Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen, että kunnallisverotuksen progressiota on jatkossa edelleen vahvistettava. SDP:n talous- ja veropoliittisessa ohjelmassa tullaan arvioimaan verovähennykset ja tulonsiirrot sekä niiden oikeudenmukainen kohdistuminen.


Puoluekokous yhtyy aloitteen ehdotukseen, että kunnallisverotuksen progressiota on jatkossa edelleen vahvistettava.

Aloitteessa esitetään työttömien verotuksen keventämistä sekä ansio- ja eläketulovähennysten yhdistämistä perusvähennykseen. Lisäksi esitetään kunnallisverotuksen muuttamista progressiiviseksi.

Kuluvalla vaalikaudella SDP on esittänyt perusvähennyksen nostoa yhteensä yli 200 miljoonalla eurolla, ja saanut tämän tavoitteen myös toteutetuksi. Perusvähennys koskee kaikkia tulonsaajia, myös kaikkein pienituloisimpia sosiaalitukien varassa eläviä. Perusvähennyksen nostot ovat keventäneet pienituloisten verotusta ja kaventaneet tuloeroja. Samalla kunnallisverotuksen progressiivisuus on lisääntynyt. Tämä yhdessä perusturvan noston kanssa on osaltaan johtanut siihen, että tuloerot Suomessa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jonkin verran kaventuivat.

SDP on tavoitellut oikeudenmukaista verojärjestelmää ja työlinjan vahvistamista. Työn teolla ja työllisyyden lisäämisellä edellytykset julkisen sektorin rahoituksen turvaamiselle parantuvat. Jos työllisyystavoitteissa epäonnistutaan, hyvinvointivaltion tulevaisuus vaarantuu. Osa työllisyyspolitiikkaa on myös työntekoon kannustava verotus. Aloitteessa viitatut palkkatuloista tehtävät automaattivähennykset johtavat siihen, että pienet palkkatulot ovat hieman sosiaalietuuksia kevyemmin verotettuja. Työtulovähennyksen kasvattaminen on ollut tärkeä toimenpide pienipalkkaisten verotuksen keventämisessä ja työnteon kannustimien parantamisessa.

Käytössä oleviin verovähennyksiin liittyvät ajantasaiset tiedot saa helpoiten Verohallinnon nettisivuilta tai puhelinpalveluista.

13 Työtulo- ym. vähennykset taulukoihin

Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry:n aloite

Kehysriihessä 2013 sovittiin median mukaan työtulovähennyksen korottamisesta tuloerojen kaventamisen nimissä.

Tämä päätös tosiasiallisesti lisäsi tuloeroja ja epäoikeudenmukaisuutta meidän huono-osaisimpien kohdalla: Eläkkeen varassa elävien verotus tuli taas suhteessa kireämmäksi kuin työssä olijoiden, kun vasta muutama vuosi sitten tuota epäkohtaa korjattiin.

Suurin epäkohta on kuitenkin ”sosiaalitukien” varassa elävien, erityisesti työttömien verotus. Kun ihminen laitetaan kilometritehtaalle, hänen ansionsa putoavat oleellisesti, pahimmillaan työmarkkinatuelle, murto-osaan työssäkäyntiajan tuloista. Sen lisäksi verottaja muistaa häntä ”rangaistusverolla”, joka on useita prosenttiyksikköjä suurempi kuin samantasoisen ansiotulon vero johtuen siitä, että työtön ei saa ”automaattivähennyksiä” hyväkseen. Käytännössä tämä on sama asia kuin työttömyysturvan leikkaus vastaavalla summalla. (Oma lukunsa on, että työttömän tulkitaan elävän sosiaalituilla, mutta eläkeläisen ei, vaikka nykyään työttömyyskorvauksiin rahat kerätään aivan samoin kuin eläkkeisiinkin työntekijöiltä ja työnantajilta erillisillä vakuutusmaksuilla.) Ongelma on erityisen merkittävä meillä Pohjois-Karjalassa, jossa on maamme korkeimmat työttömyysluvut.

Meillä on näitä ”automaattivähennyksiä” seuraavasti: (lainaukset verolaista)

Ansiotulovähennys tuloista kunnallisverotuksessa: ”Vähennys on 51 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 28 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 570 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 4,5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.”

Eläketulovähennys tuloista kunnallisverotuksessa: ”Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään 1 480 euroa ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän, eläketulovähennystä pienennetään 55 prosentilla ylimenevän osan määrästä.”

Eläketulovähennys tuloista valtionverotuksessa: ”Täyden eläketulovähennyksen määrä lasketaan siten, että luvulla 3,80 kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vähennetään progressiivisen tuloveroasteikon alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen kymmenen euron määrään. Eläketulovähennys ei kuitenkaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvollisen puhdas ansiotulo on suurempi kuin täyden eläketulovähennyksen määrä, eläketulovähennystä pienennetään 44 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän.”

Työtulovähennys verosta valtionverotuksessa: ”Vähennys on 7,3 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 970 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,1 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.”

Lisäksi työssä oleva parempituloinen voi käyttää hyväkseen kotitalousvähennystä ja kuten esimerkkilaskelmissa asuntolainan koroko vähennyksillä sekä optimoida verotustaan vapaaehtoisilla eläkemaksuilla ja pitkäaikaissäästösopimuksilla.

Laskelmia:
(Laskelmat on tehty TYJn, KELAn ja VERO.fi laskureilla.)

OLETUKSET
Verotuskunta: Joensuu, Ev.lut seurakunta, Asuntolainan korko 3 %, Ammattiliiton jäsenmaksu palkasta 600 € ja työttömällä 60 €

Nimi

Ossi
Osa-aikainen

Tuija
Tavallinen

Keijo
Keskituloinen

Anssi
Asiantuntija

Perhe ym.

ei lapsia
ei tyött.kassassa

2 lasta

2 lasta, asunto-laina 100 000 €

3 lasta, asuntolaina 200 000 €

/kk

/a

/kk

/a

/kk

/a

/kk

/a

Palkka (brt)

1 500

18 750

2 000

25 000

3 300

41 250

5 000

62 500

Vero %

11,0

16,5

23,0

29,5

Vero €

2 196

4 065

9 479

18 490

Palkka € (nto)

1 324

16 554

1 675

20 935

2 542

31 771

3 521

44 010

Tyött.päivä-raha €

32,5

65,8

91,9

112,5

Korvaus €

698

8 375

1 414

16 971

1 976

23 718

2 419

29 025

Vero %

18,5

23,5

22,5

14,5

Vero €

1 535

3 951

5 223

4 145

Käteen €

570

6 840

1 085

13 021

1 541

18 495

2 073

24 880

 

VERTAILU TYÖTTÖMYYSPÄVÄRAHAA VASTAAVAAN PALKAAN, Otettava huomioon, että palkasta otetaan työttömyysvakuutusmaksu 0,6 % ja työeläkemaksu 5,15 %, mitkä eivät ole mukana ennakkopidätyksessä.

 

Vero%

0,5

9,0

12,5

14,0

Vero €

18

1 473

2 903

3 925

Käteen €

696

8 357

1 292

15 498

1 735

20 815

2 092

25 100

 

Kuten taulukosta näkee, nykyinen verotus ”automaattivähennyksineen” kohtelee erityisesti pienituloisia työttömiä kaltoin. Onhan taulukon Ossi Osa-aikaisen vero työttömänä alle puolta pienemmistä tuloista 7,5 % korkeampi ja vastaavilla tuloilla palkalla elävään nähden vero on 37 -kertainen. Suurituloista, jolla on mahdollisuus käyttää vähennyksiä (esimerkissä asuntolainan korko) verotus ei ”rankaisekaan” niin kuin pienituloisia.

Oma lukunsa on verotuksen läpinäkyvyys: Tätä aloitetta valmisteltaessa piti mennä lakitekstin tasolle, ennekuin nuo ”automaattivähennykset sai selville. Vuoteen 2004 saakka veroilmoituksen mukana tulevassa vihkosessa kerrottiin kaikki vähennykset niin, että kukin voi itse laskea verotuksensa. Sen jälkeen ko. vihkossa viitataan toiseen oppaaseen ja nykyään on vain luotettava, että verottajan tietokoneet ovat laskeneet kaiken oikein. Jos haluaa itse laskea veronsa, on mentävä verolakeihin saakka ja jokainen näkee yllä olevista lakiteksteistä, että niiden ymmärtäminen ei ole tavalliselle taapertajalle helppoa.

Savo-Karjalan Sosialidemokraatit ry esittää, että

puoluejohto lähtisi ajamaan muutosta työttömien verotukseen. Koska ansio-, eläke- ja työtulovähennykset eivät perustu työssä käynnistä johtuviin tai muihin todellisiin kuluihin ja ne kohtelevat eriarvoisesti eri sosiaalisessa asemassa olevia, on ne siirrettävä verotaulukoihin tai muutettava muuten neutraaleiksi verovelvolliseen sosiaaliseen asemaan nähden. Se lisäisi myös verotuksen läpinäkyvyyttä ja samalla verotus yksinkertaistuisi. Lisäksi ansio- ja eläketulovähennykset kunnallisverotuksessa on yhdistettävä perusvähennykseen tai kunnallisverotus on muuten muutettava progressiiviseksi.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 27

  • Tammikuu 2017

    Edennyt osittain. Työtulovähennyksen noston ja pienipalkkaisille suunnattujen ansiotuloveron kevennysten myötä veroprogressio on jyrkentynyt. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin työtulovähennyksen, perusvähennyksen ja eläketulovähennyksen nostoa, mikä olisi johtanut veroprogression kiristymiseen ja eri tulotyyppien tasapuolisempaan verokohteluun.