Yritysverotuksen tasovertailussa on huomioitava sekä verokanta että veropohja. Suomen yritysverotuksen taso on pidettävä kilpailukykyisenä verrokkimaihin nähden. SDP ei kannata aggressiivista verokilpailua, vaan korostaa tarvetta esim. veroparatiisien vastaisen työn jatkamiselle. Myös EU:n sisällä olisi syytä harmonisoida yritysverotus asettamalla vähintään minimiverokanta. Pääomatuloverotuksen lisäkiristämistä on vakavasti harkittava.


Yritysverotuksen tasovertailussa on huomioitava sekä verokanta että veropohja. Suomen yritysverotuksen taso on pidettävä kilpailukykyisenä verrokkimaihin nähden. SDP ei kannata aggressiivista verokilpailua, vaan korostaa tarvetta esim. veroparatiisien vastaisen työn jatkamiselle. Pääomatuloverotuksen lisäkiristämistä on vakavasti harkittava.

Aloitteessa esitetään yhteisöverokannan nostamista sekä pääomatuloverotuksen nostamista lähemmäs ansiotulojen verotasoa.

Suomen kansantalous on suurten haasteiden edessä. Teollisuuteen ja viennin arvonlisään perustuva strategia ei jatkossa voi toimia, ellei vientiteollisuuden edellytyksiä toimia ja investoida Suomessa tueta. Suomalainen vientiteollisuus on menettänyt asemiaan maailmanmarkkinoilla 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen. Ts. sen heikko menestys ei perustu ainoastaan huonoon kysyntätilanteeseen, vaan heikkoon kilpailukykyyn suhteessa kilpailijoihin.

Heikkoon kilpailukykyyn voi olla erilaisia syitä. Valtion kannalta on kuitenkin varmistettava, että Suomi yritysten toimintaympäristönä on jatkossa yhä houkuttelevampi ja kiinnostavampi. Yhteisöverokantaa pidetään tutkimusten mukaan yksittäisistä muuttujista tärkeimpänä suhteessa kilpailukykyyn. Tästä syystä hallitus päätti laskea yhteisöverokannan 20 %:iin, vahvistaen kuitenkin samalla selkeästi veropohjaa ja tuoden esim. kaikki osinkotulot verolle.

Yritysverotuksen tasoa tarkasteltaessa on huomioitava sekä verokanta- että veropohjaerot. Suomessa veropohjaa on tietoisesti laajennettu, mutta verokantaa alennettu. Suomessa 20 % yhteisöverokanta on vertailukelpoinen Ruotsin yhteisöverotuksen kanssa, kun maiden väliset veropohjatekijät huomioidaan. Suomen tiiviimpi veropohja merkitsee sitä, että alempi verokanta merkitsee tosiasiallisesti samanlaista verotaakkaa maissa toimivien yritysten kesken. Suomen yhteisöverokantaa ei näin ollen voida pitää aggressiivisena verokilpailuna.

Yhteisöverokanta on vain yksi osatekijä talouden kokonaiskuvassa, eikä se takaa menestystä jatkossa. Tutkimustiedon mukaan se on kuitenkin parhaita vaihtoehtoja, jos toimia vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja tätä kautta julkisen sektorin pidemmän aikavälin tilanteen vakauttamiseksi halutaan tehdä.

Pääomatuloverotuksen osalta verokantaa on nostettu ja pääomatuloverotuksesta on tehty progressiivinen tällä vaalikaudella. Vuoden 2014 alusta progressiota entisestään kiristettiin. Pääomatuloverotuksen osalta on huomioitava vapaat pääomaliikkeet, mistä seuraa mahdollisuuksia kireän pääomaverotuksen kiertämiseen ja tulojen ilmoittamatta jättämiseen. Kansainvälinen kehitys mm. automaattisen verotietovaihdon osalta parantaa osaltaan tilannetta tulevaisuudessa. Hyvin korkeaan pääomatuloverotukseen liittyy riski myös siitä, että pääomat eivät ohjaudu riittävästi kansantalouden palvelukseen, vaan jäävät esim. pankkitileille. Pääomatuloverotuksen lisäkiristämistä on kuitenkin vakavasti harkittava tilanteessa, jossa lisäverotuloja tarvitaan.

17 Yhteisövero takaisin pohjoismaiselle tasolle

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Yritysten voitostaan maksama yhteisövero aleni vuoden 2014 alussa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Alennus vähentää valtion verotuloja lähes 900 miljoonaa euroa vuodessa. Alennusta on perusteltu mm. työllisyysvaikutuksilla. Alennus parantaa työllisyyttä arvioiden mukaan vain 5000 – 7000 henkilöllä, joten yhteisöveron alennus näyttäisi olevan hyvin kustannustehoton tapa parantaa työllisyyttä.

Yhteisöveron alennuksen kanssa samaan aikaan kiristettiin osinkojen verotusta ja tukittiin veropohjan aukkoja, mitkä olivat positiivisia muutoksia. Nämä eivät kuitenkaan kompensoineet yhteisöveron alennuksesta syntynyttä aukkoa verotuloissa, koska kaikkien muutosten jälkeenkin verotulot pienenivät satoja miljoonia.

Pakottavaa tarvetta yhteisöveron suurelle alennukselle ei ollut. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava vero on 22 % ja Tanskassa 25 %. On erittäin huolestuttavaa, että Suomen yhteisöveronalennus voidaan tulkita aggressiiviseksi verokilpailuksi Pohjoismaiden välillä. Keskinäisen verokilpailun sijaan Pohjoismaiden tulisi tehdä yhteistyötä hyvinvointivaltioiden rahoitusta uhkaavaa verokilpailua vastaan.

Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP vaatii yhteisöveron nostamista muiden Pohjoismaiden tasolle ja edelleen pääomatulojen verotuksen nostamista lähemmäs ansiotulojen verotusta.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 33

  • Tammikuu 2017

    Edennyt osittain. Työtulovähennyksen noston ja pienipalkkaisille suunnattujen ansiotuloveron kevennysten myötä veroprogressio on jyrkentynyt. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin työtulovähennyksen, perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen nostoa, mikä olisi johtanut veroprogression kiristymiseen ja eri tulotyyppien tasapuolisempaan verokohteluun.