Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Aloite ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.

Aloitteessa esitetään, että tulovero- ym. lakeja muutettaisiin siten, että vähävaraisia henkilöitä ei veroteta ainakaan kireämmin kuin varakkaampia henkilöitä.

Aloite perustuu esimerkkitapaukseen, jossa kyse ei ole kuitenkaan siitä, että samanlaisia tapauksia verotettaisiin eri tavalla, jolloin voitaisiin perustellusti puhua eriarvoisesta kohtelusta, vaan tapaukset ovat erilaisia, mistä seuraa erilainen veroseuraamus.

18 Köyhän lisävero poistettava

Heinäveden Työväenyhdistys ry:n aloite

Aloitteen taustaksi tarkastelemme kahta eri tilannetta. Perhe A on pienituloinen ja perhe B suurituloinen. Kummallakin perheellä on varallisuutena maata tai metsää 100 000 euron arvosta, yhteinen koti tontteineen 100 000 e ja tavanomaista muuta irtainta omaisuutta 20 000 e. Metsä ja talo on hankittu kaupalla 50 000 eurolla aiemmin. Perheellä A on lisäksi velkaa 150 000 e. Perhe B on velaton. Perheiden lapsiluvusta emme tiedä, mutta kumpikin pariskunta on naimisissa ja heille tulee avioero ilman avioehtoa.

Pienituloisen perheen A toinen vanhemmista Aa haluaa säilyttää itsellään kodin ja tilan. Hän toteuttaa osituksen Ab:n kanssa. Perheen varallisuus on yhteensä 100 000 + 100 000 + 20 000 – 150 000 e = 70 000 e. Ositettu osuus on siten 35 000 e kummallekin. Tästä Ab saa itselleen 10 000 euron edestä irtainta ja 25 000 e käteistä sekä vapautuu 75 000 euron velkavastuista Aa:n ottaessa ne vastattavakseen. Aa:n uusi laina on 150 000 + 25 000 e = 175 000 e. Taloudellisen aseman parantamiseksi Aa päättää myydä metsän 100 000 eurolla. Metsän osalta verottaja laskee yhteisestä kaupasta hankintahinnaksi puolet eli 12 500 e. Lisäksi verottaja huomioi tasingosta 45 % eli 11 250 e. Avioerossa vastattavaksi otettuja lainoja ei huomioida, koska tuloverolain 46 § mukaan hankintameno lasketaan ositusta edeltäneestä saannosta. Sen johdosta kuitenkin huomioidaan Ab:n maksama hankintahinta eli 12 500 e. Tosiasiallisesti Aa maksoi velat vastattavaksi ottamalla metsästä osituskirjan mukaisen markkina-arvon eli 50 000 e Ab:n puolikkaasta. Ab ei saanut metsäkaupasta myyntivoittoa, koska hänen hankintahintansa vanhasta kaupasta oli 12 500 e ja osuus tasingosta vain 11 250 e. Aa:n saama voitto metsäkaupasta oli 100 000 – 36 250 = 63 750 e, mistä määrätään myyntivoittoveroa maksettavaksi 30 % eli 19 125 e. Aa:n velkapääomaksi muodostuu 94 125 e, lisäystä 19 125 e.

Suurituloisen perheen B toinen vanhemmista Ba haluaa säilyttää itsellään kodin ja tilan. Hän toteuttaa osituksen Bb:n kanssa. Perheen varallisuus on yhteensä 100 000 + 100 000 + 20 000 = 220 000 e. Ositettu osuus on siten 110 000 e kummallekin. Tästä Bb saa itselleen 10 000 euron edestä irtainta ja 100 000 e käteistä. Ba ottaa tasinkoa varten uutta lainaa 100 000 e pankista.  Ba päättää tarpeettomana myydä maat ja metsät pois. Hän saa tehtyä kaupat 100 000 eurolla. Verottaja katsoo lainasta 45 000 euroa kohdistuneen metsään ja siten sen hankintahinnaksi, koska osituksessa on käytetty pesän ulkopuolisia varoja ja saanto on vastikkeellinen. Yhteisestä kaupasta metsän osuus hankintahinnasta on myös puolet eli 12 500 euroa. Ba sai voittoa metsän myynnistä 42 500 e, mistä määrätään myyntivoittoveroa 12 750 e. Puolet tasingosta kohdistuu taloon ja puolet metsään, joten Bb sai voittoa 42 500 e, mistä määrätään samoin myyntivoittoveroa 12 750 e. Ba:n velkapääomaksi muodostuu 12 750 e, lisäystä koko määrä.

Perheiden varallisuusero johti siihen, että vähävarainen Aa maksoi myyntivoittoveroa 6 375 e enemmän kuin varakas Ba, vaikka kumpikin oli ennen ositusta maksanut metsästä yhtä paljon ja teki osituksen yhtä suurilla markkina-arvoilla sekä myi metsän pois yhtä suurella kauppahinnalla.

Heinäveden Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous edellyttää, että tuloverolakia, ositussäännöksiä ja muita tarvittavia lakeja muutetaan siten, että vähävaraisia henkilöitä ei veroteta ainakaan kireämmin kuin varakkaampia henkilöitä. Samoin puoluekokous pitää hyvänä periaatteena sitä, että lainsäädäntö olisi vaikeuksitta tavallisten kansalaisten sovellettavissa silloin, kun se tavallisia kansalaisia koskee.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 34