Puoluekokous toteaa, että Euroopan keskuspankin roolista ja tehtävästä tarvitaan laaja keskustelu SDP:ssä, Suomessa ja muissa euromaissa. Tämän on ensinnäkin käsiteltävä sitä, olisiko Euroopan keskuspankin saatava hintavakauden ohella työllisyysnäkökohtia huomioiva toimivalta. Lisäksi olisi käytävä perusteellinen keskustelu siitä, tulisiko EKP:n saada oikeus ostaa myös suoraan euroalueen jäsenmaiden valtionvelkakirjoja poikkeuksellisissa olosuhteissa, mikä edellyttäisi kurinalaista finanssipolitiikkaa.


Puoluekokous toteaa, että Euroopan keskuspankin roolista ja tehtävästä tarvitaan perusteellinen keskustelu euromaissa.

Aloitteessa esitetään, että SDP alkaa välittömästi edistää funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä euroalueella.

EKP:n nykyinen mandaatti estää sitä tarjoamasta suoraa rahoitusta euroalueen valtioille. Tämän rajoituksen myötä EKP ei ole voinut turvata valtioiden maksuvalmiutta, minkä seurauksena valtiot joutuvat hankkimaan rahoituksensa markkinoilta. Siksi markkinat ovat voineet spekuloida valtioiden maksukyvyllä. Tilanne on toinen maissa, joilla on oma keskuspankki, jonka mandaattia ei ole vastaavalla tavalla rajoitettu. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Britannian tai Japanin julkisten talouksien tunnusluvut ovat yhtä huonot tai huonommat kuin euroalueen heikoimpien julkisten talouksien, mutta siitä huolimatta kyseisissä maissa ei ole syntynyt samanlaista velkakriisiä kuin tietyissä euromaissa. Maiden valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina, koska niiden keskuspankit voivat aina taata valtioiden maksukyvyn – toisin, kuin euroalueella.

SDP:n Emu-linjaus keväältä 2013 toteaa, että ”Käytännössä alueen keskuspankki EKP on vastapuolipankkiensa yhteinen viimekätinen luotonantaja (lender of last resort), ja sen rooli on ollut eurokriisin ratkaisussa keskeinen. EKP:n ilmoitus kaikkien mahdollisten keinojen käyttämisestä kriisinhoidossa on rauhoittanut markkinat.

EKP:n ensisijainen tehtävä on hintavakauden turvaaminen, minkä lisäksi EKP tukee yleistä talouspolitiikkaa hintavakautta vaarantamatta. SDP:n näkemyksen mukaan työllisyysvaikutusten tarkastelun on oltava mukana EKP:n politiikasta keskusteltaessa. On lisäksi arvioitava, voiko euron pitkittyneeseen kriisiin löytyä kestävää ratkaisua ilman EKP:n tehtävien uudelleenmäärittämistä monipuolisemman keskuspankkipolitiikan suuntaan.”

Keskuspankkirahoitukseen liittyy kiistämättömiä ongelmia. Keskuspankista ei pidä rakentaa jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaattia siihen liittyvien inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi.

16 Kokonaiskysyntä turvattava Euroopassa

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Valtavirrassa tällä hetkellä olevan talousajattelun mukaan valtion tulot ja menot on pidettävä tasapainossa. Taustalla on ajatus, jonka mukaan valtion menot rahoitetaan verotuloilla joko etu- tai jälkikäteen; tällöin nyt syntyvä alijäämä jäisi tulevien sukupolvien maksettavaksi. Tosiasiassa kuitenkin valtio kuluttaa aina omalla valuutallaan, jonka se tai sen valtuuttama keskuspankki laskee liikkeelle – myös verot voidaan maksaa vain tällä valtion liikkeelle laskemalla valuutalla. Näin ollen valtion on kulutettava euroja talouteen ennen kuin sille maksetaan veroja tällä samalla valuutalla. Kulutus siis tapahtuu aina ensin eivätkä verojen maksut rajoita sitä.

Verojen maksun sijaan valtioiden kulutusta euroalueella rajoittaa nimenomaan vallalla oleva talouspoliittinen ajattelu sekä sen mukaisesti luodut talousinstituutiot. Budjettitasapaino on Euroopan komission ja euromaiden julkilausuttu tavoite talouden todellisista teknisistä mekanismeista huolimatta. Jatkuvat säästöt supistavat kulutusta euromaissa edelleen, mikä onkin tärkein eurokriisin syy. Kriisi on jatkuvasti syventynyt, sillä EU:n perussopimus kieltää valtioita hyödyntämästä rahan liikkeellelaskun monopolia. Niinpä valtioiden mahdollisuudet elvyttävään talouspolitiikkaan ovat varsin rajallisia. Näin ollen myöskään luottamus talousalueeseen ei ole palannut.

Tasapainoisen budjetin malli onkin euroalueella hylättävä. Sitä vastoin keskuspankin on tarjottava valtioille rahoitus riittävän kokonaiskysynnän turvaamiseen – tällöin valtion ei tarvitse tasoittaa budjettiaan pitkälläkään aikavälillä. Kyse on tällöin ns. funktionaalisesta rahoituksesta. Samalla luottamus valuuttaan säilyy; onhan se ainoa verojen maksun väline. Oikea kokonaiskysynnän taso on sellainen, joka turvaa täystyöllisyyden eikä aiheuta kiihtyvää inflaatiota.

Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP ryhtyy edistämään funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä euroalueella mm. ohjeistamalla valtiovarainministeriön virkamiehiä sekä vaikuttamalla erityisesti ECOFIN-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 32

  • Tammikuu 2017

    Etenee. Euroopan Keskuspankin roolista ja mandaatista on käyty vilkasta keskustelua, niin puolueen Eurooppa-työryhmässä kuin yhdessä eurooppalaisen kattopuolue PES:in kanssa.