Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edelleen vahvistamiseksi verotuksessa tulee hyödyntää työtulo-, eläke- ja perusvähennysten mahdollisuuksia. Eri tulonsaajaryhmiä tarkastellessa on huomioitava verojen lisäksi myös lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut sekä ansiotuloista tehtävät vähennykset. Verotuksen on myös kannustettava työtekoon erityisesti pienipalkkaisten osalta.


Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edelleen vahvistamiseksi verotuksessa tulee hyödyntää työtulo-, eläke- ja perusvähennysten mahdollisuuksia. Eri tulonsaajaryhmiä tarkastellessa on huomioitava verojen lisäksi myös lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Verotuksen on myös kannustettava työtekoon erityisesti pienipalkkaisten osalta.

Esityksen pääasiallinen sisältö on eläkkeensaajien ja palkansaajien verotuksen yhdistäminen.

Tuloista käytettäväksi jäävän osuuden suuruuteen vaikuttavat verojen lisäksi ns. veronluontoiset maksut, kuten eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut, joita eläketuloista ei peritä.

Kun tarkastellaan veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja kokonaisuutena, eläkkeiden ja palkkojen verokohtelussa ei ole juurikaan eroja. Eläketuloista maksetaan yleensä hieman korkeampaa veroa, mutta toisaalta sosiaalivakuutusmaksut ovat alhaisemmat. Poikkeuksena ovat kaikkein pienimmät eläketulot, joista maksetaan veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja vähemmän kuin vastaavan suuruisesta palkkatulosta.

Eläkeverotuksessa pienituloisten eläkeläisten verotusta on kevennetty ja suurituloisten kiristetty. Samoin pienituloisimpien sosiaalietuuksien saajien verotusta on kevennetty. Aloitteesta ei aiheudu suoria tarpeita jatkotoimille.

7 Kaikkien ansiotuloverot samalle viivalle

Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite

Valtio on asettanut eri ansiotuloja saavat erilaisen verokohtelun alaiseksi. Nyt palkansaajat ja eläkettä saavat maksavat samansuuruisesta tulosta erisuuruista veroa. Tämä veroero on ollut jo aikaisempien puoluekokousten käsittelyssä, mutta tulokset odotuttavat edelleen. Verohallinnon verolaskurin mukaan erot näkyvät seuraavasti, kun lähtökohtana on 19,5 % kuntavero ja kuvitellun henkilön invalidiprosentti on 30. Muita vähennyksiä ei koelaskennassa käytetty.

Vuositulo

eläkeläisen veron määrä

palkansaajan veron määrä

20 000 €

3 748 €

2 292 €

26 000 €

5 770 €

4 032 €

36 000 €

9 876 €

7 660 €

60 000 €

21 256 €

17 421 €

 

 

 

 

 

 

Lopullisen käteen jäävän summan eroa kasvattaa vielä palkansaajilla oleva mahdollisuus vähentää tulonhankkimiskustannuksia verotuksessa. Tässä aloitteessa kysymys ei ole vähennyksistä, vaan siitä, että lähtökohtaisesti veronpidätyksen tason tulee kohdella eri tulonsaajaryhmiä tasapuolisesti. Tulonsaajalle, lue eläkeläiselle, on saman tekevää, millä nimikkeellä häneltä peritään korkeamman veroasteen mukaista veroa tai pakollista maksua, käteen jäävä summa on ratkaiseva. Kun se koetaan epätasa-arvoiseksi muihin tulonsaajaryhmiin nähden, tulee epäoikeudenmukaisuus oikaista ja palkansaajien ja eläkeläisten tuloverotus saattaa samalle tasolle.

Joensuun Työväenyhdistys esittää, että

SDP ryhtyy kaikin käytettävissä olevin keinoin viemään eri tulonsaajaryhmien ansiotuloverotusta samalle tasolle.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 22

  • Tammikuu 2017

    Edennyt osittain. Työtulovähennystä on kasvatettu, mikä on keventänyt pieni- ja keskituloisten verotusta. Eläketulovähennystä korotettiin vuoden 2015 budjetissa SDP:n aloitteesta. SDP:n vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2016 esitettiin eläkevähennyksen korotusta siten, että eläke- ja ansiotulojen verotus ei eriarvoistu. Hallitus ei tätä hyväksynyt, ja eläketulovähennystä ei ole nostettu. Eläkkeensaajien verotus ei keventynyt toisin kuin pieni- ja keskituloisten palkansaajien. Vuoden 2017 vaihtoehtobudjetissa esitettiin edelleen työtulo- ja eläkevähennysten korottamista. Perusvähennystä on nostettu. Työntekoon on kannustettu siten, että pienituloisten verotus on keventynyt.