Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Puoluekokous yhtyy tehtyihin aloitteisiin, joissa esitetään, että valtiolla ja kunnissa tulee ottaa käyttöön yleisesti nimetön työnhaku syrjinnän ehkäisemiseksi työnhakutilanteessa. Yksityisellä sektorilla nimettömään työnhakuun kannustetaan. Nimetöntä työnhakua tulee käyttää yksityisellä sektorilla tilanteissa, joissa rekrytointi liittyy yhteiskunnan rahallisesti tukemiin työpaikkoihin tai julkisiin hankintoihin.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 31–32

Aloitteissa halutaan edistää nimetöntä työnhakua työpaikkojen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja laaja-alaisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Nimettömässä työnhaussa työhakemuksista jätetään pois hakijan tunnistetiedot haastatteluja edeltävässä vaiheessa, mikä vähentää eri syrjintäperusteisiin liittyvää syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua työnhakuprosessissa.

SDP:n Tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että työhönottohaastatteluissa tulisi siirtyä nimettömään hakumenettelyyn. Nimetön työnhaku nähdään keinona erityisesti maahanmuuttajia koskevan työsyrjinnän vähentämisessä. Ohjelmassa todetaan, että toimivilla työmarkkinoilla työhaastatteluun pääsee nimeen tai ihonväriin katsomatta.

Puoluehallitus muistuttaa, että syrjintä voi olla myös tiedostamatonta. Puoluehallitus pitää tärkeänä syrjimätöntä työelämää muun muassa luokasta, iästä, sukupuolesta tai sukupuolen ilmaisusta, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Puoluehallitus pitää nimetöntä työnhakua hyvänä käytäntönä työsyrjinnän torjumisessa. Nimetön työnhakuprosessi auttaa rekrytoivaa tahoa kiinnittämään huomiota osaamiseen ja olennaiseen työkokemukseen, kun henkilökohtaiset tiedot ja niiden herättämät mahdollisesti stereotyyppiset mielikuvat puuttuvat.

31 Valtion ja kunnan työnhakuprosessin edistettävä tasa-arvoa

Kansainvälinen Sos.dem. Yhdistys ry:n ja Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry:n aloite

Pääkaupunkiseudulla on kokeiltu Helsingissä ja Espoossa nimetöntä työnhakua joidenkin kaupungin virkojen täytössä hyvin tuloksin. Nimettömän työnhaun tarkoituksena on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja laaja-alaista monimuotoisuutta työpaikoilla. Nimetön työnhaku tutkitusti hyödyntää niin etnisiä vähemmistöjä kuin myös vähentää sukupuolen ja iän perusteella tapahtuvaa epätasa-arvoista kohtelua työnhakuprosesseissa. Se edistää erillisten ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Nimettömässä työnhaussa hakemuksista poistetaan hakijan nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Siten hakemuksista tehdään nimettömät, eikä työnhakijoiden kutsumiseen haastatteluvaiheeseen pääse vaikuttamaan syyt, joilla ei ole merkitystä itse työssä pärjäämiseen. Valitsijalle saatetaan tietoon ennen työhaastattelua vain hakijoiden ammatit, tutkinnot, edelliset työsuhteet ja työtehtävät. Nimetön työnhaku vähentää osaltaan syrjintää työnhakuprosesseissa.

Kansainvälinen Sos.dem. Yhdistys ry ja Turun Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan nimettömän työnhaun käyttöönoton edistämiseksi valtiollisissa ja kunnallisissa työhakuprosesseissa, ja kannustamaan yksityistä työnantajasektoria seuraamaan mallia.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 49

32 Tasapuolinen ja syrjimätön työnhaku valtiolle ja kuntiin

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäisen aloite

Nuorten, iäkkäiden, maahanmuuttajien ja määrätyissä töissä ns. väärän sukupuolen omaavien on nyky-Suomessa huomattavan hankala päästä työhaastatteluihin saatikka työllistyä.

Työministeriön Helsingin yliopistolta vuonna 2012 tilaaman tutkimuksen mukaan esimerkiksi työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. Tietyt alat näyttivät tutkimuksen mukaan olevan rekrytoinnissaan vahvasti sukupuolittuneita. Myös ikäsyrjintä rekrytoinnissa on yleistä ihmisten oman kokemuksen mukaan. Ammattiliitto Pron vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen perusteella vain ¼ työttömistä yksityisen sektorin toimihenkilöistä arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi. Yli 55-vuotiaista työttömistä enää kuusi prosenttia uskoi työllistymismahdollisuuksiinsa.

Nimetöntä työnhakua on kokeiltu Suomessa kunnissa, Ruotsissa valtiolla, yksityisellä sektorilla Ranskassa ja Saksassa.  EU rekrytoi virkamiehensä hakukilpailujen kautta nimettömän työnhaun periaatteella ja menetelmillä aivan rekrytointiprosessin viime vaiheisiin saakka.

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen esittää, että

SDP ja sen toimijat niin valtakunnallisesti kuin kunnissa toimivat siten, ettävaltiolla ja kunnissa työnhaussa otetaan yleisesti käyttöön ns. nimetön työnhaku, jossa työhakemuksista jätetään pois hakijan tunnistetiedot kuten nimi, ikä, sukupuoli ja kotiosoite haastatteluja edeltävässä vaiheessa.

Nimetön työnhaku toteutetaan julkisella sektorilla valtion ja kuntien rekrytoinnissa sekä yksityisellä sektorilla työvoimahallinnon välittämien yhteiskunnan tavalla tai toisella rahallisesti tukemien työpaikkojen rekrytoinnissa ja mm. vuorottelukorvauksen saannin ehdoissa määrätään, että sijaiseksi palkattava työtön työnhakija on haettava nimettömällä työnhaulla. Nimetön työnhaku asetetaan ehdoksi, kun yksityinen toimija hakee työntekijää työhön, jonka on osoitettavissa liittyvän julkisena hankintana saatuun toimeksiantoon.

Valtiolla ja kunnissa jo käytössä olevat sähköiset hakulomakkeet mahdollistavat nimettömän työnhaun ilman kohtuutonta lisätyötä.

Työnantajalla voi kuitenkin vahvasti perustelluissa poikkeustapauksissa olla oikeus olla käyttämättä nimetöntä työnhakua.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 49

  • Tammikuu 2017

    Ei käytetä kuin poikkeustapauksissa ja joissakin kunnissa on pilotoitu, vaikka nimetön työnhaku estäisi rekrytointisyrjintää, jota on olemassa.