Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja kannattaa kilpailuosaamisen lisäämistä aloitteessa esitetyillä tavoilla.

Aloitteessa esitetään kilpailuosaamisen lisäämistä.

Suomessa tehdään julkisia hankintoja keskimäärin 24–27 miljardilla eurolla vuosittain. Kolme neljäsosaa tästä on kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten organisaatioiden hankintoja. Kuntien hankinnat vastaavat suuruudeltaan kolmasosaa valtion budjetista. Kyseessä on mittava rahasumma.

Euroopan unionissa julkisia hankintoja säätelevät hankintadirektiivit, joilla halutaan turvata yhteisten rahojen tehokas käyttö ja reilut markkinat.

Suomen lainsäädännössä on alhaisemmat kilpailutusrajat kuin unionin direktiivissä. Moni kunta on asettanut vielä tiukemmat kriteerit kuin oma lainsäädäntömme. Hankintalain uudistuksessa on syytä selkiyttää laatu-, ympäristö-, sosiaali- ja muiden eettisten kriteerien käyttöä.

Kilpailutuksen osaamisessa on selviä puutteita. Hintaa osaamme kilpailuttaa, mutta laatukriteereiden asettamista pitää parantaa.

Esimerkiksi ympäristökriteerien osuus hankintakriteereissä on kasvanut 2000-luvulla.  Yleisimmin ympäristökriteereitä käytettiin kuljetuspalveluita, kulkuneuvojen hankintaa, paperituotteita, siivouspalveluja, toimistolaitteita ja -huonekaluja, rakennusprojekteja kilpailutettaessa sekä kemikaalituotteiden hankinnoissa.

Ikävä kyllä lopulliseen hankintasopimukseen ympäristökriteerit kirjataan harvemmin kuin tarjouspyyntöihin.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan ympäristönäkökulma suositellaan otettavaksi huomioon vuonna 2015 ainakin puolessa tehdyistä hankinnoista. Asiaa kannattaa opetella jo nyt.

Reilu kymmenen vuotta sitten 90 % hankinnoista toteutettiin kokonaistaloudellisuuden perusteella. Tärkein hankintapäätökseen vaikuttava tekijä on edelleen hinta yli 50 %:n painotuksella. Seuraavaksi tärkeimmät tekijät ovat laatu ja toimitusehdot.

Ympäristönäkökohtien painoarvo jää keskimäärin muutamaan prosenttiin. Sosiaalisten tekijöiden painoarvo on vielä pienempi. Kilpailutuksissa laadun ohella voidaan asettaa myös sosiaalisia, eettisiä ja ympäristöllisiä kriteereitä.

Kilpailuosaamisen parantamiseen ja mm. työllisyyskriteerien käyttöön on herätty monissa kunnissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt oman ohjekirjasen, kunnat rakentavat omia uusia ohjeistuksiaan. Osaamisen vahvistamista on syytä jatkaa kaikilla rintamilla erityisesti uuden hankintalain astuttua voimaan.

51 Kilpailuttamiseen koulutettava

Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n aloite

Yksityistämisen huuma on vallannut yhteiskunnan. Porvaripuolueet ajavat varsin yksituumaisesti ulkoistamisia niin kunnallisten kuin valtiollistenkin yritysten suhteen. On nähty hankkeiden taitamattomia hoitamisia. Ongelmat johtuvat siitä, etteivät kaikki päättäjät eivätkä viranhaltijat hallitse kilpailuttamisia.

Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry esittää, että

valtion virkamiehille, kansanedustajille ja kunnallishallinnossa mukana oleville luottamushenkilöille sekä virkamiehille järjestetään kilpailuttamisasioita syvällisesti käsittelevät koulutustilaisuudet. Vastuu toiminnasta olisi valtiovarainministeriöllä ja Kuntaliitolla, jonka tehtäviin alan koulutuksen tulisi kuulua jatkuvasti.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 71

  • Tammikuu 2017

    Puolueen työryhmissä tullaan pohtimaan asiaa. Kilpailutusosaamisen lisääminen on mukana myös SDP:n kuntapalvelustrategiassa.