Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Mielipiteen muodostuksen tueksi Suomessa tarvitaan yhteiskunnallista, eutanasiaa koskevaa keskustelua eri näkökulmista. Samalla puoluekokous viittaa saattohoitolain aikaansaamista koskevan aloitteen 87 vastaukseen ja toteaa lisäksi, että on tarve lisätä kansalaisten tietoisuutta hoitotahdon ilmaisemisesta.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Mielipiteen muodostuksen tueksi Suomessa tarvitaan yhteiskunnallista, eutanasiaa koskevaa keskustelua eri näkökulmista. Samalla puoluekokous viittaa saattohoitolain aikaansaamista koskevan aloitteen 87 vastaukseen ja toteaa lisäksi, että on tarve lisätä kansalaisten tietoisuutta hoitotahdon ilmaisemisesta.

Eutanasiasta ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä tulee keskustella, vaikka se olisi vaikeaa. Näin totesi myös valta­kun­nal­linen so­siaali- ja tervey­salan eet­tinen neuvot­te­lu­kunta, joka ­ot­ti muu­tama vuo­si sit­ten kan­taa euta­na­siaan. Kanna­no­tossa to­detaan, ­et­tä saat­taa ol­la olemassa tilan­teita, jois­sa ei ole eet­tistä perus­tetta täy­sin pois sul­kea euta­nasian mahdol­li­suutta. http://etene.fi/documents/1429646/1556028/Kannanotto+eutanasiasta.pdf/e73d02db-015e-4945-8258-0e1d9ae6510a

Potilaan itsemääräämisoikeudesta on säädetty laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasta on lain mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos potilaan tahdosta ei saada selvitystä, on potilasta hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Hoitotahdon selvittäminen on ehdottoman tärkeää, mutta samalla tulee huomioida jokaisen ihmisen oikeus muuttaa mielipidettään. Potilaalla tulee olla oikeus keskustella myös kuolemasta ja esittää kuolemaan liittyviä toiveita.

Eutanasian sallivissa maissa (Hollanti, Luxemburg, Belgia) kärsimys katsotaan keskeiseksi eutanasiaan oikeuttavaksi syyksi. Eutanasia ei ole rangaistava teko, mikäli noudatetaan sovittuja menettelyohjeita. Maissa joissa on mahdollista saada lääkäriapua itsemurhan tekoon, on painotettu potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnan vapautta.

Eutanasiaa tulee tarkastella paitsi eettisenä myös lääketieteellisenä ja oikeudellisena kysymyksenä. Suomessa tarvitaan omaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millainen olisi suomalaiseen oikeusjärjestelmään istuva, eutanasian salliva lainsäädäntö. Neutraalin kannan hyväksyminen tarkoittaa, että SDP:llä ja sen edustajilla on mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun ilman etukäteen päätettyä myönteistä tai kielteistä kantaa eutanasiaan.

76 Eutanasiaa koskevan lausuman muuttaminen

Turun DemariKilta ry:n jäsen Jukka Hacklin

Sivulla http://sdp.fi/fi/tutustu/politiikan-a-o puolue toteaa seuraavaa:

“Emme pidä eutanasian laillistamista tarpeellisena. Hoitotestamentissa ihminen voi määrätä omasta hoidostaan. Ihmisten tietoisuutta hoitotestamentin merkityksestä tulee lisätä.”

Puoluekokous on päätöksessään 2008 todennut myös seuraavaa:

“Puoluekokous ei pidä eutanasian laillistamista tarpeellisena ja hylkää aloitteen. Sen sijaan on kehitettävä saattohoitoa, omaisten tukemista ja inhimillistä hoitoa kuten tarpeenmukaista kipulääkitystä. Hoitotestamentissa ihminen voi määrätä omasta hoidostaan. Ihmisten tietoisuutta hoitotestamentin merkityksestä tulee lisätä.”

Saattohoidon uranuurtaja Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen on kuitenkin todennut, että parhainkaan saattohoito ei aina auta potilasta. Hännisen mukaan kyseeseen voisi tulla eutanasia, jossa potilaan kuolema tuotetaan hänen omasta toistuvasta pyynnöstään tilanteessa, missä kärsimyksen lievitys ei riittävästi onnistu. Tämä on siis asiantuntijan näkemys eutanasiasta.

Yleisesti kansalaisten keskuudessa eutanasian kannatus on noin 75 %. Vastustajia on noin 11 %. Myös lääkäreiden keskuudessa kannatus on tasaisessa kasvussa. Journal of Medical Ethics -lehdessä reilu vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisten lääkärien myönteinen suhtautuminen eutanasian laillistamiseen on kasvanut kymmenessä vuodessa 30 prosentista 46 prosenttiin (http://jme.bmj.com/content/early/2015/01/21/medethics-2014-102459)

Eutanasiasta käydään edelleen kansalaiskeskustelua ja myös asiantuntijat ovat osallistuneet keskusteluun julkisuudessa. Eutanasia kysymyksenä jakaa mielipiteitä myös SDP:n sisällä. Voisi kuitenkin olettaa, että näin isossa puolueessa eutanasian kannattajat ovat reiluna enemmistönä (vrt. kannatus koko maan väestössä).

Tavallisesti puolueet pidättäytyvät ottamasta suoranaista kantaa eutanasian suhteen. Tällöin se saa olla jokaisen omantunnon asia ja toisaalta ei aiheuteta tarpeettomia ristiriitoja puolueen sisällä. Näin puolue ei myöskään leimaudu eutanasia-puolueeksi tai eutanasiaa vastustavaksi puolueeksi. Neutraalin kannan eutanasiaan ovat ottaneet mm. Vasemmistoliitto ja Kokoomus.

Kristillisdemokraatit on tunnetusti ollut aina eutanasian vastustaja. Tähän ovat vaikuttaneet varmasti mm. eräät uskomuksiin perustuvat arvot ja toisaalta historiaan löyhästi liittyvät ennakkoluulot, samoin kuin puolueessa toimivat tietyt vanhoilliset henkilöt. Tällä hetkellä SDP näyttäisi julkilausumiensa perusteella olevan eutanasiasta samoilla linjoilla Kristillisdemokraattien kanssa.

Olisiko SDP:n aika päivittää kantansa eutanasiaan nähden.

Esitän, että

puoluekokous muuttaisi kantansa eutanasiaan neutraaliksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 163