Puoluekokous pitää tärkeänä, että sosialidemokraattisen puolueen ja palkansaajaliikkeen yhteydet ja yhteistyö toimivat niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallistasollakin.


Puoluekokous pitää tärkeänä, että sosialidemokraattisen puolueen ja palkansaajaliikkeen yhteydet ja yhteistyö toimivat niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallistasollakin.

Aloitteessa esitetään, että SDP tekisi ammattiyhdistyspoliittisen strategian, joka pohjaisi kaikki ammatilliset keskusjärjestöt kattavaan selvitykseen ammattiliittojen sosialidemokraattisesta ryhmätoiminnasta. Osana selvitystä esitetään galluptutkimusta SDP:n kannatuksesta eri ammattiliittoihin kuuluvien jäsenten keskuudessa.

Samansisältöinen aloite käsiteltiin edellisessä puoluekokouksessa, jolloin päätettiin tiivistää ay-liikkeen sosialidemokraattien ja puolueen yhteistyötä käytännön tasolla.

Kuluneella puoluekokouskaudella ammattiyhdistysliikkeessä on tapahtunut rakenteellisia muutoksia sekä liittojen keskinäisessä yhteistyössä että keskusjärjestötasolla. Eri liitoissa on lisäksi tehty omaa kehitystyötä, joka on ulottunut paikallistasolle saakka.

Kuluneen puoluekokouskauden aikana paikalliset ja alueelliset yhteydet ovat olleet useasti käsittelyssä niin valtakunnallisesti kuin piiritasolla. Piirien toiminnanjohtajien ja vastaavasti ay-liikkeen palkatun aluehenkilöstön yhteistyöhön on kannustettu aktiivisesti, ja pääosin nämä yhteydet ovatkin olemassa. Paikallisten yhteyksien ja yhteistyön tilanteesta ei ole sen sijaan ole koko maan kattavaa tietoa. Nämä yhteydet on luonnollisesti rakennettava molemmin puolin vapaaehtoisten toimijoiden työnä.

209 SDP tekee selvityksen sosialidemokraattisen ammattiyhdistystoiminnan tilasta ja laatii sen pohjalta ammattiyhdistyspoliittisen strategian

Kallion Sosialidemokraatit ry:n jäsen Timo Kärkkäinen

Sosialidemokratia on koko Euroopassa menettänyt uskottavuuttaan työelämän asiantuntijana ja uusien työpaikkojen luojana. Saksan parlamenttivaaleissa vuonna 2013 ensimmäistä kertaa kristillisdemokraattinen CDU sai ensimmäisen kerran ammattiliittoihin kuuluvien äänistä suuremman osan kuin sosialidemokraattien SDP.

Itävallan vaaleissa vuonna 2013 paikalliset sosialidemokraatit säilyivät ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden keskuudessa vaivoin suurimpana puolueena edellä oikeistopopulististen puolueiden. Liittoihin kuuluvien toimihenkilöiden suosiossa oikeistopopulistiset puolueet ohittivat SPÖ:n.

Myös Suomessa Perussuomalaiset on joissakin tutkimuksissa mitattu Suomen suurimmaksi työväestön puolueeksi, ohi SDP:n. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n teettämissä jäsenistön puoluekantamittauksissa SDP on menettänyt asemansa selvästi vahvimpana toimihenkilöpuolueena. Joissakin STTK:n jäsenliitoissa kuten yksityisen sektorin suurimmassa toimihenkilöliitossa Ammattiliitto Prossa Perussuomalaisten kannatus ainakin toissa puoluekokouskaudella ja ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja nousi välillä selvästi suurimmaksi ohi SDP:n, STTK:n jäsenliittojensa jäsenten puoluekannoista tekemissä mittauksissa.

Eri ammatillisten keskusjärjestöjen sisällä sosialidemokraattinen ryhmätoiminta vaihtelee suuresti liittojen välillä. Joissakin liitoissa ryhmätoiminta on edelleen vahvaa ja aktiivista, toisissa heikkoa tai sitä ei ole käytännössä lainkaan.

On myös suuria ammattiliittoja, joissa sosialidemokraateille ei ole enää lainkaan poliittista ryhmätoimintaa ja sosiaalidemokraattista poliittista listaa jäsenvaaleissa, joilla valitaan liittokokousedustajia tai järjestön muita toimielimiä. Sosialidemokratia saattaa näissä liitoissa näkyä korkeintaan johdon ja henkilökunnan henkilövalinnoissa, niissäkin “salassa”. Näissä sosialidemokraattien kannalta heikoimmissa liitoissa myös yleinen äänestysaktiivisuus jäsenvaaleissa on hälyttävimmillään painunut jopa niin alhaalle kuin selvästi alle 20 prosentin (esimerkiksi Ammattiliitto Pron viime edustajistovaaleissa vuonna 2012) eli jäsendemokratian toteutumisen kannalta katastrofaaliseksi.

SDP voi siis aktiivisuudellaan palvella myös monen liiton sisäisen jäsendemokratian elvyttämistä.

Tein vastaavan sisältöisen aloitteen vuoden 2014 puoluekokoukselle. Koska puoluehallituksen vastaus oli silloin mielestäni varsin vähättelevä ja puoluekokouksen päätös vesitetty tätä suurta ongelmaa kohtaan ja käsitykseni mukaan puolueessa ei ole kuluneella puoluekokouskaudella tehty yhtään mitään kehitystyötä tämän asian suhteen, uusin aloitteeni.

Esitän, että

SDP tekee puoluekokouskaudella 2017 – 2020 laajan ja kattavan selvityksen sosialidemokraattisesta ryhmätoiminnasta ammattiliitoissa. Selvityksen on katettava kaikki ammatilliset keskusjärjestöt.

Osana selvitystä SDP teettää jollain galluptoimistolla mielipidetutkimuksen, jossa kartoitetaan SDP:n puoluekannatus (äänestäminen vaaleissa) mahdollisimman kattavasti kaikkien keskusliittojen sisällä ja mahdollisimman monessa sellaisessa ammattiliitossa, jossa on tai on ollut sosialidemokraattista ryhmätoimintaa. Tämä antaa aidon kuvan sosialidemokratian tilasta ammattiyhdistysliikkeessä ja on hyvä pohja mietittäessä toimenpiteitä ja niiden kohdentamista.

Selvityksen pohjalta SDP laatii perusteellisen sosialidemokraattisen ammattiyhdistyspoliittisen strategian, joka käsitellään ja hyväksytään vuoden 2020 puoluekokouksessa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 360

Helsinki pk-ryhmä
Helsinki

SDP:lla on yhteiset juuret palkansaajaliikkeen kanssa. Puolue tekee mieluusti yhteistyötä niiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka jakavat SDP:n arvot. Palkansaajajärjestöt ovat sosiaalidemokraateille luonteva kumppani. Tappiollisten vaalien seurauksena SDP:n henkilöresurssit ovat käyneet vähiin, joten esityksen mukaisen laajan strategian laatiminen ja sen toteutuksen seuraaminen on tässä ajassa liian vaativa tehtävä puolueelle. Puoluekokous tiedostaa asian tärkeyden ja korostaa SDP:n ja palkansaajaliikkeen yhteistyötä niin valtakunnallisella kun paikallisella tasolla.