Puoluekokous toteaa, että Suomessa palkoista päätetään työmarkkinajärjestöjen kesken. Liian suuret palkkaerot yritysten sisällä eivät edistä yritysten kestävää kasvua ja oikeudenmukaista tulonjakoa.

Globaalien rahoitusmarkkinoiden aikakaudella yrityksissä merkittävä ongelma ovat myös lyhytnäköiseen voitontavoitteluun ohjaavat johdon palkkiojärjestelmät. Johdon palkkiojärjestelmien tulisi ohjata pitkän tähtäimen menestyksen tavoitteluun.


Puoluekokous tukee tavoitteen henkeä ja esittää selvitettäväksi (esim. tutkijayhteisölle) ohjaavan suhdeluvun määrittelemistä yrityksen suuri- ja pienituloisimman henkilön tulotasojen välille. Liian suuret palkkaerot yritysten sisällä eivät edistä sen paremmin yritysten kestävää kasvua kuin oikeudenmukaista tulonjakoa. Eläkkeille suhdeluvun määrittäminen on hankalampaa, sillä eläkkeiden tasoon vaikuttaa myös työuran kesto.

Aloitteessa esitetään suhdeluvun määrittämistä suurimpien ja pienimpien palkka- ja eläketulojen välille.

Sveitsin eräässä Kantonissa äänestettiin loppuvuonna 2013 aloitteen kaltaisesta laista, mutta lakiesitys kaatui.

Tuloerojen kaventaminen kuuluu sosialidemokraattiseen politiikkaan ja tuloerojen kasvua on pyrittävä hillitsemään. Toisin kuin aloitteen perusteluissa esitetään, tuloerot ovat olleet Suomessa viime aikoina kuitenkin pikemminkin laskussa. Mm. perusturvan tason parantaminen ja pienituloisten verotuksen keventäminen ovat olleet syinä tähän taloustaantuman ohella.

Yritysten johdon tulojen pitkäaikainen huomattava kasvu verrattuna työntekijöiden palkkoihin ei kuulu kestävään ja eettiseen markkinatalouteen. Sääntelyn toteutuksessa on silti huomioitava, että yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi on huomioitava, että palkoista ja korvauksista päätetään Suomessa ensisijassa työmarkkinajärjestöjen kesken. Siksi lakiin kirjattava suhdeluku palkkoja koskien ei ole ensisijainen vaihtoehto.

10 Ansiotuloeroja kavennettava

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Suomessa tuloerot ovat kasvaneet viime vuosina valitettavan nopeasti. Olemme OECD-maiden vertailussa kasvun kärkipäässä, vaikkakin globaalisti tuloeromme ovat vielä suhteellisen pienet. On kuitenkin todettava, että on jopa eurooppalaisia valtioita, jotka ovat pystyneet pienentämään tuloerojaan. Suomen on oltava tässä kehityksessä mukana. Emme voi hyväksyä jatkuvaa tuloerojen kasvua ja sen myötä tapahtuvaa eriarvoistumista kansalaisten keskuudessa. Suurten tuloerojen aiheuttamat vahingot yhteiskunnalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle, tasa-arvolle ja luokkakierrolle on todistettu monissa tutkimuksissa.

Tarvitsemme oikeudenmukaisen verotuksen lisäksi työkaluja, joilla tuloerojen kasvua voidaan hillitä, tai jopa kaventaa. Suomeen tulisi säätää laki, joka rajoittaisi yritysten johdon ja matalapalkkaisimpien työntekijöiden tulotason välille suhdeluvun, joka rajaisi palkkatuloeroja siten, että tuloerojen kasvu saataisiin vähintäänkin pysäytettyä.

Myös eläkkeensaajien keskuudessa eriarvoisuus on lisääntynyt siten, että pienituloisimmat eläkeläiset eivät kykene tulemaan toimeen eläkkeellään. Koska eläkkeen tarkoitus on vanhuuden turvan takaaminen, on pienin ja suurin mahdollinen eläke sidottava toisiinsa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta riittävät eläkevarat ja eläkkeenmaksukyky turvataan myös tulevaisuudessa ilman kohtuutonta maksutaakkaa nuorille sukupolville.

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP kirjaa ohjelmatavoitteekseen säätää Suomeen laki, joka määrittää suhdeluvun yrityksen suuri- ja pienituloisimman henkilön tulotason välille. Vastaava suhdeluku tulee määrittää myös eläkkeille.

Löydät tämän aloitteen aloitekirjasta sivulta 25

  • Tammikuu 2017

    Työmarkkinasopiminen on ollut uhattuna vuosien 2015-2016 aikana, mutta jatkossakin palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Palkat eivät ole juuri kasvaneet, eivätkä palkkaerot ole siten juuri kasvaneet tai supistuneet puoluekokouksen jälkeen. Johdon palkkiojärjestelmien epäjohdonmukaisuuteen on yleisellä tasolla kiinnitetty huomiota.