Partikongressen instämmer i motionen.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.


Beslutsförslag

Partikongressen instämmer i motionen.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Partistyrelsens utlåtande

I motionens föreslås det att man på olika sätt arbetar för att förbättra romernas situation i Europa. Temat är viktigt, eftersom romer är den största etniska minoriteten i Europa, och det finns sammanlagt 10–12 miljoner romer i Europa. Trots att romernas svaga ställning är ett vida känt problem idag, lever många av dem i fattigdom utan möjlighet till bostad, kvalitativ utbildning eller ordentlig hälso- och sjukvård. Dessutom utsätts romer för rasism och diskriminering. Genom EU:s strukturfonder har man försökt stöda en bättre integrering av romer i samhällen, men till exempel i Rumänien har det låga utnyttjandet av EU-medel varit ett betydande problem. Svaga administrativa strukturer, korruption samt bristen på kunnande är bland annat förklaringar till att fondmedlen inte utnyttjats fullt ut.

Våra gemensamma europeiska värderingar förpliktar oss att arbeta för att förbättra situationen för minoriteter. Nyckeln till lösningen är först och främst den gemensamma europeiska politiken. SDP utgår från att romernas ställning och integration i samhället förbättras på EU-nivå både i deras utgångsländer och i vistelseländer. Socialdemokraterna är mycket engagerade i allt arbete mot diskriminering. Vi stöder också EU:s principer om fri rörlighet och människors möjlighet att sträva efter bättre utkomstmöjligheter i andra medlemsstater. Europeiska unionens råd, Europeiska kommissionen och Europaparlamentet måste tillsammans ännu starkare framhäva att romernas och andra minoriteters levnadsförhållanden och ställning ska förbättras. Också i Finland måste vi ta hänsyn till den romska befolkningens situation och se till att de har möjlighet att utbilda sig och genom arbete bli förankrade i samhället. Diskriminering är vardag också för många finländska romer.

 

Aloitteessa esitetään erilaisia keinoja romanien aseman kohentamiseksi Euroopassa. Aihe on tärkeä, sillä romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö, ja heitä on Euroopassa yhteensä 10–12 miljoonaa. Vaikka romanien heikko asema on nykyisin laajasti tunnustettu, moni heistä elää köyhyydessä, ilman mahdollisuutta asuntoon, laadukkaaseen koulutukseen tai kunnolliseen terveydenhuoltoon. Romanit ovat usein myös rasismin ja syrjinnän kohteena. EU:n rakennerahastoista on pyritty tukemaan romanien parempaa integraatiota yhteiskuntiin, mutta esimerkiksi Romaniassa merkittävä ongelma EU-varojen käytössä on ollut niiden alhainen käyttöaste. Hallinnon rakenteiden heikkous, korruptio sekä tarvittavan osaamisen puutteet ovat yksi syy sille, ettei rahastoja ole pystytty hyödyntämään tehokkaasti.

Yhteiset eurooppalaiset arvot velvoittavat meitä toimimaan vähemmistöjen tilanteen parantamiseksi. Ratkaisun avaimet ovat ennen kaikkea yhteisessä eurooppalaisessa politiikassa. SDP edellyttää, että romanien asemaa ja integraatiota yhteiskuntaan on parannettava EU-tasolla sekä lähtö- että oleskeluvaltioissa. SDP sitoutuu vahvasti kaikenlaiseen vähemmistöjen syrjinnän vastaiseen työhön. SDP tukee myös EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteita ja ihmisten mahdollisuutta tavoitella parempaa toimeentuloa muissa jäsenvaltioissa. Euroopan unionin neuvoston, Euroopan komission ja Euroopan parlamentin on yhdessä painotettava aiempaa voimakkaammin romaniväestön ja muiden vähemmistöjen elinolosuhteiden ja aseman parantamista. Suomessakin on huomioitava romaniväestön tilanne ja huolehdittava siitä, että heillä on mahdollisuudet kouluttautua ja kiinnittyä työn kautta yhteiskuntaan entistä paremmin. Syrjintä on arkea myös monelle suomalaiselle romanille.

141 Förbättra romernas situation i Europa

Finlands Svenska Socialdemokrater rf

Sommaren har som väntat bjudit på spaltmetervis med artiklar som rör tiggeri, för och emot. “För” är egentligen fel ord att använda, låt oss istället säga upplysta och genomtänkta belägg för att det inte finns någonting sådant som organiserat tiggeri, vilket många trots bevis för det motsatta väljer att tro. Att människor tigger på gator och torg för att klara sitt uppehälle i hemlandet tycks väcka det sämsta i åskådaren. Utan att desto mer ha kunskaper i frågorna har partier på högerkanten föreslagit kategoriska förbud mot tiggeri, hänvisande bl.a. till kopplingar till organiserad kriminalitet (kopplingar som det inte finns belägg för). Det är fullt möjligt att det bara är en tidsfråga innan nästa motion om ett totalförbud om tiggeri väcks i riksdagen, vilket bara skulle vara ett lätt sätt att skyffla undan en hel folkgrupps misär till någon annans bakgård.

Thomas Wallgren har i Helsingfors arbetat för drägligare levnadsvillkor för tillresta romer under sommarmånaderna, men hans initiativ tycks ha fastnat i förvaltningsmaskineriet.

I Slovakien, Ungern, Bulgarien och Rumänien är situationen etter värre. I en FN-rapport från 2003 likställdes den romska befolkningens levnadsvillkor med befolkningens i de afrikanska staterna söder om Sahara, och en rapport tio år senare konstaterade att situationen bara försämrats.

Projektpengar från EU:s strukturfonder finns att sökas av medlemsländerna, men projekten strandar ofta på att den nationella förvaltningen, som enligt EU:s bestämmelser ska styra fördelningen, är bristfällig och korrupt och civilsamhället är svagt efter den kommunistiska eran. Anti-romska fördomar hos majoritetsbefolkningen är snarare regel än undantag. I en DN-artikelserie i mars 2014 konstaterade ledarna för hjälporganisationer för romer att det bästa i det här fallet skulle vara att lyfta bort ansvaret från medlemsländerna och låta EU-kommissionen sköta om fördelningen av medel direkt till de lokala projekten, där intresset, sakkunskapen och viljan finns. Stora och dyra konferenser för att lära romer hur man söker jobb hjälper inte om ingen vill anställa dem i deras hemländer. Ordnande av förnuftig integration av den romska befolkningen beror på administrativa problem istället för på resursbrist och borde således gå att lösa.

Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår att

SDP arbetar för att förbättra romernas situation både i Finland och på europeisk nivå, genom

– utbildning av lokala och nationella beslutsfattare i EU:s medlemsländer

– förbättrade administrativa EU-strukturer som leder resurserna dit de behövs mest,

– påtryckningar och kännbara sanktioner mot medlemsländer som inte sköter sitt arbete att erbjuda hela sin befolkning jämställda levnadsvillkor, och

– stöd och hjälp för att vitalisera civilsamhällena i de forna folkdemokratierna.

 

Romanien asemaa Euroopassa on parannettava

Kesä on odotetusti tuonut mukanaan palstametreittäin artikkeleita kerjäämisestä, sekä puolesta että vastaan. “Puolesta” on oikeastaan väärä sana, sen sijaan voi puhua perustelluista ja punnituista todisteita siitä, että kerjääminen ei ole järjestäytynyttä, mihin monet uskovat päinvastaisista todisteista huolimatta. Se, että ihmiset kerjäävät kaduilla ja toreilla turvatakseen toimeentulon kotimaassaan, näyttää herättävän voimakkaita tunteita. Oikeistopuolueet ovat ehdottaneet kerjäämisen kategorista kieltämistä, vaikka heillä ei ole sen enempää tietoa tai osaamista aiheesta. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että kerjäämisellä on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen (mistä ei ole todisteita). On täysin mahdollista, että on vain ajan kysymys, milloin seuraava aloite kerjäämisen täydellisestä kieltämisestä tehdään eduskunnassa, mikä olisi vain helppo tapa siirtää kokonaisen kansanryhmän kurjuus jonkun toisen takapihalle.

Thomas Wallgren on Helsingissä kesän aikana työskennellyt sen eteen, että Suomeen tulleet romanit saisivat kohtuullisemmat elinolot, mutta hänen aloitteensa ovat nähtävästi juuttuneet hallintokoneistoon.

Slovakiassa, Unkarissa, Bulgariassa ja Romaniassa tilanne on vieläkin huonompi. YK:n raportissa vuodelta 2003 romanien elinolojen arvioitiin olevan samaa tasoa Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön elinolojen kanssa, ja kymmenen vuotta myöhemmin julkaistussa raportissa tilanteen todettiin vain huonontuneen.

EU:n jäsenmaat voivat hakea projektirahoitusta EU:n rakennerahastolta, mutta projektit kariutuvat usein siihen, että kansallinen hallinto, joka EU:n määräysten mukaisesti määrää rahojen jakamisesta, on puutteellinen ja korruptoitunut, ja kansalaisyhteiskunta on heikko kommunistisen aikakauden jäljiltä. Enemmistön ennakkoluulot romaneita kohtaan ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Dagens Nyheterin artikkelisarjassa maaliskuussa 2014 romanien avustusjärjestöjen johtajat totesivat, että tässä tapauksessa jäsenvaltioiden vastuu olisi paras poistaa ja antaa EU-komission huolehtia varojen jakamisesta suoraan paikallisille projekteille, joissa on kiinnostusta, asiantuntemusta ja tahtoa. Suuret ja kalliit konferenssit, joiden on tarkoitus opettaa romaneille työnhakua, eivät auta jos kukaan ei halua palkata romaneita heidän kotimaissaan. Romaniväestön järkevä integrointi riippuu resurssipulan sijaan hallinnollisista ongelmista, ja sen pitäisi siis olla ratkaistavissa.

Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

SDP tekee työtä parantaakseen romaneiden asemaa sekä Suomessa että Euroopassa seuraavilla tavoilla:

– Paikallisten ja kansallisten päättäjien kouluttaminen EU:n jäsenmaissa

– EU:n hallinnollisten rakenteiden parantaminen niin, että varat kohdennetaan sinne, missä niitä tarvitaan eniten

– Pakotteiden ja tuntuvien sanktioiden määrääminen jäsenmaille, jotka eivät hoida työtään ja tarjoa koko väestölleen tasa-arvoisia elinoloja

– Tuen ja avun tarjoaminen kansalaisyhteiskuntien elvyttämiseksi entisissä kansandemokratioissa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 262