Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Hyvinvointivaltion säilyminen ja sen uudistaminen on tärkein tulevaisuuden haaste. Puoluekokous edellyttää, että SDP:n tulee olla johtava puolue hyvinvointivaltion uudistamisessa ja sen viemisessä tulevaisuuteen. Tässä työssä tulee laajasti hyödyntää asiantuntija- ja tutkimustietoa ja hakea läheistä yhteistyötä kansalaisten sekä muiden poliittisten ryhmien kanssa.


Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta vahvistaa pitävänsä sen tarkoitusta tärkeänä. Puoluekokous edellyttää, että SDP:n tulee olla johtava puolue hyvinvointivaltion uudistamisessa ja sen viemisessä tulevaisuuteen. Tässä työssä tulee laajasti hyödyntää asiantuntija- ja tutkimustietoa ja hakea läheistä yhteistyötä kansalaisten sekä muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Aloitteessa esitetään, että SDP ottaisi tavoitteeksi hyvinvointivaltion tilaa ja tulevaisuutta pohtivan parlamentaarisen komitean perustamisen.

Puoluehallitus yhtyy niin aloitteen käsitykseen pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista kiistattomana menestyksenä kuin tuohon malliin kohdistuvista uhkista ja tarpeista hyvinvointivaltion rakenteiden kehittämiseen vastaamaan ajan ja olosuhteiden vaatimuksia.

Puoluehallitus ei kuitenkaan pidä ehdotettua parlamentaarista komiteaa perusteltuna mallina näin laajan asian käsittelemiseen. Puoluehallitus pitää parlamentaarisia komiteoita tärkeänä valmistelun muotona merkitykseltään suurissa asioissa. Aloitteessa esitetty parlamentaarisen komitean tehtävänanto olisi kuitenkin niin laaja, että sen voisi käytännössä olla vaikea saada aikaan hyödynnettäviä tuloksia.

Eduskunta on asettanut useita parlamentaarisia komiteoita valmistelemaan ja laatimaan esityksiä johonkin tiettyyn osa-alueeseen liittyen. Esimerkkinä laajasta parlamentaarisesta komiteasta voidaan mainita Vanhasen II hallituksen asettama sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut ns. Sata-komitea. Näidenkin komiteoiden sisällä poliittiset erimielisyydet usein tekevät yhteisymmärryksen saavuttamisen vaikeaksi. Aloitteessa komitealle esitetty tehtävänanto tarkoittaisi, että sen työ olisi pitkälti päällekkäistä eduskunnan normaalin työskentelyn kanssa ja on oletettavaa, että eduskuntatyössä ilmenevät poliittiset linjaerot siirtyisivät vastaavina komitean sisälle.

Komiteoiden toimintaan osallistuu usein laajasti asiantuntijoita. Nykyaikana kuitenkin asiantuntijatietoa on muutenkin saatavissa useimmista asioista hyvin laajasti päätöksenteon ja valmistelun pohjaksi. Ongelmana ei monesti niinkään ole tiedon saatavuus, kuin valmius sen hyödyntämiseen täysimääräisesti. Puoluehallitus katsoo, että niin SDP:n kuin muidenkin tulee olla valmiita hyödyntämään tehokkaasti asiantuntijatietoa myös silloin, kun se ohjaisi poikkeamaan totutuista politiikan keinoista ja painotuksista.

SDP:n perinteet velvoittavat sitä olemaan johtava puolue hyvinvointivaltion uudistamisessa sellaiseksi, että se vastaa myös tulevaisuuden haasteisiin. Tässä työssä on perusteltua hyödyntää laajasti asiantuntijoita ja tutkimustietoa. Asioiden eteenpäin vieminen myös edellyttää hyvää yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Myös parlamentaarisia komiteoita tarvitaan ja voidaan hyödyntää sellaisten asiakokonaisuuksien käsittelemisessä, jotka ovat merkitykseltään isoja, mutta jotka samaan aikaan voidaan rajata niin, että varmistetaan asian tehokas käsittely.

155 Hyvinvointivaltiota uudistava parlamentaarinen komitea

Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry

Hyvinvointivaltio on kiistaton menestystekijä, josta sosialidemokratia voi olla oikeutetusti ylpeä. Sen rakentamiseen pohjoismaisen mallin mukaan päästiin Suomessa 1960-luvulla. Suuri merkitys siinä, että hyvinvointivaltiota ennakoivat ideat kehittyivät lainsäädäntöhankkeiksi, oli Rafael Paasion sosialidemokraattisten naisten aloitteesta nimittämällä naisten asemaa tutkivalla parlamentaarisella komitealla, jota johti Sylvi Siltanen ja jonka työhön osallistui eri puolueita edustavien poliitikkojen lisäksi suomalaisen tiedemaailman parhaat asiantuntijat. Komitea työskenteli vuosina 1966–1970 ja sen työn tulokset muodostavat tänään suomalaisen perhe- ja tasa-arvopolitiikan lainsäädännöllisen perustan. Eri puolueet eivät löytäneet luonnollisesti yksimielisyyttä kaikista tarvittavista toimenpiteistä. Erityisesti päivähoidosta muodostui 1970-luvulla merkittävä ideologinen vedenjakaja. Komitean työn ansiosta päättäjillä oli kuitenkin käytössään vahva tietopohja naisten asemasta, työelämän muutoksista ja uudistusten talouspoliittisista vaikutuksista.

Hyvinvointivaltiosta on ajan oloon kehittynyt valtava säädösten verkosto. Tilkkutäkkiä paikatessaan päättäjät joutuvat toistuvasti tilanteeseen, jossa hyvää tarkoittavilla säädöksillä on myös niiden päämäärien kannalta kielteisiä vaikutuksia. Järjestelmän kääntöpuoli on, että siinä on turvan ja kannustavuuden lisäksi piirteitä, jotka syrjäyttävät kansalaisia osattomuuteen. Turvaverkkoon voi takertua niin, ettei siitä pääsekään irti. Se näkyy ihmisten syrjäytymisenä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Edistyksestä huolimatta köyhyys ja ihmisten eriarvoisuus on suomalaisen yhteiskunnan kipeä ongelma. Jo Forssan ohjelmassa esiintuotu tavoite koko kansan vapauttamisesta ”taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista” jää toteutumatta.

Kannustinloukut ja monimutkaisen järjestelmän ongelmalliset vaikutukset käytäntöön (asumistuki ja vuokrien taso, kotihoidon tuki ja naisten asema työelämässä) ovat osa nykyistä poliittista keskustelua, mutta sitä käydään jäsentymättömästi. Globalisaatio, digitalisaatio ja maahanmuutto muuttavat yhteiskuntia ja niiden toimintalogiikkaa. Vakiintuneet järjestelmät eivät kaikilta osin toimi tämän päivän ja huomisen yhteiskunnassa ihmisten tasa-arvoa ja täyttä kansalaisuutta vahvistavalla tavalla.

Pohjoismainen sosialidemokratia on ollut hyvinvointivaltion rakentaja, ja meillä on vastuu myös sen uudistamisesta. Voimamme eivät kuitenkaan yksin riittäneet hyvinvointivaltion rakentamiseen. Myös uudistamistyössä tarvitsemme kumppaneita.

Yllä olevaan viitaten Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteeksi hyvinvointivaltion tilaa ja tulevaisuutta pohtivan parlamentaarisen komitean perustamisen. Komitea koostuisi eduskunnassa olevien puolueiden sekä tiedemaailman edustajista. Sen käyttöön hankitaan paras mahdollinen asiantuntemus ja sen tehtävänä olisi kartoittaa hyvinvointivaltion nykyinen tila, sen kipupisteet, tulevaisuuden haasteet ja toimenpideohjelma, jonka avulla voidaan jatkaa toimintaa köyhyyttä ja huono-osaisuutta vastaan, ihmisten osallisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 291

Varsinais-Suomi pk-ryhmä
Varsinais-Suomi

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Hyvinvointivaltion säilyminen ja sen uudistaminen on tärkein tulevaisuuden haaste. Puoluekokous edellyttää, että SDP:n tulee olla johtava puolue hyvinvointivaltion uudistamisessa ja sen viemisessä tulevaisuuteen. Tässä työssä tulee laajasti hyödyntää asiantuntija- ja tutkimustietoa ja hakea läheistä yhteistyötä kansalaisten sekä muiden poliittisten ryhmien kanssa.