Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen saada aikaan nykyistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja hallinnollisesti kevyempi verojärjestelmä. Verotuksen yleisenä tavoitteena tulee olla laaja pohja, joka mahdollistaa matalamman verokannan. Verotukien tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava systemaattisesti.

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla arvonlisäverotuksen alennettujen verokantojen poistaminen ja siirtyminen yhteen nykyistä alempaan verokantaan. Tämä edellyttää selvitystä pienituloisille maksettavasta kompensaatiosta suorana tukena. Alennettujen alv-kantojen poistamisen lisäksi on nostettava verottoman liiketoiminnan alaraja 10 000 eurosta 30 000 euroon vuodessa. Yleisesti verotukien karsiminen edellyttää laajan selvitystyön käynnistämistä ja sen riittävää resursointia.


Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen saada aikaan nykyistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja hallinnollisesti kevyempi verojärjestelmä. Verotuksen yleisenä tavoitteena tulee olla laaja pohja, joka mahdollistaa matalamman verokannan. Verotukien tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava systemaattisesti.

Aloitteessa esitetään perustellusti nykyisen arvonlisäverojärjestelmään ja verotukiin liittyviä epäkohtia ja ongelmia sekä tarve nykyistä järjestelmää selkeämmälle, oikeudenmukaisemmalle ja yhtenäisemmälle verotukselle.

Verotukiviidakon läpikäynti ja perusteettomista tuista luopuminen mahdollistaisi verokantojen alenemisen sekä verotuksen paremman kohtaannon ja verotuksen aiheuttamien markkinahäiriöiden vähentämisen.

SDP on vaihtoehtobudjetissaan sekä lukuisissa kannanotoissa painottanut oikeudenmukaisen verojärjestelmän merkitystä, sekä laajaa veropohjaa, joka mahdollistaa myös alhaisemman veroasteet.

Nykyisellään arvolisäverotuksessa on kolme porrasta. Yleinen verokanta on 24 prosenttia, ruuasta maksetaan 14 prosentin mukaan ja kymmenen prosentin arvonlisävero kannetaan muun muassa lääkkeistä, matkalipuista, kirjoista, lehdistä ja monista erilaisista kulttuuripalveluista.

Vain yhteen verotusprosenttiin siirtyminen nostaisi siten muun muassa ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveroa usean prosenttiyksikön verran. Myös kulttuuripalvelut sekä myös kirjat ja lehdet kallistuisivat. Vaikka hintojen nousua pyrittäisiin kompensoimaan verotaulukkojen inflaatiotarkistuksin, niin silloin korotukset kohdistuisivat rajuimmin juuri niihin, joilla on muutenkin vähemmän rahaa käytettävissään eli pienituloisiin ja erilaisten etuisuuksien varassa eläviin.

14 Siirrytään yhteen ALV-kantaan, karsitaan epätarkasti kohdentuvia verotukia ja ohjataan tuotto sosiaaliturvaan

Sosialidemokraattiset Nuoret ry

Suomessa arvonlisävero tuottaa noin viidenneksen kaikista verotuloista. Suomessa sovelletaan vakioverokannan ohella kahta alennettua verokantaa ja nollaverokantaa, minkä lisäksi verosta on vapautettu useita toimialoja, kuten rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä kiinteistöjen myynti ja vuokraaminen.  Alennetut arvonlisäverokannat lisäävät yritysten kustannuksia hankaloittamalla mm. kirjanpitoa, verontilitystä ja tilintarkastusta. Ne lisäävät myös verohallinnon kustannuksia lisäämällä alv-palautuksia ja aiheuttamalla rajanveto-ongelmia. Alennetut verokannat myös vääristävät kilpailua verosta vapautettujen ja verollisten toimijoiden välillä.

Tulonjakotavoitteiden toteuttaminen kulutusverojen avulla esimerkiksi ruoan alennetun verokannan muodossa on tutkimusten mukaan erittäin kallis ja epätarkasti kohdentuva keino, koska veronkevennykset eivät siirry täysimääräisesti hintoihin ja koska suurituloiset kuluttavat joka tapauksessa euromääräisesti enemmän kuin pienituloiset. Tulonjaolliset tavoitteet tuleekin toteuttaa pääasiassa tuloverotuksen ja tulonsiirtojen kautta.

Suomessa tulee siirtyä yhden arvonlisäverokannan malliin ja laajentaa veropohjaa koskemaan myös koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja, sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaa. Uudistus tuottaisi nykyistä vastaavan verokertymän huomattavasti nykyistä vakioverokantaa alemmalla verokannalla. Tulonjakoon uudistus ei vaikuttaisi merkittävästi, koska uuden alemman verokannan hyödyt kumoaisivat alennettujen verokantojen poistamisen haitat, minkä lisäksi kasvaneilla verotuloilla olisi mahdollista rahoittaa tarkemmin kohdentuvia tulonsiirtoja pienituloisille kotitalouksille.

Välillisen verotuksen alennettujen verokantojen lisäksi verolainsäädännössä on lähes 200 muuta verotukea. Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Erilaiset verotuet alentavat verotuottoja runsaalla 23 mrd. eurolla vuosittain. Useat verotuista vaikuttavat tarpeettomasti käyttäytymiseen ja aiheuttavat hallinnollisia kuluja. Uusien vähennysten voimaansaattaminen esimerkiksi viime vaalikaudella aiheutti miljoonien eurojen ohjelmistokustannukset jo yksistään Verohallinnossa. Lisäksi asuntolainojen korkovähennyksen, oman asunnon myynnin verovapauden ja ensiasunnon hankintaan liittyvien varainsiirtoverovapauksien kaltaiset verotuet kapitalisoituvat asuntojen hintoihin, eivätkä siis kohdennu siten kuin ne on tarkoitettu. Verotukia tuleekin karsia, jotta järjestelmästä tulisi nykyistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja hallinnollisesti kevyempi. Heikosti kohdentuvia tukia karsimalla olisi mahdollista säästää huomattavia summia kohdennettavaksi sosiaaliturvaan.

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että

puoluekokous velvoittaa SDP:tä asettamaan tavoitteekseen nykyistä selkeämmän, oikeudenmukaisemman ja hallinnollisesti kevyemmän verojärjestelmän. SDP toimii epätarkasti kohdentuvien verotukien poistamiseksi ja siirtymiseksi yhden arvonlisäverokannan malliin. Verotukien karsimisesta saatavilla säästöillä voidaan rahoittaa tarkemmin kohdentuvia tulonsiirtoja kuten sosiaaliturvaa.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 37

Uusimaa pk-ryhmä
Uusimaa

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen saada aikaan nykyistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi
ja hallinnollisesti kevyempi verojärjestelmä. Verotuksen
yleisenä tavoitteena tulee olla laaja pohja, joka mahdollistaa matalamman
verokannan. Verotukien tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava systemaattisesti.

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla arvonlisäverotuksen alennettujen verokantojen poistaminen ja siirtyminen yhteen nykyistä alempaan verokantaan. Tämä edellyttää selvitystä pienituloisille maksettavasta kompensaatiosta suorana tukena tai tuloverotuksessa. Alennettujen alv-kantojen poistamisen lisäksi on nostettava verottoman liiketoiminnan alaraja 10 000 eurosta 30 000 euroon vuodessa. Yleisesti verotukien karsiminen edellyttää laajan selvitystyön käynnistämistä ja sen riittävää resursointia.