Sama kuin puoluehallituksen esitys.


Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

Aloitteessa ehdotetaan, että metropolialueelle tulisi perustaa kuntien omistama yhteisö, joka hankkisi omistukseensa erilaisia kiinteistöjä, muuntaisi niitä asuinkäyttöön sekä myisi ja vuokraisi asuntoja.

Helsingin seudulla on pulaa asunnoista. Kaikkein suurin pula on kohtuuhintaisimmista asunnoista, joita rakennetaan valtion tuella. Helsingin seudun asuntopulan yhtenä merkittävänä syynä on pula asuntorakentamiseen soveltuvasta tonttimaasta. Vaikka kuntien kaavoitusta onkin tehostettava, puoluehallitus katsoo, että Helsingin seudun kunnissa on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja, joilla voidaan edistää asuntorakentamista. Esimerkiksi vuoden 2012 lopussa pääkaupunkiseudulla oli käyttämättömiä toimistoneliöitä noin 950 000 neliömetriä.

Vanhojen teollisuus- ja toimistokiinteistöjen muuntaminen asuntokäyttöön on tärkeää, jotta jo rakennetut maa-alueet saadaan tehokkaaseen käyttöön. Tällainen täydennysrakentaminen on myös järkevää, sillä näille alueille ei tarvitse rakentaa esimerkiksi kunnallistekniikkaa. Tältä osin aloite on tervetullut lisä asuntorakentamisen kokonaisuuteen.

Helsingin seudulla on useita teollisuusalueita, joissa on paljon tyhjää toimistotilaa. Tällainen alue on esimerkiksi Helsingissä oleva Pitäjänmäki. Alueella on onnistuneesti muutettu vanhoja teollisuustiloja asunnoiksi. Alueella on edelleen jonkin verran tyhjiä teollisuus- ja toimistotiloja, joiden tilalle voisi rakentaa kokonaan uusia asuntoja tai sitten muuntaa olemassa olevia kiinteistöjä asuinrakennuksiksi. Tärkeää olisi joka tapauksessa saada nämä maa-alueet johonkin järkevään käyttöön.

Ympäristöministeriö asetti syksyllä 2013 työryhmän suunnittelemaan toimenpiteitä tyhjillään ja vajaakäytössä olevan rakennuskannan joustavan uudiskäytön edistämiseksi. Olemassa olevan rakennuskannan uudiskäytön edistäminen kytkeytyy muun muassa hallitusohjelman tavoitteisiin rakennetun ympäristön energia- ja materiaalitehokkuudesta, yhdyskuntarakenteen tiiviydestä, ilmastonmuutoksen hillinnästä sekä rakennusten käyttäjän roolin huomioimisessa. On tärkeää, että tyhjälle rakennuskannalle etsitään joko väliaikaiskäyttöä tai muutetaan niiden käyttötarkoitusta. Rakennuskannan käyttötarkoituksen muuttamisen edistämistä voisi kannustaa esimerkiksi tätä varten myönnettävien avustuksien käyttöönotolla.

123 Vanhojen työpaikkakiinteistöjen muuntorakentaminen asuinkäyttöön

Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Suomessa on edistettävä alkuperäiseen käyttöönsä vanhentuneiden työpaikkakiinteistöjen laadukasta muuntorakentamista asuinkäyttöön.

Yksin Helsingin seudulla on noin miljoona neliömetriä tyhjäksi jäänyttä toimisto- ja muuta alun perin työpaikoiksi rakennettua tilaa joka on vanhentunut alkuperäiseen käyttöönsä ja on tällä hetkellä joko tyhjänä tai alikäytössä. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla on huutava lupa varsinkin kohtuuhintaisista asunnoista.

Toimitiloja jää tyhjiksi, koska tarjolle tulee arkkitehtuuriltaan ja mm tietotekniikaltaan yrityksille paremmin soveltuvia tiloja.

Vanhoista toimisto- ja työpaikkatiloista osa voidaan muuntaa eli konvertoida asumiskäyttöön, jos kunnat päättävät muuttaa näiden kiinteistöjen käyttötarkoituksia.

Kaikkia osapuolia hyödyttävä ratkaisu olisi perustaa Helsingin seudulle alueen kuntien omistama yhteisö, esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta, joka (1) ostaa alueelta kiinteistöjä, toimitaloja ja -tiloja, (2) muuntaa (konvertoi) niitä asunnoiksi ja (3) myy sekä vuokraa näitä. Yhteisö myy suuren osan tuottamistaan asunnoista käypään markkinahintaan ja vuokraa pienehkön osan. Toimitaloista muunnetut asuintalot tulevat perustettavien asunto-osakeyhtiöiden omistukseen.

Kyseinen yhteisö täydentää yksityistä asuntotuotantoa ja -tarjontaa, mikä on ollut erityisesti Helsingin seudulla pysyvästi alamittaista. Yhteisö myös täydentää metropolialueella kuntien yhteistoimintaa, jota nykyisin edustavat mm seuraavat kuntayhtymät: Yhdyskuntatoimessa Helsingin seudun liikenne HSL ja Helsingin seudun ympäristö HSY sekä terveystoimessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

Asuntojen myynnillä ja vuokraamisella yhteisö rahoittaa toimintansa. Myynnillä on myös tarkoitus välttää asuintalojen ja -alueiden eriytymistä jonkin väestöryhmän asumiseen (segregaatio) ja siihen liittyviä ongelmia eli alueen tai talon gettoutumista ja leimautumista.

Yhteisön rahoitus vakuuksineen järjestynee kuten kuntienkin rahoitus. Yhteisön toiminta tulee olemaan taloudellisesti hyvin kannattavaa. Asiantuntijan laskelma osoittaa, että tällöin asunnoista myyntikate on jopa 60 % myyntituloista. Rahoitusratkaisulla voidaan välttää aravarahoituksen monia ongelmia.

Yhteisö tulee vauhdittamaan asuntotuotantoa metropolialueella. Muutoin jokin toimitalo voi olla jopa vuosia käyttämättömänä. Yhteisö asuntotarjonnallaan voi alentaa alueen asuntojen vuokria ja hintoja.

SDP:lla on erityinen intressi toimia tällaisen yhteisön perustamiseksi. Puolueellahan on mm valtioneuvostossa vastuu asuntoasioista.

Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP kannattaa, että valtiovalta edistäisi edellä kerrotulla tavalla Helsingin metropolialueen olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 165

  • Tammikuu 2017

    Hallituskaudella 2011-2015 tavoitteena oli lisätä yhteiskunnan panostuksia vuokra-asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen. Stubbin hallitusohjelmaan kirjattiin sosialidemokraattien aloitteesta pääkaupunkiseudulle suunnattava investointiavustus teollisuus- ja toimistorakennusten muuttamiseen vuokra-asunnoiksi.

     

    Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa todetaan seuraavaa: Edistetään rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Rakennuksen korjaaminen, käyttötarkoituksen muuttaminen tai perusparantaminen ei laukaise uudisrakentamistasoisia velvoitteita esimerkiksi esteettömyys- ja äänieristysvaatimusten osalta.

     

    Yllä mainitun kirjauksen edellyttämät toimenpiteet arvioidaan ja toteutetaan maan-käyttö- ja rakennuslain 117 e §:n nojalla annettavan rakennuksen esteettömyyttä koskevan valtioneuvoston asetuksen valmistelun yhteydessä. Kyseinen asetus on osa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, jonka uudistus tulee olla tehty vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämän hetkinen arvio esteettömyysasetuksen valmistumisaikataulusta on kevät 2017.

     

    Valmistelussa tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien, kuten rakennusalan toimi-joiden, vammaisjärjestöjen ja opiskelija-asuntojen tuottajien kanssa.  Valmistelussa huomioidaan myös valtakunnallinen tavoite ikääntyneiden kotona asumisen edistämisestä ja Ikääntyneiden kotona asumisen edistämisohjelmassa (Ikä-ASKE) arvioitu esteettömien asuntojen tarve vuonna 2030.

     

    SDP:n vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2016 sekä 2017 sisältyvässä Asunto- ja liikennepolitiikan toimenpideohjelmassa esitetään mm, että kuntakohtaiset rakentamismääräykset esimerkiksi pysäköintipaikkojen rakentamiseen tulee ottaa tarkasteluun ja tehdä suunnitelma ns. hankalien tonttien rakentamisesta niin, että määräyksissä pystytään joustamaan ja löytämään uusia ratkaisuja. Myös esimerkiksi toimistorakennuksia on voitava muuttaa joustavasti asuinkäyttöön.