Puoluekokous yhtyy aloitteeseen, ja edellyttää sosialidemokraattisilta toimijoilta aktiivista vuoropuhelua ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen kanssa sopimusneuvottelujen edetessä.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Aloitteessa viitataan EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen kauppa- ja investointikumppanuussopimukseen (Transatlantic Trade and Investment Partnership eli lyhemmin TTIP) ja siitä keväällä 2013 aloitettuihin neuvotteluihin. Neuvottelujen tavoitteena on parin seuraavan vuoden aikana saada aikaan sopimus, joka tiivistää EU:n ja Yhdysvaltojen välistä taloudellista yhteistyötä, helpottaa molemminpuolisesti markkinoillepääsyä ja luo sovitut puitteet riitojen ratkaisuun.

Suomen tavoitteet neuvotteluihin asetettiin EU-ministerivaliokunnassa ja eduskunnan suuressa valiokunnassa keväällä 2013. Suomelle on tärkeää edistää suomalaisten yritysten mahdollisuutta päästä Yhdysvaltojen markkinoille ja samalla luoda toimivat järjestelyt sille, miten vastavuoroisesti yhdysvaltalaiset yritykset toimivat EU-markkinoilla. Kärkitavoitteemme ovat palvelujen kaupan ja julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle ja kaupan teknisten esteiden poistaminen. Suomen kannanmuodostusta tarkennetaan hallituksen ja suuren valiokunnan käsittelyllä tarpeen mukaan. Eduskunnalle annetaan sopimusneuvottelutilanteesta pääministerin ilmoitus alkukevään aikana. TTIPstä löytyy tietoa ulkoministeriön sivuilta (www.formin.fi/taloudelliset ulkosuhteet/EU:n yhteinen kauppapolitiikka).

Aloitteessa viitataan investointisuojaan. Investointien edistäminen ja niiden sopimusten mukainen turvaaminen on Suomelle tärkeää. Perustavoitteenamme on, että USA:n ja EU:n sijoittajia kohdellaan yhdenvertaisesti molemmilla alueilla. Kun yhdenvertaisuus-vaatimus täyttyy, niin pitää voida kehittää oikeudenmukaista ja reilua lainsäädäntöä (esim. työsuojelu- ja ympäristöasiat). Investointisuojaa koskevien kirjausten pitää olla sopimuksessa niin selkeitä, ettei yrityksille synny mahdollisuuksia riitauttaa yleistä ja yhdenvertaista lainsäädännön kehittämistä.

Aikaisemmin investointien suojaa rakennettiin kahdenvälisillä sopimuksilla (Suomella 65 kpl), mutta nyt vastuu investointisuojasopimuksista on EU:lla. Maailmanlaajuisesti erilaisia investointisuojasopimuksia on yli 3000 ja ongelmaksi ovat muodostuneet usein vaikeat ja erittäin kalliit sopimusten riitojenratkaisut. Tätä kansainvälistä kysymystä on pohdittu ulkoministeri Tuomiojan johdolla käydyissä Helsinki-prosessin seminaarissa ja taustaselvityksissä, joissa on haettu vastausta siihen, voidaanko löytää globaali malli investointisuojalle, jossa kansalaisyhteiskunnan, valtioiden ja investoijien oikeudet ja velvollisuudet on otettu tasapuolisesti huomioon. Tämä työ on kesken, mutta taustaselvityksiä jatketaan.

SDP toimii hallituksessa ja eduskunnassa ja EU-päätöksenteossa sen puolesta, että kauppa- ja investointisuojassa ja kansainvälistä riitojenratkaisua kehitettäessä sopimukset ovat tasapuolisia eivätkä toimi vahvemman ehdoilla. SDP edellyttää, että käynnissä olevista TTIP-neuvotteluista tiedotetaan ajantasaisesti.

23 Demokratiaa ja edustuksellisuutta vapaakauppasopimuksien sijaan

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille neuvoteltava vapaakauppasopimus on erityisesti demokratian kannalta erittäin kyseenalainen. Komissio on valmistellut sopimusta tiiviissä yhteistyössä suuryritysten ja niiden etujärjestöjen kanssa (Corporate Europe Observatory 2013).

Suurimman huomioon kohteeksi on noussut investointisuoja. Investointisuoja antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen, mikäli valtion toimet uhkaisivat sen voittoja. Jos esimerkiksi tiukennettu ympäristölainsäädäntö vaikuttaisi kaivostoimintaan tai tupakointia haluttaisiin vähentää askeihin lisättävillä varoituksilla, yhtiö voisi riitauttaa kysymykset investointisuojaan vedoten.

Viimeaikaisten esimerkkien valossa yritysten kannattaisi myös tehdä niin, sillä viime vuonna julkaistuista päätöksistä 70 prosenttia tehtiin sijoittajien hyväksi (Unctad 2013).

Kiistat ratkaistaisiin ylikansallisessa tuomioistuimessa, kansallisen lainsäädännön ulottumattomissa.

Myös ko. tuomioistuimen kokoonpano on hämmentävää pienen piirin toimintaa. On ennemminkin tapa kuin poikkeus, että tuomarit ja yrityksiä edustavat asianajajat vaihtelevat rooleja päittäin.

Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP ei hyväksy kauppasopimuksia, jotka heikentävät mahdollisuuksia kehittää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntamallia. Lisäksi SDP vaatii Euroopan komissiolta läpinäkyvää sekä demokratiaa ja edustuksellisuutta kunnioittavaa valmistelua.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 40

  • Tammikuu 2017

    Vapaakauppaneuvottelujen edistyminen oli täysistunnon käsittelyssä jo maaliskuussa 2014. Tämän jälkeen asia on eduskunnan suuren valiokunnan valmistelussa, jossa on kuultu merkittävä joukko asiantuntijoita, joukossa myös palkansaaja- ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Puolue on järjestänyt aiheesta useita paikallisia keskustelutilaisuuksia ja asian valmistelussa sekä kannanotoissa on painotettu niin oikeusvaltioajattelun kuin työsuojelun ja ympäristönormien huomioimista. Lisäksi puolueen Eurooppa-työryhmä on asian tiimoilta ollut yhteistyössä palkansaaja- ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

     

    Suuri valiokunta otti kantaa TTIP:hen kesällä 2016, ja sosialidemokraatit olivat valiokunnan tiukat reunaehdot neuvotteluille asettaneen lausunnon takana.

     

    Vaikka TTIP-neuvottelujen eteneminen vaikuttaa tällä hetkellä presidentti Trumpin kaudella epätodennäköiseltä, keskustelua ja vuoropuhelua vapaakaupasta on tärkeä jatkaa myös puolueen sisällä. EU jatkaa tällä hetkellä vapaakauppasopimusneuvotteluja muun muassa Japanin kanssa.  Keväällä 2017 Euroopan unionin tuomioistuimesta tullee EU-Singapore-vapaakauppasopimusta koskeva päätös, joka täsmentää toimivaltakysymyksiä EU:n ja sen jäsenvaltioiden välillä kauppapolitiikassa. Kevään 2017 alettaneen myös soveltaa EU:n ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta CETAa niiltä osin kuin sopimus on EU:n toimivallan alla.