Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lapsilisien irrottamiseksi toimeentulotukea leikkaavien tulojen määrittelystä.

Aloitteessa esitetään, että SDP ottaa eduskuntavaaliohjelmaan ja hallitusneuvotteluihin tavoitteekseen, etteivät lapsilisät leikkaisi perheiden viimesijaista toimeentuloturvaa.

Lapsilisä on tulonsiirtoa lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä ja sen tavoitteena on korvata lapsista aiheutuneita menoja. Lapsilisää saa jokainen alle 17-vuotias lapsi perheen tuloista riippumatta. Lapsilisän määrä vaihtelee lasten lukumäärän mukaan. V. 2014 lapsilisä on 104,19–189,63 euroa. Lapsilisä on sidottu kansaneläkeindeksiin 1.3.2011 alkaen, mutta indeksikorotukset on valtiontalouden menosäästöjen vuoksi jäädytetty vuosille 2013–2015.

Toimeentulotuella täydennetään tulo- ja varallisuusharkinnan perusteella perheen muita tuloja, jos ne jäävät alle vähimmäistoimeentulon tason. Perheen toimeentulotuki muodostuu vanhempien ja lasten perusosista. Lapsen perusosan tarkoitus on turvata lapsen välttämätön toimeentulo. Lapsen perusosaa maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle. Perusosan määrä vaihtelee lapsen iän ja lasten lukumäärän mukaan. V. 2014 perusosa on 254,51–336,14 euroa. Toimeentulotuen perusosien tasot on sidottu kansaneläkeindeksiin.

Jos lapsilisiin tehdään tasokorotuksia, ne leikkautuvat pois toimeentulotukea saavilta perheiltä, koska lapsilisät otetaan tulona huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Käytäntöön siirryttiin vuonna 1994 perhetukiuudistuksen yhteydessä, jolloin mm. poistettiin verotuksen lapsivähennys ja tehtiin tuntuva korotus lapsilisään.

Vaikka toimeentulotuki ja lapsilisä kohdistuvat samoihin kustannuksiin, ja on siinä mielessä loogista, että lapsilisä otetaan huomioon tulona, on kuitenkin oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista, etteivät lapsilisiin tehtävät tasokorotukset näy toimeentulotukea saavien perheiden taloudessa.

Jotta myös toimeentulotukea saavat lapsiperheet hyötyisivät lapsilisiin tehtävistä tasokorotuksista, SDP kannattaa lapsilisän etuoikeuttamista toimeentulotukea myönnettäessä. Koska lapsilisä ja lapsen perusosa toimeentulotuessa kohdentuvat samoihin kustannuksiin, tulisi lapsen perusosasta vähentää enintään lapsilisän suuruinen summa ennen etuoikeuttamista, minkä jälkeen tehtävät korotukset tulevat myös toimeentulotukiasiakkaitten hyödyksi. Lapsilisä voidaan etuoikeuttaa myös perusosaa alentamatta, mutta tämä lisäisi toimeentulotukimenoja merkittävästi ja heikentäisi kannustimia työntekoon. Uudistuksen yhteydessä lapsilisä tulisi ulottaa 17-vuotiaisiin.

SDP esitti eduskuntavaalitavoitteissaan 2011, että lapsilisät eivät saa leikata toimeentulotukea. Esitimme tätä lapsilisien etuoikeuttamista myös hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta emme saaneet tavoitteelle riittävää kannatusta.

Sen sijaan sovittiin yksinhuoltajille tulevasta erillisestä korotuksesta toimeentulotukeen, joka on vuoden 2012 alusta lähtien toteutunutkin.

Puoluehallitus muistuttaa, että lapsiperheiden hyvinvointia tulisi tarkastella aina laajasta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon muun muassa perusturvan taso, perheiden asema työmarkkinoilla, perhepalvelujen toimivuus ja vanhemmuuden tuki.

SDP pitää edelleen erittäin tärkeänä toimeentulotuen kehittämistä kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Puoluehallitus kannattaa lapsilisän muuttamista etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä.

62 Lapsilisien irrottaminen toimeentulotuesta

Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Lapsilisät ovat osa perhepoliittisia tulonsiirtoja, joilla pyritään tasaamaan lapsen elatuksesta aiheutuvia kuluja lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisän saamisen edellytykset eivät ole riippuvaisia perheen tuloista ja oikeus lapsilisään kuuluu kaikille perheille.

Vuoden 1994 perhetukiuudistuksen jälkeen tämä oikeus ei ikävä kyllä ole enää kaikkien perheiden saatavilla. Toimeentulotukeen tehtyjen muutosten seurauksena lapsilisät katostaan tuloiksi mitkä vähentävät maksetun toimeentulotuen määrää.

Tämä tarkoittaa, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta perheiltä lapsilisä jää käytännössä saamatta. Myöskään lapsilisiin tehtävät korotukset eivät näin ollen vaikuta toimeentulotukea saavilla perheillä muuhun kuin maksetun toimeentulotuen määrä. Perheiden kokonaistuloja se ei kasvata. Tämä on epäoikeudenmukaista eikä sillä saavuteta tavoitteita köyhyyden vähentämisestä tai terveyserojen kaventamisesta.

Korson Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ottaa seuraavaan eduskuntavaaliohjelmaan tavoitteeksi tulonsiirtoina maksettavien lapsilisien irrottamisen toimeentulotukea leikkaavien tulojen määrityksestä, ja että SDP ajaa määrätietoistesti tätä tavoitetta eteenpäin mahdollisissa eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 86

  • Tammikuu 2017

    Päätöstä ei ole toistaiseksi edistetty. Kuten puoluehallituksen vastauksesta ilmenee, lapsiperheiden hyvinvointia tulee tarkastella aina laajasta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon muun muassa perusturvan taso, perheiden asema työmarkkinoilla, perhepalvelujen toimivuus ja vanhemmuuden tuki. Näitä tavoitteita on ajettu moni-puolisesti, mm. vuonna 2014 otettiin käyttöön suojaosa työttömyysturvaan niin, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on mahdollista ja vuonna 2015 voimaan tuli vastaava suojaosa asumistukeen. Lisäksi palvelupuolen merkittävänä uudistuksena saimme uudistettua sosiaalihuoltolain. Tämän lain keskeisiä painotuksia, myös rahoituksen osalta, ovat nimenomaan lapsiperheiden palvelut.

     

    Niin ikään sd-ministerin johdolla valmisteltu esitys toimeentulotuen perusosan siirrosta KELAn maksettavaksi hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuonna 2015. Tämä laki, jonka odotetaan tuovan helpotusta monen toimeentulotuen saajan arkeen ja mahdollistavan lisäksi sosiaalityön vahvistamisen kunnissa, tulee voimaan vuoden 2017 alussa.

     

    SDP edellytti kesäkuun 2014 minihallitusneuvotteluissa, että hallituksen vuosille 2015—2018 tekemän kehyspäätöksen mukainen n. 8 % alennus lapsilisien tasoon tulee kompensoida pieni- ja keskituloisille ottamalla käyttöön lapsivähennys verovuosille 2015—2017.  Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmän antaman Perusturvan riittävyyden arviointiraportin 2011—2015 (THL työpaperi 1/2015) mukaan vuonna 2015 voimaan tulleella lapsilisäleikkauksella ei juuri ole ollut vaikutusta tulotasoon, koska verotuksen lapsivähennys kompensoi muutosta.

    On myös huomioitava, että mainittu lapsilisien alentaminen ei kohdistunut toimeentulotuen saajien tukeen. Lapsilisien osalta voimassa ovat perhepoliittisen ohjelman pitkän ajan kehittämistavoitteet.

     

    Syksyllä 2015 perusporvarihallitus sai eduskunnassa hyväksyttyä lain, jolla lapsilisät irrotetaan indeksistä. Sd-eduskuntaryhmä vastusti esitystä keskeisimpänä perusteena se, että hallitus kohdisti samanaikaisesti useita leikkauksia lapsiperheille kohdentuvaan sosiaaliturvaan sekä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen arvioimatta lainkaan taloudellisia ja sosiaalisia kokonaisvaikutuksia. Syksyllä 2016 hallitus hyväksyt-ti eduskunnassa lain, jolla lapsilisiä lisäksi leikattiin 0,91 prosentilla. Myös tätä leikkausta sd ryhmä vastusti.