuttaa entisestään kasvavaa eriarvoisuutta ihmisten välille. On tärkeää, että hedelmöityshoitojen järjestäminen ratkaistaan tavalla, joka ei heikennä hoitoja tarvitsevien mahdollisuuksia päästä hedelmöityshoitoihin.

Oikeus sairausajan palkkaan hedelmöityshoitojen aikana

Voimassaolevat säädökset eivät tällä hetkellä yksiselitteisesti totea hedelmöityshoitoihin osallistuvan oikeutta palkalliseen sairauslomaan, ja työnantajat tekevät erilaisia tulkintoja asiasta. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tahatonta lapsettomuutta ei voida pitää itse aiheutettuna sairautena. Lapsettomuuden hoitoa pitää kohdella, kuten muutakin sairauden hoitoa ja tähän tarvitaan yhtenäinen linjaus.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry ja Eurooppademarit Tähti ry esittävät, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluetta vaikuttamaan lainsäädäntöteitse edellä mainittujen asioiden toteutumiseen yhteiskunnassa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 177