Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen ja korostaa lapsen edun toteutumista avo- ja avioerotilanteissa sekä korostaa tässäkin ehkäisevän perhetyön merkitystä.

Aloitteessa esitetään, että SDP käynnistää kehittämistoimet ja yhteiskunnallisen keskustelun ja tekee tarvittavat lainmuutokset muun muassa siitä, miten riitaisissa avio- ja avoeroissa voidaan edistää lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa.

Avio- ja avoeroissa taustalla olevat syyt ovat monet, mutta yhteistä usein on riittämätön tuki parisuhteen ongelmatilanteissa. Kuntien tarjoama kasvatus- ja perheneuvonta on ollut pitkään ruuhkautunut tai sitä on ollut heikosti saatavilla. Kuntien kasvatus- ja perheneuvonnalle on osoitettava nykyistä paremmat resurssit ja toimintaa on kehitettävä siten, että näitä palveluja saa tarvittaessa välittömästi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää vuosittain luvut vanhempien sosiaalitoimessa tekemistä sopimuksista. Mukana luvuissa ovat kaikki lasten huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta tehdyt sopimukset. On arvioitu, että noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron vuosittain.

Vanhemmuus on koko elämän läpi jatkuva tehtävä, joka jatkuu vaikka puolisot eroavat. Eron jälkeistä vanhemmuutta kuvataan erilaisilla käsitteillä. On erovanhemmuutta, lähi- ja etävanhempia, yksinhuoltajia ja yhteishuoltajia, vuoroviikkovanhempia, lapsen kanssa asuvia vanhempia ja lapsesta erillään asuvia vanhempia. Siitä syystä onkin ehkä hyvä puhua yhteistyövanhemmuudesta tai jaetusta vanhemmuudesta, jotka korostavat puolisoiden erosta huolimatta molempien vanhempien aktiivista osallistumista vanhemmuuteen. Jokaisen lapsen ja jokaisen vanhemman ollessa ainutlaatuinen on monta tapaa järjestää lapsen asuminen ja suhde kumpaankin vanhempaansa. Tärkeintä on, että lapsen asuminen ja suhde vanhempiinsa järjestetään lapsen edun mukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapsen edun mukaiseen ratkaisuun päätyminen on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Ammattilaisista keskeisiä asiantuntijoita ovat lastenvalvojat sekä perheneuvoloiden ja lastensuojelun työntekijät, joiden tehtävänä on tukea vanhempia tekemään lapsen edun mukaisia järjestelyjä. Ero on usein kriisi sekä vanhemmille että lapsille ja siitä syystä useat perheet tarvitsevat asiantuntija-apua. On tärkeää, että vanhemmat saavat käsiteltyä eroon liittyvät tunteensa riittävän hyvin siten, etteivät ne jää hankaloittamaan vanhempien keskinäisiä suhteita. Vanhempien hyvät suhteet luovat pohjan lapsen hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kehitykselle eron jälkeen.

Lainsäädäntö ei tällä hetkellä tue parhaalla mahdollisella tavalla erokriisissä olevien vanhempien pääsyä avun piiriin. Avioliittolain mukaista perheasiain sovittelua tarjotaan kunnissa hyvin kirjavasti eikä sitä ole nimenomaisesti joka kunnassa saatavilla. Erokriisissä olevia perheitä autetaan perheneuvoloissa, perheasiainneuvottelukeskuksissa, lastensuojelussa ja lastenvalvojien vastaanotoilla. Palveluihin pääsemisessä on kuntakohtaisia eroja. Tärkeintä on ammattiavun oikea-aikaisuus siten, etteivät ongelmat ehtisi kriisiytymään.

Perheneuvonnalla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua. Neuvontaan voi tyypillisesti hakea, kun parisuhde toimii huonosti tai perheessä on muutoin vaikeita elämäntilanteita. Perheneuvontaa tarjoavat kuntien lisäksi seurakunnat.

Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säätää asiakkaan oikeudeksi saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua edellyttäen henkilöstöltä tarvittavan koulutuksen ja perehtyneisyyden. Korkeakoulut järjestävät täydennyskoulutuksena monipuolista sosiaalialan erikoistumiskoulutusta.

Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeus- sekä elatusasioihin liittyviä tehtäviä voi kunnassa hoitaa muullakin kuin lastenvalvojan nimikkeellä toimiva henkilö. Kaikkien perheiden kanssa työtä tekevien ammattilaisten osaamisesta on huolehdittava. Yksi osaamisalue on perheiden moninaisuuden tunnistaminen ja ymmärtäminen.

Ero koskettaa aina lapsia. Ero on kriisi, johon liittyy paljon lapsen elämää koskevia muutoksia. Eron ei kuitenkaan tarvitse, eikä sen tule olla, traumaattinen kokemus lapselle tai nuorelle.

Erotilanteessa perheelle on tarjottava erosovittelua, mikäli vanhemmat eivät pysty keskenään tai lastenvalvojan luona sopimaan lapsen asioista. Erosovittelussa kiinnitetään huomiota jaetun vanhemmuuden tukemiseen, jotta erillään asuvilla vanhemmilla on mahdollisuus toimia aidosti lapsen huoltajana. Jaetun vanhemmuuden tukemisella annetaan lapselle oikeus molempiin vanhempiinsa. Erosovittelulla tarkoitetaan apua parisuhteen ristiriitatilanteissa, erityisesti huomiota kiinnitetään lapsen etuun sovittaessa lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvistä asioista.

75 Perheiden tukeminen erotilanteissa ja sosiaalityön koulutusten kehittäminen

Lempäälän Työväenyhdistys r.y:n aloite

Viime vuosina avioliitosta 13 000 – 14 000 päättyy eroon. Tämä luku ei sisällä avoliittojen erotilastoja. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen johtajan, dosentti Marjukka Lasolan mukaan käräjäoikeuksissa ratkotaan vuosittain noin 2 000 lapsen huoltoa koskevaa riitaa. Näistä vaikeita huoltoriitakierteitä on lähes neljännes. Riidoista 13 prosenttia (250 kpl) koskevat monikulttuurisia perheitä eli jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat taustaltaan ulkomaalaisia.

Suomessa lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsella on oikeus vanhempiinsa, mikä on hyvä periaate. Etenkin isät, mutta toisinaan myös äidit ovat huolissaan siitä, että onko heillä aidosti erotilanteessa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin toisella avio- tai avoliiton kumppanilla. Riitatilanteissa isät ovat usein kokeneet, että sosiaalityön ja perheoikeuden ammattilaiset eivät kuule heitä tai heidän kertomaansa ei uskota. Täten isien luottamus sovitteluun ja tehtyihin ratkaisuihin on vaarantunut. Jossain määrin tätä ovat saattaneet kokea myös äidit. Isät eivät välttämättä tiedä eikä heitä aina ole saavuttanut tieto siitä, että he voivat neuvotteluun ja sovitteluun ottaa mukaansa miespuolisen tukihenkilön tai asiantuntijan. Miespuolisen tuen tarvetta koetaan etenkin silloin, kun kunnan kaikki sosiaalityöntekijät ovat naisia eikä miehiä ole keskusteluun tarjolla.

Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen järjestäjien tulisikin miettiä keinoja, miten miehiä hakeutuisi enemmän alan koulutukseen. On myös ilmennyt, että tällä hetkellä yliopistoissa annettava koulutus painottaa enemmän sosiaalityön tutkijakoulutusta kuin käytännössä tarvittavan ammattitaidon koulutusta. Usein vastavalmistunut sosiaalityön asiantuntija kohtaa arkityön todelliset vaatimukset vasta ensimmäisessä työpaikassaan. Maahanmuuttaja ja monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen tarvittaisiin omaa koulutusta.

Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen sisältöä kehitettäessä tulee ottaa huomioon myös ammattikorkeakouluissa toteutettavan sosionomikoulutuksen ja yliopistokoulutuksen synergiaedut ja mahdollisuudet. Sosionomien osaamisella voidaan täydentää esimerkiksi kodeissa tehtävää selvitys- ja keskustelutyötä.

Lasten vanhempien kannalta on tärkeää selvittää myös lasten tapaamisoikeuden toimeenpanoa tilanteissa, joissa vanhemmat eivät pääse sopuun. Voisiko toimeenpanosta vastata joku muukin kuin ulosottomies? Ulosottomies on jo nimikkeenä imagoltaan erittäin kielteinen eivätkä vanhemmat saati lapset välttämättä ymmärrä sitä, että riitatilanteessa on käännyttävä ulosottomiehen puoleen eikä heitä kaikilla paikkakunnilla ole edes tavoitettavissa akuutissa tilanteessa.

Nykyistä enemmän tulisi painottaa perhesovittelijoiden roolia ja tehtäviä puolueettomana toimijana ja perhesovittelijan nimike antaa tällä hetkellä sovittelusta positiivisemman kuvan kuin imagoltaan hiukan negatiivisempi sosiaalityöntekijän nimike.

Tärkeää olisi ohjata vanhempia myös erokouluihin, joissa annetaan neuvoa, opastusta ja tukea lapsen kannalta hyvään lopputulokseen, vaikka vanhemmat eivät enää ristiriidoistaan johtuen voi jatkaa yhteistä liittoa. Vanhemmuuden ja isovanhemmuudenkin tulee kuitenkin jatkua erosta huolimatta.

Lempäälän Työväenyhdistys r.y. esittää, että

SDP käynnistää mainitut kehittämistoimet ja yhteiskunnallisen keskustelun ja tarvittavat lainmuutokset siitä,

1)     miten riitaisissa avio- ja avoeroissa voidaan edistää lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa

2)     millä tavoin sosiaalityön- ja sosionomikoulutuksen synergiaetuja voidaan kehittää ja hyödyntää riitaisissa eroprosesseissa ja lasten elinoloselvitysten tekemisessä

3)     miten tapaamisoikeuden riitatilanteissa päätösten toimeenpanoa voitaisiin kehittää useamman ammattikunnan edustajan tehtäväksi

4)     miten järjestetään erikoistumis- tai lisäkoulutus ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat monikulttuurisia perheitä

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 106

  • Tammikuu 2017

    SDP:n hallituskaudella voimaan tullut sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Laki madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluja muiden peruspalvelujen yhteydessä.

     

    Sosiaalihuoltolain uudistuksessa kunnille asetettiin myös velvoite järjestää vanhemman ja lapsen väliset tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut lapsen nouto- ja palautustilanteet silloin, kun tapaamisista on olemassa tuomioistuimen päätös tai sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus. Aiemmin tapaamisten valvonnan järjestäminen oli kunnille vapaaehtoista toimintaa, jolloin tapaamiset saattoivat jäädä kokonaan toteutumatta.

     

    Laki selkeyttää lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa ja parantaa lasten välistä yhdenvertaisuutta.

     

    Viime hallituskaudella huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu laajennettiin kaikkiin käräjäoikeuksiin. Asiantuntija-avusteisen sovittelumenettelyn kokemukset ovat myönteisiä. Menettelyssä huoltoriidan sovittelussa sovittelijana toimii tuomari. Häntä avustaa asiantuntija, jonka keskeinen tehtävä on tuoda sovittelussa esiin lapsen edun kannalta keskeiset seikat ja edistää vanhempien välistä vuorovaikutusta. Menettelyn tarkoitus on tarjota erityistä sovittelupalvelua vanhemmille, jotka eivät ole saaneet riittävää apua muista eropalveluista. Ensisijaisesti huolto- ja tapaamisasiat tulee jatkossakin pyrkiä sopimaan kunnallisissa peruspalveluissa.

     

    Vastauksissamme hallitustunnustelija Sipilän kysymyksiin totesimme, että perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa erotilanteissa tulee vahvistaa mm. kehittämällä palveluita lasten huolto- ja tapaamisasioissa.

     

    Nykyhallitus on käynnistänyt lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on pyrkiä vähentämään lasten huostaanottoja sekä laitoshoitoa ja huoltajuuskiistoja.

     

    Sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeudesta säädetään 1.3.2016 voimaan tulleessa laissa. Lastenvalvojan tehtävän kelpoisuudesta on esitetty säädettävän sosiaalihuoltolaissa. Laki selkeyttää sosiaalialan tehtävänkuvia ja parantaa asiakkaan oikeusturvaa. Lähtökohtana on ollut laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista, jonka mukaan asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Sosiaalityön uudet erikoistumiskoulutukset tulevat korvaamaan vanhat ammatilliset lisensiaatin tutkinnot. Niitä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.  Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan sosiaalityöntekijä kykenee aiempaan työkokemukseen perustuen toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä valitulla sosiaalityön erikoisalalla. Yksi suuntautumisvaihtoehdoista on lapsi-, perhe- ja nuorisososiaalityö.

     

    Ks. myös aloitteen 66 toteutuminen.