Eläinsuojelulaki tulee uudistaa uusinta tutkimustietoa käyttäen lähtökohtana eläimen lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen.


Eläinsuojelulaki tulee uudistaa uusinta tutkimustietoa käyttäen lähtökohtana eläimen lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen.

Kuten aloitteessa todetaan, voimassa oleva eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ja perusteiltaan vanhentunut. Laki tulee uudistaa kunnianhimoisin tavoittein. Suomi ei saa jäädä eläinsuojelulainsäädännöllään jälkeen muiden länsimaiden säätelyn tasosta.

Eläimiä ja niiden käyttäytymistä koskeva tutkimustieto lisääntyy jatkuvasti. Myös eettinen keskustelu eläinten kohtelusta on tärkeää ja kiinnostaa ihmisiä. Tieteellinen tutkimus eläinten käyttäytymisestä ja lajityypillisistä tarpeista on tärkeä perusta, kun laki uudistetaan. Lajityypillisen käytöksen mahdollistaminen on hyvä peruste, kun laissa arvioidaan esimerkiksi tuotantoeläinten olosuhteita eri lajeilla ja arvioidaan, estääkö jokin tuotantomuoto tai- rakenne lajityypillisen käytöksen kokonaan.

Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä sen vaikutukset kotimaiselle maataloustuotannolle on arvioitava. SDP kannattaa kunnianhimoista eläinsuojelulakia mutta kehityssuunta, jossa tiukka sääntely estää kotimaisen maataloustuotannon harjoittamisen kokonaan tai uhkaa sitä, ei ole hyväksyttävää. Erilaisista tuotanto-olosuhteista kertovia pakkausmerkintöjen käyttöä on lisättävä. Näin lainsäädäntöä korkeammat tuotanto-olojen vaatimukset ja eläinten hyvinvointi voivat olla kuluttajan ostopäätöksen perusteena.

122 Suomeen saatava maailman paras eläinsuojelulaki

Nuorsosialidemokraatit NUS ry

Suomessa tällä hetkellä voimassa oleva eläinsuojelulaki on säädetty vuonna 1996. Vaikka sitä on ajan myötä sieltä täältä korjailtu, on se perustaltaan ja lähtökohdiltaan vanhentunut. Tieteellinen tutkimus on edistynyt merkittävästi ja osoittanut muun muassa tuotantoeläinten kykenevän tuntemaan ahdistusta ja muita tunteita niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Nykyinen eläinsuojelulaki ei myöskään täytä kaikilta osin perustuslaissa nykyisin lainsäädännölle asetettuja vaatimuksia.

Suomen pitäisi näyttää esimerkkiä muulle maailmalle nyt, kun eläinsuojelulakia uudistetaan. Lakia on kokonaisuudessaan päivitetty vuodesta 2012 lähtien. Laki on maa- ja metsätalousministeriön valmisteluvastuulla. Vuoden 2016 kuluessa se on ollut virkamiesvalmistelussa ja lausuntokierroksella.

Lakiin pitäisi kirjata vähintään, että eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta. Koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulee säätää pakolliseksi. Luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellettävä.

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa SDP:tä edistämään eläinsuojelulain uudistamista siten, että edellä mainitut asiat tulevat osaksi lainsäädäntöä.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 231

Timo Kontio
Helsinki

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.